Elikkäs olisi sellaista kysyttävää että: Minun isäni on kuollut aikaa sitten ja meille jäi kaksi kesämökkiä ja omakotitalo maata. Perinnonjakoa ei ole suoritettu johtuen että osa meistä sisaruksista on ollut silloin alaikäisiä kun isä kuoli. Eli kaikki on äidin nimissä viellä hänen kuolemaansa asti ja sitten vasta kaikki jaetaan sisarusten kesken.Näin olemme päättäneet. Tämä ei ole meille ongelma, vaan lähinnä äidin uusi mies ystävä. He ovat seurustelleet n. 5 vuotta nyt. He ovat kihloissa, mutta eivät tule menemään naimisiin.Äitini on ruvennut puhumaan että tämä hänen mies ystävänsä on alkanut kovasti sanoa että hänen kahdelle pojalleen kuuluu kuulemma tilasta myös samanlainen osa sitten aikanaan perinnönjaosta. Että he siis olisivat samalla tavalla mukana perinnönjaossa sitten kuten mekin. Miten mahtaa asian laita olla? Voiko se muka jakaantua niin? Mies kun ei ole tuonut tullessaan taloon muuta kuin pari huonekalua. Ei ole edes ostanut koko viiden vuoden aikana taloon muuta kuin ruokaa.- Töitä on tehnyt kyllä. Tosin pääasiallinen tulo tällä miehellä on muusta työstä jossa päivisin käy.(Ilmeisesti kovat velat takana koska on kuitenkin aina rahaton)Tällä meihellä ei muutenkaan ole oikein tajua ison tilan pidosta, kun on jo lahjoitellut ties mitä pois ilman edestä. Kuulemma rojua, sanoi kun antoi kattopellit pois vajasta ja muuta vastaavia juttuja kanssa kadonnut.Äitistä on muutenkin alkanut tuntua siltä että mies vaan haluaa meidän tilasta osuuden lapsilleen(lapset 30 vuotiaita).Liekkö tarkoitus ollut alunperinkin niin ainoastaan kun ei kohtele äitiäni kovin hyvin. kuitenkin vaatii joka välissä äitiä menemään naimisiin hänen kanssaan. Inhottava tilannen muutenkin. Äiti haluaisi jo luopua koko miehestä, mutta ei voi antaa kenkää sen takia että tarvitsee tämän apua pelto/maataloustöissä. Eli kuinka me lapset voimme turvata selustamme ja perintömme, ettei se mene tämän miehen pojille?! Omituinen tapaus tämä mies muutenkin kun 40 vuotta ollut vakitöissä ja ei muuta omista kun vaatteensa ja pari sohvaa.
Äitin uusi avomies vaatii liikaa
asioista tietämätön
91071
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Äitinne "pullahiiri" poikineen meinaa päästä jaolle.
Toivottavasti äitinne ei tee testamenttia "pullahiirelle" eikä sen pojille.
Ehkä edesmenneen isänne kuolinpesä tulisi selvyyden vuoksi jakaa nyt äitinne eläessä varmuuden vuoksi, ettei tule sitten yllätyksiä äitinne jälkeen.
Avomies ja miehen pojat eivät peri mitään sukutilastanne ellei äitinne tee testamenttia heidän hyväkseen omasta osuudestaan. Lasten lakiosa on äitinne osuudesta puolet, joten äitinne voi parhaimmilaankin testamentata 1/4 tilasta miehelle. Miehen lapsilla ei ole mitään oikeuksia tilaan.
Jos äitinne menee naimisiin miehen kanssa, mies saa äitinne jälkeen puolet hänen osuudestaan, joka on 1/4 tilasta (avio-oikeuden perusteella) ellei äitinne tee avioehtoa, jota tässä tilanteessa suosittelen.
Tila pysyy teillä eikä mies saa mitään, jos äitinne ei mene naimisiin hänen kanssaan tai jos naimisiin mennessään tekevät avioehdon. Miehen lapsille tulee oikeus vasta isänsä kuoleman jälkeen ja ainoastaan siinä tilanteessa, että äitinne on mennyt naimisiin miehen kanssa eikä heillä ole avioehtoa.
Naimisiin menon kiirehtiminen vähän haiskahtaa.
Oli hieman sekavaa, mutta toivottavasti ymmärsit.
Miehen pojat eivät peri mitään, jos suhde vain kihlauksen asteella. Näitä kihlauksia on paljon, alkaen nuorison ostamista sormuksista torilla ja sitten luullaan.
Mikäli äitisi haluaa naimisiin, niin kerro avioehdosta, muuten mies omistaa puolet.
Koko omaisuus on teidän käytössä, jos äitinne ei mene naimisiin ilman avioehtoa.
Äitini ei halua naimisiin. Eikä ole menossakaan. Huojenti kuulla että hänellä ei ole mahdollisuuksia päästä jaolle. Tämä mies kun oli väittänyt että nykyään on laki että jos on asunut jo 2 vuotta yhdessä niin silloin tulisi jo jonkinlainen perimisoikeus. Sellainenkin asia harmittaa että meille tuli perinnönjaossa omakotitalo joka oli tarkoitus laittaa vuokralle, niin tämä mies laittoi toisen poikansa asumaan siihen taloon alustavasti että on joku pitämässä kunnossa sitä kun oli talvi. Nyt äitini haluaisi vuokrata talon ja tämä äitin mies ei suostu siihen että hänen poikansa muuttaisi talosta pois. Talo on todella hyvä kuntoinen ja arvokas. Tämä hänen poikansa ei edes maksa vuokraa ja sähköistäkin joutui tappelemaan melkein vuoden ennen kuin edes ne maksoi kiinteistöveroista puhumattakaan. Eli se elää täysin meidän siivellä se poikakin. Ja tilanne on niin arka että jos äiti yrittää edes puhua asiasta avomiehelleen niin siitä seuraa hirveä raivokohtaus ja huuto ja kauhea mykkäkoulu. Kaiken kukkuraksi poika ei ole pitänyt isoa pihaa minkäänlaisessa kunnossa ja ennen niin siisti talo on sisältä aika törkyinen tätä nykyä. Avomie on määrännyt että sinne ei saa edes mennä käymään soittamatta ensin. Eikä taloon ole tehty pojalle minkäänlaista vuokrasopimusta. Ollaan mietitty sisarusporukalla että kuhan äitin työtilanne helpottaa niin heivataan siltä mies mäkeen ja poika samaan kyytiin.Ei ole reilua että poika elää meidän siivellä vaikka tekee vakitöitä myöskin raksalla.(Sen verran pojasta että on ihan nyhvö ja isänsä tossun alla täysin ) Hyvin voisi maksaa sen parisataa ainaskin vuokraa kerta meinaa siinä oleilla. Hankalaa tämä elämä...
Kerta näyttää, että äitinne on "jonkinlaisen jyrän" alla, eräs vaihtoehto on, ettei omaisuutenne "tuhoudu" on hankkia oikeuden kautta, kun alaikäisistä on kyse; edunvalvoja/pesänhoitaja. Ja mitä ymmärsin aikaisemmasta, joku muukin on täysi-ikäinen, kuin äitinne; joten hänellä on täysivaltainen oikeus osallistua pesän hoitoon ja vaatia käypää vuokraa kiinteistöstä pesän hyväksi. Eli täysi-ikäiset "laittavat viisaat päänsä" yhteen ja alkavat toimia.
Se, että äitinne avomies kieltää oman omaisuutenne käytön/hoidon; ei ole tarvis "ukon sanomisista" välittää, sillä hänellä on tasan yhtäpaljon oikeuksia, kuin jollain hyvänpäivän tutullanne, eli ei siis mitään.
>>>> Tämä mies kun oli väittänyt että nykyään on laki että jos on asunut jo 2 vuotta yhdessä niin silloin tulisi jo jonkinlainen perimisoikeus.
***Ollaan mietitty sisarusporukalla että kuhan äitin työtilanne helpottaa niin heivataan siltä mies mäkeen ja poika samaan kyytiin***
Hienoa! Ja koittakaa saada äitinne ymmärtämään, että hänen miesystävänsä käyttää äitiänne todella törkeästi hyväkseen! Tsemppiä!
mies olisi miten kurja tapaus, niin äidillänne on oikeus elää niinkuin hän itse parhaaksi katsoo.
Siispä älkää liikaa puuttuko asioden kulkuun, sillä jos äitinne ei ole ihan tyhmä huomaa hän sitten senkin että tekin olette vain rahan perässä.
Niin, onko teistä kukaan äitinne kanssa muun kuin rahan takia?
Eli, hän voi tehdä teidät testamentilla melkein perinnöttömiksi, lakiosa tietysti kuuluu teille lapsille aina,mutta ei aikuiset pidä siitä jos lapset alkavat hermostuksissaan järjestellä asioita liikaa.
Voi helposti käydä niin, että jääkin pelkkä luu käteen ja kiltimpi vaikka kurjempi onnenonkija(äidin avomies) kerää testamentilla koko potin.
Luottakaa vain äitiinne, älkäkä olko hänen kimpussa tämän asian takia pilaatte vain omanne ja hänen elämän.
Ei,emme ole rahan perään.Omaisuus on kiinni maissa ja taloissa. Ei irtorahassa. Arvo on enemmänkin tunnepohjaista. Äiti itse on enemmän huolissaan tästä tilanteesta. Mies todellakin on voimakas tahtoinen. Oman perheemme välit ovat todella lämpimät ja hyvät kaikkien kanssa, että sitä on turha epäillä. JA jos olisimme rahan perässä niin ositus olisi jo tehty. tahtomme nimenomaan on että äiti saisi pitää kaiken kuolemaansa asti. Me haluamme vai säilyttää kotimme jonne voi aina mennä tuntemaan olonsa turvalliseksi kun elämässä on vaikeaa... Kiitoksia kaikille avusta jotka olette tänne kirjoittaneet. Tämä antoi kuitenkin uutta uskoa että miehen puheisiin ei kannata luottaa millään lailla ja että kyllä me saamme asiat viellä järjestymään kotona
"apu maataloustöissä" ... se on lähes sama, kuin ei voisi erota "taloudellisten syiden" vuoksi. Ne eivät saa olla syynä siihen, että jatkaa epätyydyttävää liittoa. Miten äitinne pärjäsi ennen tätä miestä maatilallaan? ... ei kai tämä mies nyt sentään korvaamaton ole. Jos menevät naimisiin, ennen sitä tekemällä avioehdon, ei miehellä eikä hänen lapsillaan ole osuutta eikä arpaa perinnönjaossa. Toinen vaihtoehto testametti ... käykää kysymässä lakiasiantoimistosta, siellä osataan neuvoa. Sen kyllä ymmärrän, jottei kaikilla ihmisillä ole iäkkäämpänäkään mitään kummoista omaisuutta kertynyt ... riippuu palkkatuloista, mitä velkoja, elämäntyylistä jne. Eivät kaikki ajattele, että pitää olla nuuka, jotta lapset vain saisivat mahdollisimman paljon perintöä itselleen ... ns. helppoa rahaa. Yleensä suuret perinnöt ja pienemmätkin aiheuttavat vain turhaa epäsopua, riitaa ja välienrikkoutumisia sisarusten kesken. Viisainta olisi antaa perintö pois jo eläessään, tahi käyttäisi itse viimeistä penniä myöten ... :)