Tervehdys vaan teille kaikille.
Ajattelin ruveta kirjoittamaan omia tuntoja taistelua alkoholia vastaan.
0len ensin vähentänyt alkoholin käyttöä n puolisen vuotta ja nyt lopettanut kokonaan,siis ainakin toistaiseksi ja toivon mukaan kokonaa.
Työni olen aina hoitanut ja kodin ja pidän ulkonäöstäni huolta.Joten kovi ei tätä minua tissuttelua tai ryyppämistä edes tiennyt.
Minulla ei ole lapsia tai miestä,erosin avokista parisen vuotta sitten.
Pikkuhiljaa se alkoi pahentumaan,viikolla meni vielä hyvin saunakalja ja ei muuta.
Sitten rupesin hakemaan alkosta perjantaina ensin viinipullon pikkuhiljaa kaksi ja jotain väkevää.
Kapakoissa en paljon ole liikkunut joten otin joko yksin tai sitten parhaan likkakaverini kanssa.
Huomasin pian etten osaa tehdä mitään kotona esim viikonloppuisin,siivosin avasin viinipullon.Loput meni ruoan kanssa.
Sauna päälle ja olutta ja sit väkeviä ja katselin teeveetä.
Paras ystäväni tuli yleensä lauantaisin jos pääsi ja kupiteltiin yö myöhään.
Raha tilanne esti sen et harvoin kävästiin baarissa.Mutta sekoiltua sain tehtyä kotoakin käsin.Uskomattomia viestejä esim ex miehelle jne..
Keväällä tuli mitta täyteen,joka maananati kamala olo koska sunnuntaina lieventelin oloa.
Jatkuva väsymys ja morkkis,siskot pyysivät kylään en voinut mennä.Olisi juominen jäänyt väliin.
Mutta ei ole helppoa vieläkään,viikonloput on kärsimystä.
Aina vaan ajattelen nyt olisin avannut pullon kun siivoan tai tai tyhmää katsoa selvistä päin telkkua.
Olen käynyt lenkillä kirjastossa ja sukulaisissa.Minusta on tullut tympääntynyt kiukkuinen nainen joka varmaan kaipaa parasta kaveria pulloa.
En halua alkamaan juomaan mutta tämä on aivan äsittämätöntä,kertokaa onko kellään muulla näin vaikeaa.
Olen myötänyt olevani alkoholisti ja nostanut ne kädet pystyyn,ei vaan helpota ei.
A kokuksissa kävin mutta se loppu siihen ,olin usein ainut nainen ja en kestänyt niiden retosteltuja mitä olivat viinapäissään tehneet.
En kysynyt olisiko ollut naisille omaa ryhmää.
En omasta mielestäni tukea saanut,tai sitten en sitä halunnut,ketään en voi syyttää.
Nytkin on ylityö vapaita töistä ja kamala vkl takana.
Ja sen huomasin kun vähensin ja lopetin juomista paras ystäväni katosi,se siitä ystävyydestä.
kiitos jos jaksoitte lukea.
Ajattelin ruveta kirjoittamaan omia tuntoja taistelua alkoholia vastaan.
0len ensin vähentänyt alkoholin käyttöä n puolisen vuotta ja nyt lopettanut kokonaan,siis ainakin toistaiseksi ja toivon mukaan kokonaa.
Työni olen aina hoitanut ja kodin ja pidän ulkonäöstäni huolta.Joten kovi ei tätä minua tissuttelua tai ryyppämistä edes tiennyt.
Minulla ei ole lapsia tai miestä,erosin avokista parisen vuotta sitten.
Pikkuhiljaa se alkoi pahentumaan,viikolla meni vielä hyvin saunakalja ja ei muuta.
Sitten rupesin hakemaan alkosta perjantaina ensin viinipullon pikkuhiljaa kaksi ja jotain väkevää.
Kapakoissa en paljon ole liikkunut joten otin joko yksin tai sitten parhaan likkakaverini kanssa.
Huomasin pian etten osaa tehdä mitään kotona esim viikonloppuisin,siivosin avasin viinipullon.Loput meni ruoan kanssa.
Sauna päälle ja olutta ja sit väkeviä ja katselin teeveetä.
Paras ystäväni tuli yleensä lauantaisin jos pääsi ja kupiteltiin yö myöhään.
Raha tilanne esti sen et harvoin kävästiin baarissa.Mutta sekoiltua sain tehtyä kotoakin käsin.Uskomattomia viestejä esim ex miehelle jne..
Keväällä tuli mitta täyteen,joka maananati kamala olo koska sunnuntaina lieventelin oloa.
Jatkuva väsymys ja morkkis,siskot pyysivät kylään en voinut mennä.Olisi juominen jäänyt väliin.
Mutta ei ole helppoa vieläkään,viikonloput on kärsimystä.
Aina vaan ajattelen nyt olisin avannut pullon kun siivoan tai tai tyhmää katsoa selvistä päin telkkua.
Olen käynyt lenkillä kirjastossa ja sukulaisissa.Minusta on tullut tympääntynyt kiukkuinen nainen joka varmaan kaipaa parasta kaveria pulloa.
En halua alkamaan juomaan mutta tämä on aivan äsittämätöntä,kertokaa onko kellään muulla näin vaikeaa.
Olen myötänyt olevani alkoholisti ja nostanut ne kädet pystyyn,ei vaan helpota ei.
A kokuksissa kävin mutta se loppu siihen ,olin usein ainut nainen ja en kestänyt niiden retosteltuja mitä olivat viinapäissään tehneet.
En kysynyt olisiko ollut naisille omaa ryhmää.
En omasta mielestäni tukea saanut,tai sitten en sitä halunnut,ketään en voi syyttää.
Nytkin on ylityö vapaita töistä ja kamala vkl takana.
Ja sen huomasin kun vähensin ja lopetin juomista paras ystäväni katosi,se siitä ystävyydestä.
kiitos jos jaksoitte lukea.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Oletan, että toinen A on lipsahtanut kirjoituksestasi. Suomessa on kyllä muutamia vain naisille tarkoitettuja AA-ryhmiä. Toivon, että voit etsiä itsellesi sellaisen tai ainakain aalaisen naisen tueksesi.
loppuelämä. Olet siis luovuttanut. Jos viinan juonnin lopetat kertaheitolla päänuppisi sekoaa niinkuin olet jo pannut merkille. Tuo on vasta jäävuoren huippu. Himo, halu ja jonkun tärkeän ja pitkään kuuluneen asian unohtamista..TÄYSIN MAHDOTONTA. Kohta löydät itsesi jostain "kerhosta" missä todistelette toisillenne kuinka sairaita olette. SEKÖ MUKA ON ELÄMÄÄ?????
Entäpä sellainen "kerho" jossa itse vähentelet pikkuhiljaa??? Aloitat niin, ettet juo viikolla. Jos otat otat vain viikonloppuisin. Älä koske väkeviin. Liiku syö ja näe ystäviä.
Kun itse pistät asian ruotuun niin olet voittaja, ja se jos joku antaa potkua elämään!
Haluatko parkua tuolla yhdessä kaikkien muittenkin häviäjien kanssa? Haluatko leimautua? Entäpä työ? kaverit? Yhteiskunta?
Haluatko että sinut muistetaan ja tiedetään alkoholistina? Millaisena näet itsesi ja suhteesi alkoholiin?
Minua ainakin pelottaisi jos olisin ollut kymmenen vuotta juomatta ja minun tarvisisi silti "kiittää" joka-aamu raittiista päivästä.
Lähes kaikki juo alkoholia, se on mukava rentouttaja ja viikonloppujen piristäjä. Kun elämään sisältää paljon muutakin kuin juomisen on jo pitkällä. Ja kun kyseenalaistat jo oman juomisen, se on iso aisia. Lopeta nyt ja vähennä pikku hiljaa. Varmasti osaat ja pystyt JOS HALUAT!
Paljon on näitä "sairaita" täällä toteamassa että: Olen niin "terve" kun tänään en juo!!!
Ei työtä, hermopilalla, kiukuttelua, KATKERUUTTA JA VIINANHIMOA!!! JA TOISENLAISTA RIIPPUVUUTTA!
SE ON SAIRASTA!!!
YMMÄRRÄTKÖ?
P.s Lue pian, ennenkuin "ne" huomaa että kirjoitin totuuden
pitää olla. perustelut on myös hyvä olla.
nyt en ymmärrä mitä pahaa kirjoitaja näkee raittiudessa kun se on oikeasti hieno juttu ?
että pitää juoda koska "Lähes kaikki juo alkoholia, se on mukava rentouttaja ja viikonloppujen piristäjä".
"Haluatko parkua tuolla yhdessä kaikkien muittenkin häviäjien kanssa? Haluatko leimautua? Entäpä työ? kaverit? Yhteiskunta?
Haluatko että sinut muistetaan ja tiedetään alkoholistina? Millaisena näet itsesi ja suhteesi alkoholiin?"
vastakysymys :
haluatko, että sinut tiedetään alkoholistiksi ja muistetaan kuolleen alkoholiin ?
minun puolestani jokainen juokoon ihan kuin haluaa, nyt alkuperäinen kysyjä on huomannut ongelman omalla kohdallaan. alkoholistille kaikkein huonoin neuvo on se että, kyllä sinä pystyt kohtuukäyttöön. käy sairaasta vitsistä. mitä ihmettä sellaisen neuvojan päässä liikkuu ? ymmärtääkseni hän hakee (olemattomia) tukijoita "kohtuu"-juomiselleen, koska ei pysty lopettamaan. vai mikä taustalla on ?
ehkä mulla nuppi on seonnut mutta kyllä se on seonnut juomisesta, ei sen jälkeisestä elämästä. sen kyllä uskallan luvata.
alkuperäiselle kysyjälle tsemppiä, miksei tietysti muillekin.
"Olen myöntänyt olevani alkoholisti ja nostanut ne kädet pystyyn,ei vaan helpota ei"
Meneppä vielä torille ja huuda se kaikille..tai sitten laitatat itsestäsi jutun lehteen..tai karpolla on asiaa..
Sinulla on ongelma, et ole sairas! Hoida se kuntoon!
Jos vielä jatkat tuota, tulet huomaan että olet yksi monista hyljätyistä juoppo-alkoholisteista. Joilla oli joskus hauskaa edes itsensä kanssa. Ja pian sinä et ole mitään. Et edes tavallista harmaata mössöä.
Tyhjään tuijottaja. Itsetuntosi ja kunnioituksesi menee itsesi ja muitten silmissä!
Ihan vissiin säikähdit, kun saatat menettää taas yhden ihmisen mahdollisista uusista kurssilaisistasi. Ei kuule uudelle palstalaiselle mennä sanomaan, ÄLÄ tee sitä, ÄLÄ tee tätä, vaan
HÄNELLE TARJOTAAN USEITA VAIHTOEHTOJA, eri osoitteita eikä ruveta yhden tarjottimen kantajaksi. Olet fanaatikko kyllä pahimmasta päästä. Kasva!
Eihän alkoholistilla ole niitä...
...kuin uskovaisuus?
1. Tule meille itketään yhdessä!
2. Myönnä, MYÖNNÄ syyllisyytesi ja vajaavaisuutesi
3. Sano, että olet heikko ja luovuta elämäsi.
4. Kun tekee mieli, soita lähimmäiselle
5. Kerää lähellesi niin paljon kuin mahdollista yhtäheikkoja kuin itse olet! Se antaa voimaa
6. Nosta kädet pystyyn ja sano, että olet heikko. koska vain se ja VAIN se saa sinut uskomaan kuinka sairas OLET!
7. Tuki oikeat tunteesi.
8. Usko siihen, että kun luovutat niin voitat
9. Heikot pärjää aina
10. Jos et luota itseesi, ei se mitään
11. Älä juo!
..ja se tärkein!!!
12. Älä usko äläkä luota kehenkään!
Kylläpä titä nyt ollaan niin vauvaa, niin vauvaa, kun tiellä tuommoitta haattellaan.
Mikä sua nyt niin riepoo, voi voi. Voi voi. Nyt vain unilääkkeeksesi semmoinen juttu, että
EI KUULE UUTTA PÄÄSE KASVAMAAN JOS EI VANHA HAPATUS KUOLE POIS.
Eli se heikko ja laho ja pilaantunut ja vääristynyt VALHEMINÄ pitää kertakaikkiaan tappaa. Sitä se heikkouden myöntäminen paljolti on. Mitäs nyt jotain mätää yrität pystyssä pitää?
Heikkoudessa on voimani mun. Olen saanut sen, mistä olen luopunut.
Olen juonut elämäni aikana PALJON! A:t ja AA:t on tuttuja lääkkeet ja muut.
Heräsin vaan liian myöhhän tajuamaan sen, että kaikki on TAHDOSTA kiinni. Toiseksi huomasin miten minua kohdeltiin työpaikalla ja toveriseurasa kun asia tuli tietoisuuteen.
MINÄ EN LUOVUTTANUT! Aloitin helvetinmoisen taistelun ja PÄÄTIN, että näytän kaikille.
Nyt on mennyt jo kohta viisivuotta, ja MINÄ voin käydä kavereitteni kanssa kaljalla. SE JÄÄ SIIHEN!
En vaan enää voi enkä halua munata itseäni enää.
Lippu on korkealla ja en ajattele raittiutta tai juomista päivittäin.
Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että popsin masennus lääkkeitä ja istun yksin kotona. Yöt chattaan netissä ja päivät nukun!! ETKÖ JO TAJUA!
MINÄ HALUSIN OLLA NORMAALI JA TASAVERTAINEN!
ja tiedän mistä puhun. Totta kai jokainen saa tehdä niinkuin parhaaksi näkee ja pitääkin. Mutta se vajaavaisuus on vaan niin paha sana! Yleensä luovuttaja/häviäjä lopettaa yhden asian ja aloittaa toisen. Se on sitä jatkuvan mielihyvän hakemista mistä ei voi luopua. Ja sen "elämän ilon" kun menettää ylensä joku muu asia korjaa tilanteen! Täällä ei yksikään täysin "raitistnut" henkilö ole popsimatta mitään! Jossain lääkekierteessä ollaan, ettei "tauti" uusiudu. Se on vähän niinkuin elämä oli yhtä naamiaista ja naamari olis kokoajan päällä. Joka aamu otetaan pilleri ja sanotaan: tänään en juo!
On se perkele kun tämä asia ei mene kaaliin..
Sitten todistellaan, että hyvä kun en juo..ja oikeasti ollaan addikteja johonkin muuhun asiaan.
..en jaksa enää selittää
johan tuo vaahtoominen väsyttää kenet tahansa nuoremmankin. "Rauhoitu rauhoitu armas lotta, eihän se ollut edes totta". Ylisanoja, karjuntaa, valheita meistä. Väitä vapaasti mitä tahansa omasta itsestäsi, mutta älä esitä laatumerkintöjä meistä muista. Ihan kypsymätöntä sinulta.
Oon ollut yli 3 kertaa kauemmin sujut viinan kanssa kuin sinä. Koko aikana en ole syönyt ainuttakaan uni-tai masennuspilleriä. Mielihyvää minä saan perheestäni, ystävistäni ja harrastuksistani. Ja vuodet ovat särmiäni hioneet.
Pärjää hyvä ihminen toki omilla keinoillasi sinä, niin pitääkin olla, mutta opettele hissukseen tajuamaan käytännön tasolla se vaikea läksy, että meitä on joka junaan. Käytännön tasolla. Käytäntöä elämä on. Käytäntöä.
Just sinunlaisten takia täällä kuule on hyvä meikäläisten avarakatseisten olla lässytyksiä ja uhoomisia oikomassa. Semmoinen tunteroinen päivässä on ihan jees, ei se eläkeläisen ajasta paljon ota. Hyväntekeväisyyttä se minun taholtani on, käytännössä.
Eiku tasokkaan käytännön kasvua sinulle!
Jos olet eka kertaa täällä palstalla, niin muuan sana sinulle:
Me ollaan kaikki viinalla omaa tunne-elämäämme ja aivojamme rassattu, kuka enempi kuka vähempi. Ei meistä kukaan ole ns. normaali, vaan jokaisella on omia vääristymiään. MUTTA. Kondiksessa on sen asiat, joka itsensä tuntee, niin heikkoutensa kuin vahvuutensakin.
Sinua ensikertalaista ei pitäisi kenenkään suoralta kädeltä opastaa, vaan tarjota sinulle vaihtoehtoja, joista sinä valitset sinulle sopivan tien. Kavahda niitä, jotka sanovat: Ei sinne! Tule tänne!!!
Minä voin kertoa sinulle, miten minä olen selvinnyt, mutta en KOSKAAN VOI TIETÄÄ, mikä konsti olisi juuri sinulle se oikea konsti. Lueskele tämän ja Päihde-palstan kirjoituksia useista ketjuista, poimi ne parhaat ja huomaa: Et ole yksin. Hae kirjastosta alkoholismia käsitteleviä kirjoja. Googleta sana alkoholismi ja opi sieltäkin itseäsi. Voimia! Valoa!
Kiitos sinulle ja muillekin asaillisille vastauksille.En olisi kirjoittanut jos täällä on noin törkeästi ajattelevia ihmisiä.
Enpä ole ensimmäisenä torille menossa tai karpolle kirjoittelemassa.Jos niin luulitte.
Kysyin neuvoa ja kerroin aidosti miten paha on olla.
Mutta tätä tämä kai on.Parempi olla hiljaa ja taistella yksin.
Teki aika pahaa nuo halveksivat kirjoitukset,luuletteko että nautin tästä.
loppui, kun liityin AA:han ja sain sieltä tukimiehen ja myöhemmin paljon ystäviä, tovereita, kavereita, tuttuja. Asun Hesassa ja on aina lämmin tunne, kun kadulla tulee vastaan raitis tuttu alkoholisti, jonka kanssa voi juoda kahvikupposen tai vain moikata. Kännykässäni on paljon numeroita, joihin voin soittaa mihin aikaan vain, jos on tarve. Tarve voi olla iloinen tai surullinen asia, työtehtävä tms. Tärkeintä on soittaa ennen ekaa huikkaa.
Kylläpäs kuulosti tutulta tuo tarinasi.
Noin pikkuhiljaa hivutellen tuo alkoholi, lähinnä miedot juomat, ovat tulleet minunkin elämääni.
Enenevässä määrin liikaa kuvioissa, juuri noin, niinkuin sinullakin, viikonloppuna ei osaaa enää tehdä mitään, ellei olutpullo ole toverina. Ja myös viikollakin, vaikka töissä käynkin, kunhan ei vaan ota niin paljon, että kykenee töihin.
Vähentämistä on onneksi tapahtunut, kun kovasti olen yrittänyt, mutta kaukana on vielä siitä ihannetilasta, jota niin kovasti kaipaan.
Mulla vaan ne päivät, jolloin pystyn olemaan juomatta, ovat korvaamattomia ja suorastaan ihania. Kun vaan saisi itsensä suggeroitua niin, että ajattelisi juuri noita mukavia, levollisia ja raikkaita raittiita päiviä ja muistelisi vaikka sitä olotilaa, minkä esimerkiksi viikonloppuisin on itselleen aihettanut. Maanantaista puhumattakaa, sillä ei todentotta kroppa (eikä pääkään) ole levänneen tuntuisia.
Samallalailla olen kieltäytynyt kyläkutsuista ja tilanteessa, kun joku olisi tulossa kyläilemään tmv, olen keksinyt syitä, miksi se ei käy - ja todellinen syy on ollut himo ottaa olutta.
Baareissa en minäkään ole käynyt enää kymmeneen vuoteen, eli kotitissutteluksi on mennyt.
Kun luin tuon juttusi, tulin entistä vakuuttuneemmaksi, että haluan vähentää rutkasti juomistani. Olkoonkin se sitten vaikka ikuista taistelua tuulimyllyjä vastaan.
Itse olen käynyt A-klinikalla, mutta ne käynnit ovat olleet yhtä tyhjän kanssa. AA:han en mene.
Mitäs jos vaan yritettäisiin uskoa huomiseen ja yrittää ponnistella raittiimpaan suuntaan? Meitä on varmaan tuhansia muita, jotka kärvistelevät näitten asioitten kanssa. Minulla ainakin on päivittäin vähän väliä mielessä, että en halua ottaa illalla mitään. Onneksi on sentään työ, joka pitää ainakin sen kahdeksan tuntia pullon suun kiinni.
Eilen otin ”vain” kolme olutta, mutta tänään en ota mitään. Ja huomenne on sitten taas hyvä päivä.
Voimia sinulle, älä luovuta. Kirjoittele kuulumisiasi ja kuinka jakselet, jos haluat.
Lämmin kiitos kaunnista tekstistä,hienoa et joku ymmärtää ettei heti tuomitse tai arvostele.
On ollut todella tuskaista olla juomatta,onneksi minulla alkaa kohta työt.Iltavuoro ja huomenna aamu.
Voihan tälläinen kuulostaa todella käsittämättömältä sellaiselta henkilöltä jolla ei ole alkoholi ongelmia.No tuskin he tänne kirjoittelevat tai kommentoivat.
Tein ennen viikonloppu töitä mut sit vapaat oli viikolla ja tilanne oli vieläkin pahempi.
Kai se on vaaan hyväksyttävä tämä tilanne ja elettävä päivä kerralaan.
Mutta sitä toivoisin en tarkoita sinua tai muitakaan asiallisia vastauksia.
Ei meitä paapoa tarvitse mutta joku raja täytyy olla mitä kirjoittaa.
En itse sääliä kaipaa tai huomiota,kirjoitin koska se vähän helpotti.
Vieläkin tekee pahaa se vastaus jossa käskettiin torille toittotamaan surkeuttaan.Kaunista syksyä sinulle.
kunnon mies. Äläkä ainakaan ota toista alkoholistia. Siihen lankaan on kyllä tuossa pisteessä helppo retkahtaa.
Sillä rakkaudella on ihmeellisesti voimaa, mennä elämässä eteenpäin, eikä tympäse.
Olen samaa mieltä sinun kanssasi ettei meitä alkoholisteja paapominen auta,muttei myös aiattomuudet.
Olen lukuisia kertoja saanut kuulla itsehän ryyppäsit työpaikkasi ja perheesi ja nyt sossu maksaa kaiken.
Kaksi ensimmäistä asiaa myönnän ja kadun loppuelämäni ajan.Perhettä en saa takaisin ja en silloista hyvää työpaikkaani.
Töissä olen nykyään ja olen hoitanut hommani ilman viinaa.
Sossusta en ole saanut kuin takuu vuokra rahat,kiitos siitä.Auttoivat elämän alkuun.
Lapsia tapaan kerran kuussa nyt kun luottamus on palannut.Kerran kuussa sen takia et asuvat nyt toisella puolella suomea.
Joka ikinen päivä taistelen alkoholia vastaan välillä voitan välillä häviän.
Ymmärän sinua ja neuvoja en osaa antaa,koska joku on taas tuomitsemassa et siinä se yksi juoppo toista auttaa.
Meitä on ihmisiä niin monenlaisia ja jos hetkeksi olo helpottaa kannataa kirjoittaa.Älä välitä ja ihmettelen sitä mitä tälläistä palstaa seuraavat ihmiset joilla ei ole ongelmia tai on.Te joilla näitä huolia ei ole etsikää joku muu palsta.
Voin sanoa että me tiedetään mitä meistä ajatellaan,ihan kaikki sana muodotkin.
Tämä olkoon sit tai sairaus tai ei ole helpolle kovin helppo asia.
Vaimollani on myös alkoholiriippuvuus, ei vielä töitä haittaava, mutta perhe ja sosiaalista elämää haittaava. Nyt ollut 3kk juomatta ja käynyt AA:ssa. Koska vaimon ongelma tuonut myös tiettyjä ongelmia yhteiselämäämme niin nyt on tullut ilmi, että hänellä on siellä olevan vertaistukihenkiön (myös perheellinen) kanssa vispiläkauppa. En oikein usko, että tämän kaltainen vertaistukitoiminta parantaa kenenkään tilannetta. Löytyykö vastaavia kokemuksia, vai onka tabu, jota ei saa tuoda julki.
vasta alussa. Et kai vaan ole syyllistänyt häntä liikaa?? Veikkaanpa että tulet vielä menettämään hänet. Rakkaus ei oo pysyvää, alkoholismi on! Mitä alkoholisti hakee rinnaalleen?? Tukiaa ja samanhenkistä ihmistä.Tietysti toista joka ymmärtää tilanteen.
En ole syyllistänyt, vaan antanut tilaa parantua.
Koska yhteisenä tavoiteena on ollut riipuvuudesta eroon pääsy. Mutta vastauksesta ymmärrän, että tällainen tukitoiminta kuluu nähtävästi kiinteästi AA:n "miehiseen" toimintaan.
Kerronpa oman kokemukseni. Olin joitkin vuosia sitten samankaltaisessa tilanteessa, kuin vaimosi nyt. Olin päättänyt irrottautua vapaa- ja arkipäivien tirsuttelusta, joka haittasi perhe-elämäämme. Hain apua AA:sta ja tilanne alkoi olla muutaman kuukauden jälkeen olla hyvällä mallilla. Mutta alkoholistillahan on tunnetusti heikko luonne ja itsetunto. Siis sorruin tukihenkilön vihjaileviin houkutuksiin sillä olihan hän ihan jotain muuta kuin se oma mies kotona, miellyttävä, kohtelias, kuunteli, ymmärsi ja jne(lienekkö ollut samanlainen kotonaan?). Eipä Tämä juurikaan omaa tilannettani parantanut vaan päinvastoin ratkesin uudelleen ja uudelleen. Samoin kävi tälle tukihenkilölle ja ihanuus ja miellyttävyys rapisi. Myös mieheni sai aikanaan tiedon tukitoiminnan todellisesta laadusta ja erohan siitä seurasi, joka ei sekään suinkaan minun itsetuntoani kohottanut, vaan alamäki jatkui ja näitä ns. tukihenkilöitä riitti. Viimein lähes tuhon partaalla ollessani eräs entinen ystävättäreni sai minut hakemaan oikeata ammattiapua ja nyt olen ollut kuivilla 8 kk:ta, tosin perheeni menettäneenä. Olen nyt jälkeenpäin tullut siihen tulokseen, että minun tilannettani käytettiin lähes alusta saakka suorastaan hyväksi ja kokeiltiin miehistäkyvykkyyttä minun kanssa ennen kotiin menoa. Naisena kehotankin varsinkin perheellisiä naisia hakemaan apua ammattiauttajilta tai naisten ryhmistä AA:sta, mikäli haluatte todella irti vain viinasta, sillä en ollut ainoa tällaiseen pyöritykseen joutunut nainen.
tukihenkilön on hyvä olla samaa sukupuolta tuettavan kanssa. Mutta paljon on toisinkin ja niin kuin elämässä yleensä, joskus ihmiset ihastuvat avioliitossa ollessaankin. Vastuun otto omasta ja perheen hyvinvoinnista on jokaisen ratkaistava itse.
AL-ANON ryhmiä. Etsi itsellesi sellainen, jos tuntuu vaikealta elää alkoholistin rinnalla.
Aika usein käy niin, että toipilas 'rakastuu' tukihenkilöönsä. Pitkäaikaisessa terapiassa tapahtuu sama asia hyvinkin usein ja sillä on oma nimensä, tunteensiirto. Ammattitaitonsa avulla terapeutti osaa asiallisesti irrottaa potilaansa tästä tilanteesta, mutta toisin on tietenkin tunnevammaisten alkoholistien kohdalla.
Aivan varmasti tuollainen tyyli ei ole AA-hengen mukaista, kai sen nyt jo maalaisjärjelläkin tajuaa. Jos tukihenkilön ja tuettavan välille syntyy muutakin kuin toveruutta, on se kyllä molempien yhteinen asia. Tokkopa siinä viettelystä on kyse. Ja jos onkin, tartteeko nyt olla vieteltävissä! Kyllä minä olisin osannut panna stopin asiattomille jutuille, jos niitä kohdalle olisi sattunut. Tuollaisista AA:n niskaan heitetyistä rumista ja asiattomista leimoista tarttis kyllä jo mennä häpeänurkkaan seisomaan.
Koitettaisi nyt aina vaan opetella sitä, ettei yleistetä jotain yksittäistapauksia koskaan ja missään koskemaan koko populaa. Ei se taito meihin itsestään kasva! Sitäkin pitää harjoitella, opetella. Ajattelemalla. Rehellisesti, avoimin mielin.
Jos kirjoittaa hermeettisistä omakohtaisista kokemuksistaan? Itse olen tullut tulokseen että mitään AA-liikettä ei ole olemassakaan kuin joittenkin patologisten valehtelijoiden mielikuvituksissa.
Että sellaista yleistämistä.
..vaaditaan jättämään itsenäinen ajattelu. Ja rehellisyydestä: AA on jo perusteiltaan epärehellinen. Tutustuisit järjestöösi paremmin niin ymmärtäisit mistä siinä on kyse. Mutta ethän sitä myöntäisi, vaikka ymmärtäisitkin.
Minulla on myös rek. nimimerkki, mutta se ärsyttää aina muutaman fanaatikon niin hirveään "Mene torille"-huutoihin, että piilottelen usein jonkun muun nimmarin takana. Niin nytkin.
Älä todellakaan välitä tuosta torille komentajasta. Voit ajatella hänestä vaikka niin, että hän on ehkä joku huumeita ja pillereitä ja viinaa vuosikymmeniä käyttänyt henkilö, joka ei monista yrityksistään huolimatta ole onnistunut selvittämään suhdettaan siihen parhaaseen kaveriinsa, viinaan. Usein nämä tyypit käyvät AA-järjestön kimppuun, koska eivät sitäkään kautta ole vastauksiaan löytäneet. Monet eivät kestä AA-järjestöä vain siksi, että siellä joudutaan katsomaan (saadaan katsoa, sanoo joku toinen) silmästä silmään minun itseni kaltaisia hukkaan menneitä ihmisiä. Peilit kun heijastavat liian räikeästi oman itsemme piirteitä.
Olet voittanut, saavuttanut paljon, jos voit sivuuttaa tällaisen "reppanan" möläytykset. Omaa pahaa oloaan hän uhoaa. Ja tiedä se, että tuollainen mustavalkoisuus ja oikeassa olemisen pakko joitakin piinaa. Heidän on saatava paasata omaa oppiaan vain oman henkensä pitimiksi, tsemppaavat siis tavallaan itseään pysymään omassa kapeassa ruodussaan.
Olen ollut raittiina pian kaksi vuosikymmentä. Jotain painoarvoa ehkä rohkenet sanoilleni antaa.
Eikun taistele! Sinä pärjäät, kun haet apua. Älä missään nimessä jää yksin, ethän.
AA-han.
Kiitän sydämeni pohjasta sinua noista hienoista sanoista.
Kirjoitan tätä ruokatunnilla,em jaksa kommentoida muihin taas no jääkööt sanomatta kirjoituksiin.
Yritän parhaani tämän asian kanssa,muuta en voi luvata.
Toivotan kaikkea hyvää muillekin jotka tämän alkoholi asian kanssa taistelevat päivästä toiseen.
En aio vähään aikaan seurata tätä palstaa koska itse tiedostan miten heikko olen,ja minua edelleen syvästi loukkasi sen ihmisen kirjoitus.
Haluaisin hänelle näin lopuksi kertoa,mitä sinä tuosta hyödyit.Loukkasit minua henkilökohtaisesti.
Jokaisella on oikeus toki mielipiteeseen ja sanan vapaus mutta olisit miettinyt kaksi kertaa.
Te muut voikaa hyvin.
Tuo "torihuutaja" kertoo tämän aamuisessa viestissään: A:t ja AA:t on tuttuja, lääkkeet ja muut. Mitä ovat muut? Niin, jos on noin sikin sokin päänsä sekoittanut, on se jo keskushermostoon jälkensä jättänyt, ehkä pysyvästi. Jos nuo 'muut' on olleet huumeita, niin vauriot keskushermostossa voivat ola pysyviä ja psyyke voimallisesti välistä tärähtelee.
Niin että siinäpä taustatietoa näiden vaahtoajien sielunmaiseman käsittämiseen, ei heidän typeryyttään tartte kenenkään henkilökohtaisena loukkauksena ottaa.
Vai ymmärsitkö tahallisesti, tarkoitushakuisesti väärin? Pariin sanaan on niin helppo tarttua ja irrottaa ne asia yhteydestään.
Ylilyönnillä kirjoittaja kai halusi selventää asiaansa, mutta siihen sitten tartuttiin kuin hän olisi tarkoittanut sitä kirjaimellisesti.
Ei hän tarkoittanut, ja sinäkin kyllä sen ymmärsit. Miksi sitten vääristelet. Epäilyttävää.
Mielestäni kirjoittaja puhui ketjussa paljonkin asiaa, kaikille ei omavoimaisuus sovi mutta se ei tee siitä väärää. Vain AA on sitä mieltä, johtuen omista hengellisistä tavoitteistaan.
Luin vielä mielen kiinolla onko tullut vastauksia.
En halunnut ymmärtää väärin tai tajuta,jos tietäisit tilanteeni et hirveästi minua enää arvostelisi.
Kävelin äsken kotia ja puhuin puhelimessa AA kerholaisen kanssa ja voin sanoa hallelujah.Jos se nainen ei ollut humalassa minä olen ruotsin kuningatar.
Sönkötti että on ollut 7vuotta kuivilla ja ryhmä on hänet pelastanut.Varmaan kävi välillä pullolla.
On tainut oliko ne 12 sääntöä unohtua.
En tiedä mihin tälläisestä on soitettava ja otettava yhteyttä.
Nyt mulle riitti avun pyyntö ja ihmisten loukkaukset.
TAIDAN LÄHTEÄ TORILLE,KATTOO MITÄ SIELLÄ TEKEE.HYVÄSTIT.
JA NYKÄS MATTIA LAINATAKSENI EHKÄ OTIN EHKÄ EN,jääkööt nähtäväksi täältä en tukea enää hae.
Mikähän väärinkäsitys tässä NYT sitten tapahtui.
Jos olet tuo aloittaja niin, sorry vaan oikeasti, puhuit reilusti aloituksessasi ja olen sinun kannallasi. Meniköhän viestini jotenkin vääräänpaikkaan tai mikä sekamelska, en ymmärrä.
En arvostele sinua, arvostelen AA liikettä, ja totisesti aiheesta. Tiedän, että suurin osa sen jäsenistä ei alkuunkaan aavista minkälaisesta yhteisöstä on kysymys.
Mutta, pyydän anteeksi jos pahoitin mielesi, se oli kyllä silkka vahinko, omaa nakkisormisuuttani.
Aloittajalle edelleen: Laitan tähän pari osoitetta tosta vaan, jos nyt vielä täällä käyt, toivottavasti. Noista voi olla apua:
Naistenkartano ry
A-kiltojen liitto ry.
Elämäntapaliitto
Hyvinvointipalvelut.fi
Hoivayrittäjät.com
Alkoholisti, ja paha, mäkin oon, enkä tosiaan mikään fiksu. Mutta yritetään silti elää eteenpäin.
Tässä paljon kaikenlaista linkkiä:
http://www.apua.info/fi-FI/auttavatverkkopalvelut/
Ja A-klinikkahan se tärkein on:
http://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot/kaikki.html
Heissuli hei en nyt keksi mitään lohduttavia sanoja sinulle,varmaan itse ehkä tiedät ne paremmin.
Kirjoitan sinulle sen takia että ymmärrän tasan miltä sinusta tuntuu,olen itse nainen ja just tässä taistelen lähdenkö alkoon vai en.
Harmittaa nämä keskustelun todella paljon jo sen takia,että se aloittajan viesti yleensä unohdetaan täysin.
Muut rupeavat haukkumaan alaarvoisilla teksteillä toisiaan,ei kai se ole tämän palstan taroitus.
Ketä se hyödyttää en ole vielä vastausta löytänyt.
Ja olisi palstan sheriffinkin ruvettava kovalla kädellä sensuroimaan kirjoituksia.
Kiro ja v alkuisia tekstejä on jo ihan tarpeeksi.
Luulin että tämä palsta on tosiaan sitä varten et voi heittää mielipiteitä ja kysymyksiä,mut ei taida olla.
Ei me kaikki haluta aa kerhoihin ei välttämättä ole liutaa ystäviä tukemassa tai kuuntelemassa.
Tuntuu pahalta sun puolesta mut etköhän pärjää tässä maailmassa.En nyt kerro mitä aion tehdä ettei taas joku hyvä ihminen pääse arvostelemaan.
Mut sinnitellään vai mitä.
olettaisin, että kaikki me tätä palstaa lukevat ja kirjoittavat ovat sairaita. minä ainakin olen ja uskallan se tässä sanoa. terveet nostakoon käden.
hankalaa on tosiaan saada avuntarpeessa olevalla juuri se räätälöity tietopaketti, josta olisi optimaallisin apu. hankalaks menee myös silloin kun asenne on se, että " sitä minä en ainakaan kokeile mutta raitistakaa minut nyt heti".
oli neuvo mikä tahansa, nii aina se jonkun mielestä on väärin ja siinä kysyjä ohitetaan täysin ja kinastelu saa jatkua. tuntuu, että kina on toisille elämäntehtävä ja niin varmaan onkin tällä hetkellä. syyllistyn itsekin joskus siihen.
on ollu mielessä tehdä valmiiksi omalle koneelle semmonen paketti, jossa on alkoholismiin ja siitä toipumiseen kertovat kymmenet sivulinkit laidasta laitaan. sen sitte täräyttää jokaiselle apua kysyvälle ihmeteltäväks. ehkä minä saan sen aikaseks joku aktiivinen päivä ?
Olipa kiva lukea tuo juttusi! Itse olen tuntenut aikalailla samaan tapaan.Yritän myös päästä irti kaljan juonnista. Se pirulainen on todellakin ystävä, mutta ei luotettava sellainen.Virtaa tulee ja jaksaa tehdä rästissä olevia kotijuttuja.Vaan se toinenpuoli onkin sitten täyttä paskaa...Karttaa ystäviä keksii kaikenlaisia tekosyitä jotta saisi olla ruskean kaverin kanssa kahdestaan. Minä haluan tästä kaverista eroon....mutta vaikeelta tuntuu...