Laivan koneet

Terviksen mukaan: sammutetaan joka yö, kun tullaan pimiän ajaksi saaristoon ankkuriin.

höyryturbiini, eikö sitä käytetä myös satamassa tyhjäkäynnillä ja pysäytetään huollon tai jonkin vian takia. Käynti on vesipisaroiden muodostumisen estämisekksi, joka voisi rikkoa turbiinin käyttöpyörän siiven, joka kuulemma voi maksaa pienen henkilöauton hinnan.

alakerran miettijä kirjoitti:

höyryturbiini, eikö sitä käytetä myös satamassa tyhjäkäynnillä ja pysäytetään huollon tai jonkin vian takia. Käynti on vesipisaroiden muodostumisen estämisekksi, joka voisi rikkoa turbiinin käyttöpyörän siiven, joka kuulemma voi maksaa pienen henkilöauton hinnan.

Lue lisää

Montaa olen lohkoon haalannut, on ollut baaksausmoottoria, separaattoria, evaporaattoria.. mutta höyryturbiinia en ole vielä joutunut konehuoneeseen hoitelemaan, kattiloita kylläkin.

Late-laivakoneasentaja kirjoitti:

Montaa olen lohkoon haalannut, on ollut baaksausmoottoria, separaattoria, evaporaattoria.. mutta höyryturbiinia en ole vielä joutunut konehuoneeseen hoitelemaan, kattiloita kylläkin.

Lue lisää

on nesteen laivoissakin ollut.Viimeksi kai oli Jurmossa,Jaarlissa ja Jatulissa.Jurmossa olin itsekin miehistössä.Olet vissiin vielä niin poikanen,ettet näitä voi muistaa.Niitä on myös isoissa containereissa ja bulkkereissakin.

Late-laivakoneasentaja kirjoitti:

Montaa olen lohkoon haalannut, on ollut baaksausmoottoria, separaattoria, evaporaattoria.. mutta höyryturbiinia en ole vielä joutunut konehuoneeseen hoitelemaan, kattiloita kylläkin.

Lue lisää

oikein ymmärtää, turbiini käyttöisissä laivoissa käytetään kaasu tai höyryturbiinia käyttötarkoituksen mukaan. En tiedä, mutta epäilen että suurimmat luupäälaumat (KW) löytyvät höyryturbiinista. Tällaisen laivan, riippuu tietenkin laivasta, on yleensa varoitustaulu potkurin kohdalla laivan ollessa satamassa liikkuvasta potkurista.

alakerran miettijä kirjoitti:

oikein ymmärtää, turbiini käyttöisissä laivoissa käytetään kaasu tai höyryturbiinia käyttötarkoituksen mukaan. En tiedä, mutta epäilen että suurimmat luupäälaumat (KW) löytyvät höyryturbiinista. Tällaisen laivan, riippuu tietenkin laivasta, on yleensa varoitustaulu potkurin kohdalla laivan ollessa satamassa liikkuvasta potkurista.

Lue lisää

Mutta varoitustaulua en ole nähnyt. Laiturikokeista on kyllä varoitettu.

Late-laivakoneasentaja kirjoitti:

Mutta varoitustaulua en ole nähnyt. Laiturikokeista on kyllä varoitettu.

En ymärrä, miksi tällaista epäilet, onhan se nykyään varmaan harvinainen, mutta ei ihan poikkeus. Takavuosina olen itsekin tällaisia bongannut. Varoituskyltti on vaan Amerikan kielellä. Sotalaiva ei ole kauppaalus, mutta millä konstein luusisit jopa 200000 diesel hummaa mahtuvan kyytiin, ja huippuvauhdin kohoavan ehkä 40 solmuun, 35 rikkoontuu tietojen mukaan helposti.

alakerran miettijä kirjoitti:

oikein ymmärtää, turbiini käyttöisissä laivoissa käytetään kaasu tai höyryturbiinia käyttötarkoituksen mukaan. En tiedä, mutta epäilen että suurimmat luupäälaumat (KW) löytyvät höyryturbiinista. Tällaisen laivan, riippuu tietenkin laivasta, on yleensa varoitustaulu potkurin kohdalla laivan ollessa satamassa liikkuvasta potkurista.

Lue lisää

Eräässä laivan konehuoneessa kylässä 1977 missä oli turbiinit......ahterissa oli myös varoitustaulu :)

alakerran miettijä kirjoitti:

oikein ymmärtää, turbiini käyttöisissä laivoissa käytetään kaasu tai höyryturbiinia käyttötarkoituksen mukaan. En tiedä, mutta epäilen että suurimmat luupäälaumat (KW) löytyvät höyryturbiinista. Tällaisen laivan, riippuu tietenkin laivasta, on yleensa varoitustaulu potkurin kohdalla laivan ollessa satamassa liikkuvasta potkurista.

Lue lisää

Kyllä ne turbiinitkin pysäytetään satamaan tultaessa, ei sinne mitään vesipisaroita muodostu.

höyryturpiineita kirjoitti:

on nesteen laivoissakin ollut.Viimeksi kai oli Jurmossa,Jaarlissa ja Jatulissa.Jurmossa olin itsekin miehistössä.Olet vissiin vielä niin poikanen,ettet näitä voi muistaa.Niitä on myös isoissa containereissa ja bulkkereissakin.

Lue lisää

Tankkereissa oli yleensä höyry turbiini pumput millä pumpattiin lasti maihin tai toiseen alukseen

:-) kirjoitti:

Eräässä laivan konehuoneessa kylässä 1977 missä oli turbiinit......ahterissa oli myös varoitustaulu :)

Olihan Finnjetkin turbiini,eli kaasu turbiini alus

höyryturpiineita kirjoitti:

on nesteen laivoissakin ollut.Viimeksi kai oli Jurmossa,Jaarlissa ja Jatulissa.Jurmossa olin itsekin miehistössä.Olet vissiin vielä niin poikanen,ettet näitä voi muistaa.Niitä on myös isoissa containereissa ja bulkkereissakin.

Lue lisää

Ylihöyrykonemestarina , oli myös viimeinen seilaukseni.

höyryturpiineita kirjoitti:

on nesteen laivoissakin ollut.Viimeksi kai oli Jurmossa,Jaarlissa ja Jatulissa.Jurmossa olin itsekin miehistössä.Olet vissiin vielä niin poikanen,ettet näitä voi muistaa.Niitä on myös isoissa containereissa ja bulkkereissakin.

Lue lisää

Aivan oikein.K.o.tankkilaivoissa oli StalLavallin höyryturbiinit j a Kockumssin Malmön telakan höyrykattilat.Max paine 60 bar. ja tulistetun höyryn lämpötila 510 C. Eteenpäin laivaa kuljettavan turbiinin teho 32500 hv.
Olin Nesteen varustamo-osastolla konetarkastajan tehtävässä,vastuualueena 250,000 dwt turbiini ja 144,000 dwt dieselkäyttöisten alusten telakonnit ja ylläpitohuolto.
Mukava kuulla edesmenneistä aluksista,joilla olin usein mukana ja m.t . Tiiskerissä mestarina.
Terveisin
M.Kukkonen
Ex. ch-eng.
Nyk.eläkeläinen

ex konepäällikkö kirjoitti:

Aivan oikein.K.o.tankkilaivoissa oli StalLavallin höyryturbiinit j a Kockumssin Malmön telakan höyrykattilat.Max paine 60 bar. ja tulistetun höyryn lämpötila 510 C. Eteenpäin laivaa kuljettavan turbiinin teho 32500 hv.
Olin Nesteen varustamo-osastolla konetarkastajan tehtävässä,vastuualueena 250,000 dwt turbiini ja 144,000 dwt dieselkäyttöisten alusten telakonnit ja ylläpitohuolto.
Mukava kuulla edesmenneistä aluksista,joilla olin usein mukana ja m.t . Tiiskerissä mestarina.
Terveisin
M.Kukkonen
Ex. ch-eng.
Nyk.eläkeläinen

Lue lisää

Olen kiinostunut . Oliko konetarkastajalla Ylihöykonemestarin pätevyys ( mistä saatu ? )Miksi noihin laivoihin piti hankkia Ruosista Konepääliköt 2 kpl ( eivät olleet höyrymiehiä)Killä he laivan tunsivat vaan eivät ymmärtäneet höyrytekniikkaa-)

Kertokaa nyt, voiko hidaskäyntinen diesel pyöriä puoli vuotta eli 5000 tuntia yhteen menoon ilman rikkoontumisen vaaraa. Mitä siitä pitäisi katsoa sellaista, joka vaatisi pysäyttämisen. Venttiilit vai ruiskutuspumppu.

hoi, kertokaa kirjoitti:

Kertokaa nyt, voiko hidaskäyntinen diesel pyöriä puoli vuotta eli 5000 tuntia yhteen menoon ilman rikkoontumisen vaaraa. Mitä siitä pitäisi katsoa sellaista, joka vaatisi pysäyttämisen. Venttiilit vai ruiskutuspumppu.

Lue lisää

Polttoaineventtiilit on varmaan jo 5000h jälkeen vaihdon tarpeessa.

hoi, kertokaa kirjoitti:

Kertokaa nyt, voiko hidaskäyntinen diesel pyöriä puoli vuotta eli 5000 tuntia yhteen menoon ilman rikkoontumisen vaaraa. Mitä siitä pitäisi katsoa sellaista, joka vaatisi pysäyttämisen. Venttiilit vai ruiskutuspumppu.

Lue lisää

Mitä itte joskus kellu niin pitin matka yhtäsoittoa oli 42 vrk
Kyllä ne koneet kestää jos ne huolletaa.

Siiffi kirjoitti:

Polttoaineventtiilit on varmaan jo 5000h jälkeen vaihdon tarpeessa.

kaikilta konepäälliköiltä. Halusin sovittaa kysymykseni kohderyhmän otsikkoon mahtuvaan tilaan. Mutta olen täysin tietoinen siitä, että konepäällikkö on se henkilö, joka sanoo päällikölle, että pian ovat koneen tunnit täynnä- Mennäänkö satamaan vai pistetäänkö laiva piihin. Koko tämä kysymykseni puolesta vuodesta heräsi siitä muistikuvasta, kun työtoverini kertoi tankkilaivan matkasta Persianlahdelta USA:n itärannikolle. Varustamosta tuli määräys, että matka kestää sitten 180 vrk. Oli näillä veijareilla ollut vaikeuksia saada laiva kulkemaan riittävän hiljaa. Enkä tiedä koneista, diesel vai turbiini. Mutta yli 100000 tonninen oli ja Hyväntoivonniemen ympäri luonnollisesti, koska kysymys oli 70-luvusta.

anteeksi kirjoitti:

kaikilta konepäälliköiltä. Halusin sovittaa kysymykseni kohderyhmän otsikkoon mahtuvaan tilaan. Mutta olen täysin tietoinen siitä, että konepäällikkö on se henkilö, joka sanoo päällikölle, että pian ovat koneen tunnit täynnä- Mennäänkö satamaan vai pistetäänkö laiva piihin. Koko tämä kysymykseni puolesta vuodesta heräsi siitä muistikuvasta, kun työtoverini kertoi tankkilaivan matkasta Persianlahdelta USA:n itärannikolle. Varustamosta tuli määräys, että matka kestää sitten 180 vrk. Oli näillä veijareilla ollut vaikeuksia saada laiva kulkemaan riittävän hiljaa. Enkä tiedä koneista, diesel vai turbiini. Mutta yli 100000 tonninen oli ja Hyväntoivonniemen ympäri luonnollisesti, koska kysymys oli 70-luvusta.

Lue lisää

180vrk??ei sillä etää esmes juomavesi loppuis, mutta kaljat loppuu!!

Siiffi kirjoitti:

Polttoaineventtiilit on varmaan jo 5000h jälkeen vaihdon tarpeessa.

kiertää jäähdytys vesi. Nykyään kaikki tiedot on luettavissa valvontahuoneessa ja jopa konepäällikön tiloissa. Silloin kun kone.h oli vielä miehitettynä, 1 mestari ja 1-2 moottorimiestä, valvonta oli pääasiassa mittariseurantaa ja käsin tunnustelua esim juuri polttoaineventtilit. Pääkoneen yksittäsen sylinterin toiminnasta saa hyvänkin kuvan indikaattorilla. Pakokaasulämmöt (vaihtelut) on syytä huomioida. Näin ei tehty autolautta Holmialla joskus 60 luvulla, apukone leikkasi kiinni ja esim kiertokanki katkesi. Autokanteen leikattin reikä, vanha kone pois ja uusi tilalle. Silloinen kolleegani kertoi, että konepäiväkirjaan oli aikaisemmin joku mestari rengastanut kyseisen koneen yksittäisen sylinterin pakokaasulämmön, konepäällikkö ei sitä reakoinut ja tämäkin voi olla vaurion syy.

Isoja laivakoneita ei satamassakkaan jätetä ihan oman onnensa nojaan, vaan niissä kierrätetään lämmintä vettä ( n 50-60c) "vuorien" lohkosaumojen vuotojen estämiseksi.

Tämänpäivän laivakonetekniikka on kyllä erilaista kuin ennen, joten joku voi halutessaan päivittää kertumusta.

laivakone kirjoitti:

kiertää jäähdytys vesi. Nykyään kaikki tiedot on luettavissa valvontahuoneessa ja jopa konepäällikön tiloissa. Silloin kun kone.h oli vielä miehitettynä, 1 mestari ja 1-2 moottorimiestä, valvonta oli pääasiassa mittariseurantaa ja käsin tunnustelua esim juuri polttoaineventtilit. Pääkoneen yksittäsen sylinterin toiminnasta saa hyvänkin kuvan indikaattorilla. Pakokaasulämmöt (vaihtelut) on syytä huomioida. Näin ei tehty autolautta Holmialla joskus 60 luvulla, apukone leikkasi kiinni ja esim kiertokanki katkesi. Autokanteen leikattin reikä, vanha kone pois ja uusi tilalle. Silloinen kolleegani kertoi, että konepäiväkirjaan oli aikaisemmin joku mestari rengastanut kyseisen koneen yksittäisen sylinterin pakokaasulämmön, konepäällikkö ei sitä reakoinut ja tämäkin voi olla vaurion syy.

Isoja laivakoneita ei satamassakkaan jätetä ihan oman onnensa nojaan, vaan niissä kierrätetään lämmintä vettä ( n 50-60c) "vuorien" lohkosaumojen vuotojen estämiseksi.

Tämänpäivän laivakonetekniikka on kyllä erilaista kuin ennen, joten joku voi halutessaan päivittää kertumusta.

Lue lisää

Kädellä mitattiin lämpö kevyesti painaen ja jos poikkesi totutusta, niin sitten katsottiin mittarista ja korjaavaa säätöä venttiilistä.

Sellainen harmittomuus kuin Golf-virta poikkisella Atlantilla teetti töitä konehuoneessa - siinä meni säädöt uusiksi ja kohta takaisin.


Kymmenet lämpötilat oppi ulkoa.

Siiffi kirjoitti:

Polttoaineventtiilit on varmaan jo 5000h jälkeen vaihdon tarpeessa.

Muistelin mämmän-haalaus välin yhdessä koneessa 5000 tunniksi, pakoventtiileitä meni jatkuvasti sekä polttoaineventtiilejä.

Ex engineer kirjoitti:

Muistelin mämmän-haalaus välin yhdessä koneessa 5000 tunniksi, pakoventtiileitä meni jatkuvasti sekä polttoaineventtiilejä.

60-70luvulla seilasin 5 eri moottorialuksessa, yhdesskään ei ollut pakoventtiilejä, tarkoitan pääkonetta, huuhteluilmaventtilä oli ja monta.
Ne eivät palaneet, mutta likaantuivat kylläkin. Puhdistus ja pesu oli lämmintä hommaa, imukanaalissa lämpöä noin 50-60c. Polttoaineventtiin rikkoontumisia en muista, mutta toki niitäkin huollettiin. Koneet olivat 2-tahtisia.
Muistan jostain lukeeneni dieselkäyttöisistä voimaloista, jossa kone käy noin 3kk, jonka jälkeen huolto, voi olla että tieto on virheellinen.

vähän seilannut kirjoitti:

60-70luvulla seilasin 5 eri moottorialuksessa, yhdesskään ei ollut pakoventtiilejä, tarkoitan pääkonetta, huuhteluilmaventtilä oli ja monta.
Ne eivät palaneet, mutta likaantuivat kylläkin. Puhdistus ja pesu oli lämmintä hommaa, imukanaalissa lämpöä noin 50-60c. Polttoaineventtiin rikkoontumisia en muista, mutta toki niitäkin huollettiin. Koneet olivat 2-tahtisia.
Muistan jostain lukeeneni dieselkäyttöisistä voimaloista, jossa kone käy noin 3kk, jonka jälkeen huolto, voi olla että tieto on virheellinen.

Lue lisää

neljä pakoventtiiliä kannessa pyttyä kohden - Ms Vaasa Leader'issa ja niitä sitten vaihdettiin yhtenään ja yksi moottorimies täysipäiväisesti niitä hioi ja kuntoon saattoi.

Skönellä Skiglannut kirjoitti:

neljä pakoventtiiliä kannessa pyttyä kohden - Ms Vaasa Leader'issa ja niitä sitten vaihdettiin yhtenään ja yksi moottorimies täysipäiväisesti niitä hioi ja kuntoon saattoi.

Lue lisää

Eikös Camillassa ollut Storkki?

Skönellä Skiglannut kirjoitti:

neljä pakoventtiiliä kannessa pyttyä kohden - Ms Vaasa Leader'issa ja niitä sitten vaihdettiin yhtenään ja yksi moottorimies täysipäiväisesti niitä hioi ja kuntoon saattoi.

Lue lisää

Oli kone jossa kannessa 4 kpl pakoventiileitä .
Tein 2 matkaa mustallemerelle .Venttiilit kesti hyvin.
Olin I - mesuna .
Siirryin M/S Jurmoon ( säädin koneen )
Läksimme yhtämatkaa M-merelle Nunnalahdenkanssa .
Nunnalahti n 12 h meidän perässä , tietysti yritti ajaa ohi.
Oli kesäaika ( Välimerenvesi n 25 - 28 ) eipä
pakoventiilit kestäneet .
Heiltä meni 3 kertaa jostain syltderistä vettiilit.
Haihtaminen kesti aina 3 tuntia.

Kukahan tuon haluaa muistaa . Tuohan tapahtui elokuussa 1962

Hidaskäyntinen ristikappalekone? Tuliko 5000h?

Jopas on hurja matka tehty, oikein Atlantin yli ja kaikki! Tämä on suorastaan merenkulun historiaa, harvat koneet noin pitkää matkaa kestävät!

gga kirjoitti:

Jopas on hurja matka tehty, oikein Atlantin yli ja kaikki! Tämä on suorastaan merenkulun historiaa, harvat koneet noin pitkää matkaa kestävät!

ole jolla pääsee Atlantin yli Suomesta. Joku tankkerihan kai tosta on mennyt kanssa,mutta Suomen lippulaiva taitaa olla ainoita silti.

Kyllä mä tiedän että ärsyttää kun itse on ikänsä sahannut tarjoilijana Suomi-Tukholma väliä ja kerran päässyt pitkälle seilaukselle peräti Rostockiin asti :D Kato mä olen oikea merimies ja mä itedän mitä tarkottaa kun tulee isoja aaltoja ja kaikkialla näkyy vaan merta,merta ja merta.Minä ja Hjallis,ainoita suomalaisia

gga kirjoitti:

Jopas on hurja matka tehty, oikein Atlantin yli ja kaikki! Tämä on suorastaan merenkulun historiaa, harvat koneet noin pitkää matkaa kestävät!

Merimies on merimies aina toiselle merimiehelle - meni sitten Atlantin poikki vaikka soutaen - tunsin sellaisiakin jotka tekivät matkan lapioimalla.

Skönellä Skiglannut kirjoitti:

Merimies on merimies aina toiselle merimiehelle - meni sitten Atlantin poikki vaikka soutaen - tunsin sellaisiakin jotka tekivät matkan lapioimalla.

ovat niitä syvänmeren sailoreita jotka ovat kusseet myös suolaiseen meriveteen ja siksi pitävät itseään ylivertaisina, aivan kuten Suomen Ruotsinkieliset, Suomenkielisiin tässä maassa.

seilannut kirjoitti:

ovat niitä syvänmeren sailoreita jotka ovat kusseet myös suolaiseen meriveteen ja siksi pitävät itseään ylivertaisina, aivan kuten Suomen Ruotsinkieliset, Suomenkielisiin tässä maassa.

Lue lisää

On tullu todellakin kustua Pacifikin altoihin enemman kuin atlantin Ja jos olet ulkona seilannut niin silloin tiedat etta suomen ruotsalaiset ovat kaikkein fanaattisimpia suomalaisia!!

gga kirjoitti:

Jopas on hurja matka tehty, oikein Atlantin yli ja kaikki! Tämä on suorastaan merenkulun historiaa, harvat koneet noin pitkää matkaa kestävät!

Ylimielisyys kertoo henkilön tasosta lahjomattomasti. Jos vaikka vähän kokemusta omaava (nuori) henkilö kysyy tai kertoo jotain, niin kyllä on fiksua antaa hyvien tapojen mukainen vastaus, eikä mitään keski-ikäisen ihrahanurin tiedän kaiken, olen nähnyt kaiken vastauksia. Niitä ei kukaan kaipaa. Estoniakin vei mennessään satoja ihmisiä, eikä mitään atlantteja ollut lähimaillakaan, joten terve nöyryys ei ole pahitteeksi.

Itse olen Hämeenmaan veteraani ja siinä oli höyryturbiinit pääkoneina. Ihan mielenkiintoinen laite teknisesti. Sen muistan että niitä potkuriakseleita paaksattiin monta tuntia ajon jälkeen, jotta ne ei menisi mutkalle.
Toinen asia mikä jäi mieleen, liittyi tulistettuun höyryyn, elikkä peikkona oli juuri ne vesipisarat, jotka höyryn lämpötilan laskiesa kondensoituisivat järjestelmään ja rikkoisivat höyryturbiinin siivet. Saattajan legendaarinen kattilahuone oli aika kuuma paikka, jonne pahat ja omia mielipiteitä ei omana tietonaan pitäneet varusmiehet `suljettiin`. Itse olin sähkäri, mutta konehuoneen kuumuus jäi kyllä mieleen elävästi.

Samanlaisella matkalla ollut Pohjanmaalla, ei ne pääkoneet käyneet yhtämittaa, ainoastaan matkalla.

Älä nyt puhu paskaa, samalla lailla niissä risteilijöissäkin pääkoneet pysäytetään satama-ajaksi.Ei se 5000h ole laivakoneille vielä mitään, PA-venttiilit tarkastetaan tai vaihdetaan 2500-3000h:n välein, pakoventtiilit 6000-12000h:n ja männät haalataan 12000-18000h:n välein.
BW ristipääkoneissa on 1 pakoventtiili/sylinteri, Sultzerin vastaavissa koneissa on pakoaukot ja pakokaasuluistit.

1:st Engineer kirjoitti:

Älä nyt puhu paskaa, samalla lailla niissä risteilijöissäkin pääkoneet pysäytetään satama-ajaksi.Ei se 5000h ole laivakoneille vielä mitään, PA-venttiilit tarkastetaan tai vaihdetaan 2500-3000h:n välein, pakoventtiilit 6000-12000h:n ja männät haalataan 12000-18000h:n välein.
BW ristipääkoneissa on 1 pakoventtiili/sylinteri, Sultzerin vastaavissa koneissa on pakoaukot ja pakokaasuluistit.

Lue lisää

pysytäämpä ensinnäki asiallisella tasolla kielenkäytössä. Ymmärrän että tiedät paljonkin laivoista ja niiden pääkoneista, mutta oletko ollut rapakon takana tarkkailemassa asiaa, jospa siellä on vähän eri tavat ku täällä, onhan siellä vähän erit nuo ilmasto-olosuhteetkin. Eihän loistoristeilijöitä esim tehdä satamaan seisomaan, vaan nehän lähtevät uudelle viikon mittaiselle reissulle samantien kun edelliset on saatu ulos. Ei niissä ole erikseen mitään satamasiivoojia kuten täällä kotosuomessa, vaan henkilökuntaa siivoilee koko ajan (kaikkiaan 1500 hlöä). Vilkaisehan googlella RCCL (Navigator of the Seas).

rakentaja... kirjoitti:

pysytäämpä ensinnäki asiallisella tasolla kielenkäytössä. Ymmärrän että tiedät paljonkin laivoista ja niiden pääkoneista, mutta oletko ollut rapakon takana tarkkailemassa asiaa, jospa siellä on vähän eri tavat ku täällä, onhan siellä vähän erit nuo ilmasto-olosuhteetkin. Eihän loistoristeilijöitä esim tehdä satamaan seisomaan, vaan nehän lähtevät uudelle viikon mittaiselle reissulle samantien kun edelliset on saatu ulos. Ei niissä ole erikseen mitään satamasiivoojia kuten täällä kotosuomessa, vaan henkilökuntaa siivoilee koko ajan (kaikkiaan 1500 hlöä). Vilkaisehan googlella RCCL (Navigator of the Seas).

Lue lisää

...vain asiallisella tasolla, mutta edellinen kirjoittaja oli kyllä aivan oikeassa noista koneiden huolloista oltiin sitten rapakon takana tai ei.

rakentaja... kirjoitti:

pysytäämpä ensinnäki asiallisella tasolla kielenkäytössä. Ymmärrän että tiedät paljonkin laivoista ja niiden pääkoneista, mutta oletko ollut rapakon takana tarkkailemassa asiaa, jospa siellä on vähän eri tavat ku täällä, onhan siellä vähän erit nuo ilmasto-olosuhteetkin. Eihän loistoristeilijöitä esim tehdä satamaan seisomaan, vaan nehän lähtevät uudelle viikon mittaiselle reissulle samantien kun edelliset on saatu ulos. Ei niissä ole erikseen mitään satamasiivoojia kuten täällä kotosuomessa, vaan henkilökuntaa siivoilee koko ajan (kaikkiaan 1500 hlöä). Vilkaisehan googlella RCCL (Navigator of the Seas).

Lue lisää

Kyllä ne tavat on samat rapakonkin takana, kuin Euroopassa. Kyse oli kai laivan pääkoneiden pysäyttämisestä satama-ajaksi, eikä siivoojista.
Olen käynyt Karibialla, Panamassa ja Tyynellä valtamerelläkin, joten tiedän jotain asiasta.
Seisoo ne risteilijätkin satamissa, käypä vaikka katsomassa Helsingissä.

1:st engineer kirjoitti:

Kyllä ne tavat on samat rapakonkin takana, kuin Euroopassa. Kyse oli kai laivan pääkoneiden pysäyttämisestä satama-ajaksi, eikä siivoojista.
Olen käynyt Karibialla, Panamassa ja Tyynellä valtamerelläkin, joten tiedän jotain asiasta.
Seisoo ne risteilijätkin satamissa, käypä vaikka katsomassa Helsingissä.

Lue lisää

siivoojiin viittasin sillä että karibialla laivat ei ole satamassa kun sen aikaa että juuri ja juuri saadaan matkustajat vaihdettua. Tosin siellä kippoon mahtuu 5000 hlöä niin meneehän siinä tovin verran kun 5000 tulee ulos ja toinen mokoma menee sisään.
Pitänee mennä tarkistamaan asia paikanpäälle...että sammutetaanko ne Wärtsilät Miamissa.

rakentaja... kirjoitti:

siivoojiin viittasin sillä että karibialla laivat ei ole satamassa kun sen aikaa että juuri ja juuri saadaan matkustajat vaihdettua. Tosin siellä kippoon mahtuu 5000 hlöä niin meneehän siinä tovin verran kun 5000 tulee ulos ja toinen mokoma menee sisään.
Pitänee mennä tarkistamaan asia paikanpäälle...että sammutetaanko ne Wärtsilät Miamissa.

Lue lisää

Mene ihmeessä katsomaan paikanpäälle, jos et muuten usko. Käy ne risteilijät muuten rundinsa aikana satamissa joissa turisteilla on mahdollisuus käydä maissa.

rakentaja... kirjoitti:

siivoojiin viittasin sillä että karibialla laivat ei ole satamassa kun sen aikaa että juuri ja juuri saadaan matkustajat vaihdettua. Tosin siellä kippoon mahtuu 5000 hlöä niin meneehän siinä tovin verran kun 5000 tulee ulos ja toinen mokoma menee sisään.
Pitänee mennä tarkistamaan asia paikanpäälle...että sammutetaanko ne Wärtsilät Miamissa.

Lue lisää

Ne on satamassa tai ankkurissa tunteja jotta matkustajat pääsevät paikallisilta kaupustelijolta ostamaan ja pikkubussilla saarta kiertämään.
Näissä uusissa risteilijöissä on sen verran monta moottoria ja voiman siirto vähän pokkeavasti järjestelty pikku fiskariin verrattuna että yhden koneen voi vaikka kokonaan purkaa siinä sivussa ilman että se laivan kulkua mitenkään haittaa, ja toinenkin kone voi olla siinä sivussa sammutettuna huoltoa varten.
Jopa maailma isoimman öljytankkerin koneet sammutetaan satamassa, ongelma ei siinä paatissa ole koneen sammuttaminen vain potkuriakselin vääntyminen kun se ei pyöri joten siinä on pieni sähkömoottori joka kääntää kyseestä akselia hiljalleen ettei tule vääntymiä.

Kommentti kirjoitti:

Ne on satamassa tai ankkurissa tunteja jotta matkustajat pääsevät paikallisilta kaupustelijolta ostamaan ja pikkubussilla saarta kiertämään.
Näissä uusissa risteilijöissä on sen verran monta moottoria ja voiman siirto vähän pokkeavasti järjestelty pikku fiskariin verrattuna että yhden koneen voi vaikka kokonaan purkaa siinä sivussa ilman että se laivan kulkua mitenkään haittaa, ja toinenkin kone voi olla siinä sivussa sammutettuna huoltoa varten.
Jopa maailma isoimman öljytankkerin koneet sammutetaan satamassa, ongelma ei siinä paatissa ole koneen sammuttaminen vain potkuriakselin vääntyminen kun se ei pyöri joten siinä on pieni sähkömoottori joka kääntää kyseestä akselia hiljalleen ettei tule vääntymiä.

Lue lisää

niimpä niin,rccl:n risteilijöissähän on kaksi täysin identtistä konehuonetta voimansiirtoineen ,amerikan tyyliin turvallisen perillepääsyn maksimoimiseksi.
Eikä muuten niissä ole enää potkuriakseleita ollenkaan ,vaan azipodit... yksi laiva tuottaa azipodeille enemmän sähköä kun turun kaupungin energia

Kommentti kirjoitti:

Ne on satamassa tai ankkurissa tunteja jotta matkustajat pääsevät paikallisilta kaupustelijolta ostamaan ja pikkubussilla saarta kiertämään.
Näissä uusissa risteilijöissä on sen verran monta moottoria ja voiman siirto vähän pokkeavasti järjestelty pikku fiskariin verrattuna että yhden koneen voi vaikka kokonaan purkaa siinä sivussa ilman että se laivan kulkua mitenkään haittaa, ja toinenkin kone voi olla siinä sivussa sammutettuna huoltoa varten.
Jopa maailma isoimman öljytankkerin koneet sammutetaan satamassa, ongelma ei siinä paatissa ole koneen sammuttaminen vain potkuriakselin vääntyminen kun se ei pyöri joten siinä on pieni sähkömoottori joka kääntää kyseestä akselia hiljalleen ettei tule vääntymiä.

Lue lisää

Eikös noissa stokiksen poralautoissakin ole silleen, että yhtä konetta haalataan ja kolmella ajetaan.

rakentaja... kirjoitti:

niimpä niin,rccl:n risteilijöissähän on kaksi täysin identtistä konehuonetta voimansiirtoineen ,amerikan tyyliin turvallisen perillepääsyn maksimoimiseksi.
Eikä muuten niissä ole enää potkuriakseleita ollenkaan ,vaan azipodit... yksi laiva tuottaa azipodeille enemmän sähköä kun turun kaupungin energia

Lue lisää

no kuinkas paljon se turun sähkölaitos sitten tuottaa sitä virtasta nimenomaan podeille??

Ex engineer kirjoitti:

Eikös noissa stokiksen poralautoissakin ole silleen, että yhtä konetta haalataan ja kolmella ajetaan.

saattaa olla niissäki sama homma. kolmella ajelevat siellä rccl:lläkin ja toiset kolme wärtsilän v12 on reservissä. kuusi pääkonetta kaikkiaan, jotka siis tuottavat vain sähköä neljälle azipodille ja keulapotkureille.

1:st Engineer kirjoitti:

Älä nyt puhu paskaa, samalla lailla niissä risteilijöissäkin pääkoneet pysäytetään satama-ajaksi.Ei se 5000h ole laivakoneille vielä mitään, PA-venttiilit tarkastetaan tai vaihdetaan 2500-3000h:n välein, pakoventtiilit 6000-12000h:n ja männät haalataan 12000-18000h:n välein.
BW ristipääkoneissa on 1 pakoventtiili/sylinteri, Sultzerin vastaavissa koneissa on pakoaukot ja pakokaasuluistit.

Lue lisää

Olit ensimmäinen joka vastasi selvästi oletukseeni, minkä lausuin viestiketjun kakkosviestissä. Tarvittaessa iso laivakone pyörii puoli vuotta kestävän matkan ongelmitta yhteen menoon.

sinulle vastauksesta kirjoitti:

Olit ensimmäinen joka vastasi selvästi oletukseeni, minkä lausuin viestiketjun kakkosviestissä. Tarvittaessa iso laivakone pyörii puoli vuotta kestävän matkan ongelmitta yhteen menoon.

Lue lisää

aivan liian optimista olisi, että "tarvittaessa" - ennemminkin epätavallista.

rakentaja... kirjoitti:

saattaa olla niissäki sama homma. kolmella ajelevat siellä rccl:lläkin ja toiset kolme wärtsilän v12 on reservissä. kuusi pääkonetta kaikkiaan, jotka siis tuottavat vain sähköä neljälle azipodille ja keulapotkureille.

Lue lisää

Voisko joku kertoa minullekin miksi helkatissa laivan pääkoneiden pitäisi käydä satama-aikana, kun en ole sitä vielä tajunnut 36 vuoden konemestariurani aikana ja olen ne aina stopannut kun ollaan kiinni laiturissa.

1:st engineer kirjoitti:

Voisko joku kertoa minullekin miksi helkatissa laivan pääkoneiden pitäisi käydä satama-aikana, kun en ole sitä vielä tajunnut 36 vuoden konemestariurani aikana ja olen ne aina stopannut kun ollaan kiinni laiturissa.

Lue lisää

esim turun kupungissa ei riitä virtaa ylläpitämään tuollaisen risteilijän toimintoja, nii jollainhan ne on toiminnassa pidettävä ettei esim luistinrata sula. Eli sähkö pitää tuottaa itse.

rakentaja... kirjoitti:

esim turun kupungissa ei riitä virtaa ylläpitämään tuollaisen risteilijän toimintoja, nii jollainhan ne on toiminnassa pidettävä ettei esim luistinrata sula. Eli sähkö pitää tuottaa itse.

Lue lisää

niin suuria laivoja, että kokilla on pieni sukellusvene, jolla etsii vellikattilassa palaneita kohtia.

pasiseri kirjoitti:

niin suuria laivoja, että kokilla on pieni sukellusvene, jolla etsii vellikattilassa palaneita kohtia.

Kuinka kuumassa vedessä sukellusvene pystyy operoiomaan? Entä mikä on toimintasäde? Täytyykö sukellusveneen pääkone pysäyttää, kun venettä ei käytetä. Itsekin paljon merta kyntäneenä tiedän, että nuo kattilat ovat melko suuria, eikä niitä voi ajaa hetkessä alas.

Niin joo. Toimintasäde on tietysti kattilan säde. Vaiko sittenkin halkaisia*kattilan syvyys.

Kaipa ne nyt telakalle mennessä sammutetaan ja kytketään maasähköön? Eikö niissä ole apukoneita ollenkaan tuottamassa sähköä, kun pääkoneet täytyy pitää koko ajan käynnissä? Kuinka monta konetta siellä on mahdollisesti käynnissä satamassa oloajan? Tuskin kaikki, kuin ei kai sähkönkulutus ole niin suuri, että kaikkia koneita tarvitaan tuottamaan vaadittu sähköteho.

Ex engineer kirjoitti:

Kaipa ne nyt telakalle mennessä sammutetaan ja kytketään maasähköön? Eikö niissä ole apukoneita ollenkaan tuottamassa sähköä, kun pääkoneet täytyy pitää koko ajan käynnissä? Kuinka monta konetta siellä on mahdollisesti käynnissä satamassa oloajan? Tuskin kaikki, kuin ei kai sähkönkulutus ole niin suuri, että kaikkia koneita tarvitaan tuottamaan vaadittu sähköteho.

Lue lisää

Olen seilannut kyseisellä RCCL varustamolla 1 ja 2 mestarina.Kyseisessä Voyager luokassa (Woyager Mariner etc) propulsio on verrattavissa voimalaitokseen. Pää ja apukoneita ei ole enään erikseen. Jokin kuudesta moottorista käy aina. Kun tehon tarve ylittää 85% ottaa järjestelmä lisää koneita verkkoon. Mitä laivamoottorin max yhtä jaksoiseen käyttöön tulee niin joka komponentille on määratty tietty huoltoväli jolloin esim pa-suutimen kärki on tarkastettava tai vaihdettava.Huoltovälit on suuntaa antavia ja moottoreiden kuntoa tarkkaillaan käyntitietojen perusteella. Jos koneita huolletaan (turbot,välijaahdyttäjät ym)taidolla ja polttoaineen laatu ja käsittely on kohdallaan voidaan huoltovälejä pidentää.Moottorit kestävät mekaanista kuormaa ongelmitta mutta terminen kuorma tappaa ne.4-tahtisten suuttimen tarkastus väli on n.4000-5000h mikä onkin ensimmäinen rajoittava tekijä. Laiva moottoreita pyritään ajamaan 85%kuormalla mikä on pa-taloudellisesti ja kestävyyden kannalta paras.Toisaalta maailmalla on tosi huonoja koneita jotka yksin kertaisesti ei saavuta max käyttötunteja eli ennen aikaisia huoltoja on tehtävä. Yksimoottori järjestelmissä pitkillä matkoilla ilmojen salliessa saatettiin tehdä esim männän haalaus(mäntä ylös)kesken matkan. Myöskin on mahdollista sulkea vaurioituneesta linjasta pa-syöttö jolloin on mahdollista jatkaa matkaa(tärinä ongelmia kylläkin)

Ex engineer kirjoitti:

Kaipa ne nyt telakalle mennessä sammutetaan ja kytketään maasähköön? Eikö niissä ole apukoneita ollenkaan tuottamassa sähköä, kun pääkoneet täytyy pitää koko ajan käynnissä? Kuinka monta konetta siellä on mahdollisesti käynnissä satamassa oloajan? Tuskin kaikki, kuin ei kai sähkönkulutus ole niin suuri, että kaikkia koneita tarvitaan tuottamaan vaadittu sähköteho.

Lue lisää

juu toki telakalla olo ajan,heh,siellä ei pidetä luistinrataa ja casinoa toiminnassa. Siksi toiseksi kuudesta pääkoneesta on max 3 käytössä ja 3 reservissä. Sitä sähkönkulutusta tuskin käsittää ennenkuin on nuissa "uivissa unelmakaupungeissa" käyny sisällä. Seilausmaisematkinhan ovat seudulla jossa on 90% ilman suhteellinen kosteus ja lämpöä 30 astetta aina,niin 5000 hlöä tarttee jonkinlaisen ilmastoinnin/jäähdytyksen.Pesula on kans aika mittava 5metriä korkeine pyykkikoneineen. 300metriä pitkiä huoltokansia on kolme,että kyllä siellä joku imee sähköä hiukan enemmän kuin siljan kiuluissa.

Yks mielenkiintonen pointti näissä laivoissa on se,että kun 5000 hlöä on viikon tai kaksi merellä,niin jätettä ja suoranaista paskaa syntyy jonnin verran,laivan jätteenkäsittelylaitos on valtava polttouuneineen yms.(vaikka varmaan satamassa aina säiliöitä tyhjennetäänkin) ja taitaapa muuten laivan kallein metalliseos löytyä niinkin maanläheisestä paikasta kuin vessan viemäriputkistosta,CuNiFer nimittäin,jenkki on tarkka.

rakentaja... kirjoitti:

juu toki telakalla olo ajan,heh,siellä ei pidetä luistinrataa ja casinoa toiminnassa. Siksi toiseksi kuudesta pääkoneesta on max 3 käytössä ja 3 reservissä. Sitä sähkönkulutusta tuskin käsittää ennenkuin on nuissa "uivissa unelmakaupungeissa" käyny sisällä. Seilausmaisematkinhan ovat seudulla jossa on 90% ilman suhteellinen kosteus ja lämpöä 30 astetta aina,niin 5000 hlöä tarttee jonkinlaisen ilmastoinnin/jäähdytyksen.Pesula on kans aika mittava 5metriä korkeine pyykkikoneineen. 300metriä pitkiä huoltokansia on kolme,että kyllä siellä joku imee sähköä hiukan enemmän kuin siljan kiuluissa.

Yks mielenkiintonen pointti näissä laivoissa on se,että kun 5000 hlöä on viikon tai kaksi merellä,niin jätettä ja suoranaista paskaa syntyy jonnin verran,laivan jätteenkäsittelylaitos on valtava polttouuneineen yms.(vaikka varmaan satamassa aina säiliöitä tyhjennetäänkin) ja taitaapa muuten laivan kallein metalliseos löytyä niinkin maanläheisestä paikasta kuin vessan viemäriputkistosta,CuNiFer nimittäin,jenkki on tarkka.

Lue lisää

Ei CuNiFer mitään kallista ole, kun sitä käytetään jopa suomalaisvarustamojenkin laivoissa, jotka on rakennettu Puolassa.

konetarkastaja kirjoitti:

Kuinka kuumassa vedessä sukellusvene pystyy operoiomaan? Entä mikä on toimintasäde? Täytyykö sukellusveneen pääkone pysäyttää, kun venettä ei käytetä. Itsekin paljon merta kyntäneenä tiedän, että nuo kattilat ovat melko suuria, eikä niitä voi ajaa hetkessä alas.

Niin joo. Toimintasäde on tietysti kattilan säde. Vaiko sittenkin halkaisia*kattilan syvyys.

Lue lisää

eikö konetarkastaja tiedä, että tiedotuksen hoitaa varustamossa DP, eikä suinkaan konetarkastaja

Engineer kirjoitti:

Ei CuNiFer mitään kallista ole, kun sitä käytetään jopa suomalaisvarustamojenkin laivoissa, jotka on rakennettu Puolassa.

On kussut meriveteen....minä taas kusin Kiinan lippuun......meinas tulla pitkä reissu :D

1:st Engineer kirjoitti:

Älä nyt puhu paskaa, samalla lailla niissä risteilijöissäkin pääkoneet pysäytetään satama-ajaksi.Ei se 5000h ole laivakoneille vielä mitään, PA-venttiilit tarkastetaan tai vaihdetaan 2500-3000h:n välein, pakoventtiilit 6000-12000h:n ja männät haalataan 12000-18000h:n välein.
BW ristipääkoneissa on 1 pakoventtiili/sylinteri, Sultzerin vastaavissa koneissa on pakoaukot ja pakokaasuluistit.

Lue lisää

Pakoluisteja oli vain Sulzerin RD koneessa. Muissa normaalit pakoaukot.

1:st Engineer kirjoitti:

Älä nyt puhu paskaa, samalla lailla niissä risteilijöissäkin pääkoneet pysäytetään satama-ajaksi.Ei se 5000h ole laivakoneille vielä mitään, PA-venttiilit tarkastetaan tai vaihdetaan 2500-3000h:n välein, pakoventtiilit 6000-12000h:n ja männät haalataan 12000-18000h:n välein.
BW ristipääkoneissa on 1 pakoventtiili/sylinteri, Sultzerin vastaavissa koneissa on pakoaukot ja pakokaasuluistit.

Lue lisää

Eli se oli ns.läpihuuhtelu kone?

Kyllä ne yleensä rannalta rannalle lonksuttaa.

On kyllä jäänyt mieleen yksi mestari , jolle annettiin yhessä tankkilaivassa hommaksi haalata yks pytty merellä.

Joo. Laiva seis. Työ tehtiin ja liikkeelle. Mutta sen haalatun pytyn numero oli toinen ku oli käsketty.

Se on semmoinen juttu, että kun noin yhden vuoden verran on ihminen kattelemassa maailmaa ylisyrjän, niin voi olla, että näyttää toiselta kuin näillä naputtelijoilla.

Täällä harrastelijoiden joukossa ei ole eikä vissiin koskaan tulekaan ketään, kuka voisi ymmärtää mitään jostakin niin halvasta tuotteesta ninku ihminen.

Nyt heti se korkki kiinni!!!

Amoco kirjoitti:

Nyt heti se korkki kiinni!!!

Kuusikymmen luvulla Buenosairesisa katseltiin kun
Moore -Mc Cormack Linesin tupiini laivoissa ahterissa
oli varoitus kyltit ja iltaisin paloivat valot lähellä vesirajaa
ja potkuri pyöri hyvin hiljaa.

Amoco kirjoitti:

Nyt heti se korkki kiinni!!!

Jurmossa
1980 luvulla ajoimme niin hiljaa kun vaan " voi "
Porvoosta - persianlahti - Porvoo..
Hiljaisen vauhdin rajoitti , saako potkuriakseli voitelua ( kannatu-
laakereissa ) telakka määritteli " turvalliset " kierokset .

Keulassa ei huomannut laivan liikkuvan , mutta matka tehtiin.

Höyryturpiinikonetta satamassa pyöritetään paaksauskoneen-
voimin. Syy ettei akseli vääntyisi.
Yliköyrykonemestari.

## Oikeessa OOTT kirjoitti:

Höyryturpiinikonetta satamassa pyöritetään paaksauskoneen-
voimin. Syy ettei akseli vääntyisi.
Yliköyrykonemestari.

Niin mikä akseli vääntyy? Älkää nyt höpöttäkö.

suora shaft kirjoitti:

Niin mikä akseli vääntyy? Älkää nyt höpöttäkö.

turpiininakseli ja näin toimitaan mm.voimalaitoksissa kun ne ovat seisokissa

## Oikeessa OOTT kirjoitti:

Höyryturpiinikonetta satamassa pyöritetään paaksauskoneen-
voimin. Syy ettei akseli vääntyisi.
Yliköyrykonemestari.

Mistä tuollaisen Yliköyrymestarin pätevyyskirjan saa?

Mulle kans kirjoitti:

Mistä tuollaisen Yliköyrymestarin pätevyyskirjan saa?

Trafi niitä myöntää.

Apukoneita oli useampia. Yhtä kun huollettiin tai haalattiin niin toinen startattiin.

Kuormituksen kasvaessa startattiin toinen kone. Jos sekään ei riittänyt startattiin kolmas.
Satamassa riitti melkein aina yksi apukone

Jaa vai että näin?
Minä kun olin armeijassa niin laiva laitettiin aina kiireenvilkkaa maasähkölle kun tultiin laituriin, Upinniemeen, jossain saaressa saatettiin rannassakin ajaa apukoneella.
Nykyisin kun olen rahtilaivassa konepällikkönä niin ei laiteta maasähköä kun kuivatelakalla. Normaali kaijassa ei ole mitään pistokkeita että laivat voisivat siirtyä maa sähkölle, meillä ei ole mukana edes maasähkö kaapelia.

koneenhoitaja kirjoitti:

Apukoneita oli useampia. Yhtä kun huollettiin tai haalattiin niin toinen startattiin.

Kuormituksen kasvaessa startattiin toinen kone. Jos sekään ei riittänyt startattiin kolmas.
Satamassa riitti melkein aina yksi apukone

Lue lisää

Eihän aloittaja kysynytkään, kauanko yksi kone oli käynnissä. Kysymys oli "Kuinka kauan laivan koneet käyvät yhtä soittoa?"

Käyvät yhtä soittoa jatkuvasti.

Jatkuvasti mitä? kirjoitti:

Jaa vai että näin?
Minä kun olin armeijassa niin laiva laitettiin aina kiireenvilkkaa maasähkölle kun tultiin laituriin, Upinniemeen, jossain saaressa saatettiin rannassakin ajaa apukoneella.
Nykyisin kun olen rahtilaivassa konepällikkönä niin ei laiteta maasähköä kun kuivatelakalla. Normaali kaijassa ei ole mitään pistokkeita että laivat voisivat siirtyä maa sähkölle, meillä ei ole mukana edes maasähkö kaapelia.

Lue lisää

Se maasähkökaapeli tulee maista ei laivalta.

Jotta silleen. kirjoitti:

Se maasähkökaapeli tulee maista ei laivalta.

No mahtaa olla aika kaapelisulkeiset vaikkapa Rotterdamin satamassa? Onko joku standardi kaapeli, niin että sama naru sopii pikku feederistä "emma märskiin"?
Missähän vaiheessa ne tuo sieltä maista sen kaapelin kun en ole nähnyt, multa on varmaan menny jotain ohi, apukonetunteja tulee kuitenkin aina satamassa.
Varmaan jollain lossilla voikin olla yö stoppia varten joku piuha koko ajan laiturilla valmiina. Siinä em. armeijan laivassa nimen omaan oli se oma kaapeli mukana ja jos sen ois jättäny laiturille niin ois varmaan saanu putkaa...

Höpö höpö. niitä vaihdetaan aika-ajoin jos on useampi apukoneita. Ja toisaalta maasähköön liitytään heti jos mahdollista. Isommille on omat satamagenut, joita roudataan autoilla paikalle.
evp chieffi

Muistatko millaista valitusta lähti esim. Helsingin sataman lähistöllä asuvilta hienostoasukkailta silloin, kun laivat satamassa käyttivät apukoneitaan. Valitettiin niin melusta kuin pakokaasuistakin. Mitä asialle tehtiin? Järjestettiin olosuhteet sellaisiksi, että laivat on jo vuosia heti satamaan saapumisen jälkeen kytketty maasähköön, eikä niitä apukoneita tarvitse enää kumisuttaa koko päivää! Näin menetellään sekä Helsingissä, Turussa kuin Tukholmassakin säännöllistä reittiliikennettä ajavien alusten osalta. Kun noin kolme vuosikymmentä sitten olin muutaman vuoden jäänmurtajilla, ne jo silloin pisimpien satamajaksojen ajaksi liitettiin maasähköön, ko. valmius oli siis jo silloin monissa satamissa, Helsingissä jopa Hietalahden pienellä laiturinpätkällä!

Sähköä saadaan sähkökaupasta ja maitoa maitokaupasta!Tietenkin.