Jonkin aikaa olen kuvannut filmijärkkärillä ja vanhalla canonin ixuksella. Tänään otin uuden askeleen ja ostin canon powershot a710:n. Voisin teiltä fiksuilta sen verran kysellä, että mitä valotusaikaa pidätte digikameralle liian pitkänä käsivaralta kuvattaessa. Tokihan jonkun kädet tärisevät, joittenkin eivät ja joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta mikä olisi se valotusaika, että vielä pystyy ilman jalustaa kuvaamaan?
Filmijärkkärini kanssa minulle neuvottiin, että 1/30 s. olisi semmonen raja, että silla vielä tulee hyvii kuvii. 1/15 voi sit jo tärähtää. Meneekö digillä samaan tyyliin? Digihän vissii tärähtää helpommi?!
Filmijärkkärini kanssa minulle neuvottiin, että 1/30 s. olisi semmonen raja, että silla vielä tulee hyvii kuvii. 1/15 voi sit jo tärähtää. Meneekö digillä samaan tyyliin? Digihän vissii tärähtää helpommi?!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eipä noilla mitään käytännössä merkittävää eroa ole.
Kokeilemalla se selviää, kuinka vakaalla kädellä pystyt kuvaamaan.
Miksi digi tärähtäisi helpommin?
Kyllä samat fysiikan lait pätevät kumpaisellekin.
miksi digi voi tärähtää helpommin nimittäin huonompi kuvausergonomia ja keveys. Mutta opettelemalla nuo hoituu.
Onhan selvää, että huonolla kuvausotteella ja kevyemmällä kameralla tulee helpommin tärähtäneitä kuvia, mutta ei siihen vaikuta se, onko siinä kamerassa filmi vai kenno sisällä.
Sinänällään liitykään, mutta alkuperäisessä viestissä kaveri kertoo kuvanneensa filmijärkkärillä ja osaneensa nyt digipokkarin joten sikäli liittyy, että digipokkarilla ei ole helppoa päästä filmijärkkärin valotusaikoihin. Ei nyt kuitenkaan aleta saivartelemaan tästä asiasta sillä sehän riippuu täysin kuvaajasta kuinka pitkällä valotusajalla pystyy käsiväralta kuvaamaan
Filmijärkkärin etuna on kaksi asiaa. Isompi paino ja isompi kuvakoko.
Digikamerat tuppaavat olemaan turhan kevyitä ja pienestä kennokoosta johtuen kuvaa joutuu suurentamaan paljon enemmän kuin kinokokoa.
Käytännössä tarvitset lyhyemmän valotusajan joka syö ainakin osan digikameran suuremmasta herkkyydestä. Kuvanvakain auttaa tietysti asiaa. Lopullisesti asia selviää kokeilemalla. Eipä siinä ole suurta vaivaa selvittää omat rajat digikameran kanssa.
Digikompaktilla pystyy käyttämään hitaampia suljinaikoja, kun ei ole sitä koko kameraa heiluttavaa peililäpsytintä. Sama juttu mittaetsinkameroiden kanssa.
saa nostettua ylös
ennen pidettiin polttovälin mittaa, eli 50mm lasilla 1/50 (1/60) tai 300 millisellä 1/300 jne. Uskoisin sen pätevän edelleen varsin hyvin. Kuitenkin käytännössä on todettu, että varsinkin suurikennoisella (paljon pikseleitä) digivehkeellä kameran liike korostuu. Kunnolla skarppia tulee vasta kun kamera pysyy paikallaan. Jalustaa ei siis todellakaan kannata hävittää, vaan nyt sitä vasta tarvitaankin. Perussääntö peruskuviin pätee kuitenkin. Salamallahan tilanne on taas toinen. Siihen vaikuttaa olennaisesti vallitsevan valon määrä ja liike kuvassa. Varsin hyvä monessa kohtaa on 1/15s ja salama aukon alle.
"Kuitenkin käytännössä on todettu, että varsinkin suurikennoisella (paljon pikseleitä) digivehkeellä kameran liike korostuu."
Tarkoitit varmaan, että pienikennoisella.
Pikselien lukumäärä ei vaikuta kennon fyysiseen kokoon, vaan se millaiseksi tehdas on sen tehnyt.
Kennojen pikselimääräiset erot on myös melko pieniä käytännössä.
Jos pikselimäärä kaksikertaistetaan (esim. 6->12 mp) niin lineaarinen pikselimäärä vain 1,4 kertaistuu.
Siitä seuraa, että pikselin tärähdys ei vielä ylitä seuraavaa pikseliä, eikä missään tapauksessa näy eri pikselimääräisten kuvien ollessa saman kokoisia näytöllä tai tulostettuna, jos kennojen fyysinen koko (mm) on sama.
Nelinkertaisella pikselimäärällä tärähdys jo "kaksinkertaistuisi", vaikka siltikään tärähdys ei näkyisi pahempana lopullisessa kuvassa, jos kuvan tulostuskoko pidetään samana.
Tärähdyksen lisääntyminen kennon fyysisen koon pienentyessä:
Nyt kun vaikka 200 millinen liitetään 1,5 croppikerroin runkoon tulee siitä näennäisesti 300 millinen ja siitä seuraa, että jos kinolla sai terävää 1/200 sek. pitää digissä käyttää 1/300 sek. samaan terävyyteen pääsemiseksi.
Samalla tavalla kinovastaavuutta voi käyttää ohjenuorana pokkarillakin, vaikka huonompi ote ja kuvausasento pahentaa tilannetta pokkaria käytettäessä.
Esim. pokkarissa 38-114 mm kinovastaava zoomi.
Käyttökelpoiset suljinajat on silloin noin 1/40-1/125 s. Jos nyt ei pode Mr. Parkinsonia.
Nyrkkisääntösi pitää edelleen paikkansa, kun vain otetaan huomioon croppikerroin tai kinovastaavuus.
nimittäin a710:ssa, optinen sellainen, mikä sallii hiukan pitemmän valotusajan.
Mitä tulee kuvausergonomiaan, niin ainakin itse käytän mieluummin etsintä lcd näytön sijaan.