Avomeri Kipparikurssi

Paikan määrittelyMENETELMÄ on aivan sama ollut vuonna 2000 kuin nytkin. Eikä niillä kursseilla koskaa ajeta oikeassa laivassa vuorokausirajan yli vaikka asia monta kertaa laskuihin vaikuttaakin. Jos 1% avomerilaivureista tosiaan tulee käyttämään sekstanttia paikan määrittelyyn, niin hankkii hän varmaan kyseiselle ajalle sopivan almanakan. Harjoittelussa toimii vanhentunutkin hyvin.

Espoossa sai NA:n panttia vastaan lainaksi kurssin ajaksi mutta järjestävien seurojen toimissa on näköjään eroja.

Löytyypä hyvinkin sopiva softa. Minusta tämä Brasialainen Navigator (PC:lle) on hyvä.

Ilmaisversiollakin pääsee hyvin alkuun (Navigator light free shareware).

The shareware versions do all the calculations needed for celestial navigation, including:

* Automatic altitude corrections, including Index Error, Parallax, refraction and height of the eye.
* Full astronomical calculations for Sun, Moon, 4 planets and 56 stars.
* Nautical Almanac calculations, from 1950 to 2050.
* Full information for all celestial objects used in celestial navigation (rise, set, transit and twilights)
* List of visible stars with polar chart. Select the best stars to observe using the mouse.
* Calculation of Lines Of Position (LOP)
* Transport and edition of Lines of Position.
* Calculation of the astronomical position - Your position.
* Lunar calculation.
* Easy-to-use user interface.

ks. http://www.tecepe.com.br/nav/

Olet ymmärtänyt väärin. Kysymyksessä on Suomen NAVIGAATIOLIITON kurssi. Ei siihen pidä kuulua mitään muonitusjuttuja.

Opettaja totesikin heti alkupuheenvuorossaan, että kurssilla ei ole mitään käyttöä tosielämässä. Oman kokemukseni mukaan kuuluu sarjaan "mukava tietää"-jutut.

Ja onhan se viiri paljon komeampi kuin joku saaristolaivurin viiri.

kertoisi minulle, miten tehdään paikannus yksin pohjantähden avulla. Siis myös pituusaste. En ole avomerilaivuri, en merikapteeni enkä lentonavigaattori, mutta tiedän sen, että tähtitieteellinen navigointi on kokonaispaketti, eikä sitä voi jakaa. Kuka sitä ikinä enää tarvitsee, se on eri juttu. Kiva on tietää, sen tiedän.

siitä ole kysymys kirjoitti:

Olet ymmärtänyt väärin. Kysymyksessä on Suomen NAVIGAATIOLIITON kurssi. Ei siihen pidä kuulua mitään muonitusjuttuja.

Opettaja totesikin heti alkupuheenvuorossaan, että kurssilla ei ole mitään käyttöä tosielämässä. Oman kokemukseni mukaan kuuluu sarjaan "mukava tietää"-jutut.

Ja onhan se viiri paljon komeampi kuin joku saaristolaivurin viiri.

Lue lisää

kun kerran totesi kurssistaan, että "kurssilla ei ole mitään käyttöä tosielämässä"

Toiset käy kursseja huvikseen, toiset taas kaipaisivat ihan tosielämässä hyödynnettäviä oppeja. Tarvitsevat sopivaa jatkoa saaristo- ja rannikkolaivurikursseihin.

arvoisa herra kirjoitti:

kertoisi minulle, miten tehdään paikannus yksin pohjantähden avulla. Siis myös pituusaste. En ole avomerilaivuri, en merikapteeni enkä lentonavigaattori, mutta tiedän sen, että tähtitieteellinen navigointi on kokonaispaketti, eikä sitä voi jakaa. Kuka sitä ikinä enää tarvitsee, se on eri juttu. Kiva on tietää, sen tiedän.

Lue lisää

Kahdellankaan pisteellä ei päästä mihinkään eli käytännössä pitää olla ainakin kolme tähtitieteellistä mittauspistettä niin virhekolmio on riittävän pieni.

Tuo avomerinavigaatiokurssihan kestää samana opiskelumäärän kuin rannikko- ja saaristolaivurikurssit yhteensä.

make kirjoitti:

Kahdellankaan pisteellä ei päästä mihinkään eli käytännössä pitää olla ainakin kolme tähtitieteellistä mittauspistettä niin virhekolmio on riittävän pieni.

Tuo avomerinavigaatiokurssihan kestää samana opiskelumäärän kuin rannikko- ja saaristolaivurikurssit yhteensä.

Lue lisää

Kyllä kahdella sijoittajalla jo päästään riittävän lähelle. Pitää ottaa huomioon, että tähtiä ei ole tarkoitus käyttää saaristossa vaan avomerellä, jolloin muutaman MPK:n virhe ei ole ongelma.

Me kokoonnuimme koko lukuvuoden kerran viikossa ja istuimme 4 tuntia kuunnellen luentoja ja tehden harjoituksia. Ainakin tällaiselle aikuisikään ehtineelle vauhti oli sopiva mutta varmaan nuorelle, hyvämuistiselle yliopisto-opiskelijalle turhan verkkainen.

make kirjoitti:

Kahdellankaan pisteellä ei päästä mihinkään eli käytännössä pitää olla ainakin kolme tähtitieteellistä mittauspistettä niin virhekolmio on riittävän pieni.

Tuo avomerinavigaatiokurssihan kestää samana opiskelumäärän kuin rannikko- ja saaristolaivurikurssit yhteensä.

Lue lisää

Kyllähän kahdellakin sijoittajalla paikan saa. Ja virhekolmio on äärettömän pieni. Kolme on ilman muuta luotettavampi, ja se pitää ottaa ilta- ja aamuhämärässä. Vakaata kurssia kulkevassa rahtilaivassa otetaan auringon puolipäiväkorkeus ja tukeehan tämä yksikin sijoittaja paikannusta.
Pohjantähti yksinään ei merenkulkijaa paljoa auta, vaikka eräs puheenvuorossaan siihen viittasi. Leveysasteen toki saa karkeasti jopa osaamatta ihmeempiä laskutoimituksia. Ja kompassisuunnan saa tarkistettua.

se opettaja kirjoitti:

kun kerran totesi kurssistaan, että "kurssilla ei ole mitään käyttöä tosielämässä"

Toiset käy kursseja huvikseen, toiset taas kaipaisivat ihan tosielämässä hyödynnettäviä oppeja. Tarvitsevat sopivaa jatkoa saaristo- ja rannikkolaivurikursseihin.

Lue lisää

...ei ole vielä valjennut, miksi kukaan viitsii niitä kursseja istua. Tentithän saa läpi parin tunnin itseopiskelulla.

hieman lisää kirjoitti:

Kyllähän kahdellakin sijoittajalla paikan saa. Ja virhekolmio on äärettömän pieni. Kolme on ilman muuta luotettavampi, ja se pitää ottaa ilta- ja aamuhämärässä. Vakaata kurssia kulkevassa rahtilaivassa otetaan auringon puolipäiväkorkeus ja tukeehan tämä yksikin sijoittaja paikannusta.
Pohjantähti yksinään ei merenkulkijaa paljoa auta, vaikka eräs puheenvuorossaan siihen viittasi. Leveysasteen toki saa karkeasti jopa osaamatta ihmeempiä laskutoimituksia. Ja kompassisuunnan saa tarkistettua.

Lue lisää

Valtamerten ylityksissä auttavan tarkan sijainnin saa vähälläkin. Pohjantähden korkeus ja rannekellon avulla auringon lasku- ja nousuaika riittää. Jos on Nautical-kalenteri käytössä, ei pohjantähteäkään tarvitse.

arvoisa herra kirjoitti:

kertoisi minulle, miten tehdään paikannus yksin pohjantähden avulla. Siis myös pituusaste. En ole avomerilaivuri, en merikapteeni enkä lentonavigaattori, mutta tiedän sen, että tähtitieteellinen navigointi on kokonaispaketti, eikä sitä voi jakaa. Kuka sitä ikinä enää tarvitsee, se on eri juttu. Kiva on tietää, sen tiedän.

Lue lisää

lukemasi. Kuka on puhunut navigoinnista pelkän pohjantähden avulla?

Millainen "kokonaispaketti" se tähtitieteellinen navigointi on? Onhan se hienoa osata, mutta jos todella joudut sekstanttiin (hätänavigointi) turvautumaan, pyrit varmasti yksinkertaisiin caseihin, esim. aurinko ja pohjantähti.

JRxxx kirjoitti:

...ei ole vielä valjennut, miksi kukaan viitsii niitä kursseja istua. Tentithän saa läpi parin tunnin itseopiskelulla.

tai sitten tentit ovat jotain muuta kuin 1970-luvun alussa, jolloin itse kävin kurssin ja suoritin tentin. Veneeni oli tuolloin pikkuinen fiskari, ja avomerilaivurikurssi houkutteli nimenomaan älyllisenä haasteena, ei niinkään välittömän käyttökelpoisuutensa vuoksi (joka oli tietenkin olematon).

JRxxx kirjoitti:

...ei ole vielä valjennut, miksi kukaan viitsii niitä kursseja istua. Tentithän saa läpi parin tunnin itseopiskelulla.

Jos yhden illan lukemisen jälkeen läpäisit tentin, olen todella kateellinen ja onnittelen vilpittömästi. Omaat todella mahtavan omaksumiskyvyn. Sitä kannattaisi hyödyntää jollakin tavalla muuten kuin netissä kirjoittelemalla. Tai ehkä olet jo hyödyntänyt ja rahat riittävät ja saat nyt tehdä mitä haluat, mene ja tiedä.

JRxxx kirjoitti:

...ei ole vielä valjennut, miksi kukaan viitsii niitä kursseja istua. Tentithän saa läpi parin tunnin itseopiskelulla.

Todella kovaa uhoamista opistotason koulutuksen omaavalta hepulta...

ennenkuin ymmärrät kirjoitti:

lukemasi. Kuka on puhunut navigoinnista pelkän pohjantähden avulla?

Millainen "kokonaispaketti" se tähtitieteellinen navigointi on? Onhan se hienoa osata, mutta jos todella joudut sekstanttiin (hätänavigointi) turvautumaan, pyrit varmasti yksinkertaisiin caseihin, esim. aurinko ja pohjantähti.

Lue lisää

jos avomerestä puhutaan ja halutaan valmentaa ihmisiä toimintaan siellä, niin enemmän kun puolet maailman avomerialueista on sellaista, missä Pohjantähti ei näy lainkaan. En ole avomerilaivurikurssia käynyt, joten ei ole varmaa tietoa, paljonko siellä haaskataan aikaa nippelitiedon opetukseen. Asiat voitaisiin mielestäni suunnitella uudelleen siten, että paikanmäärityslaskut voisi laskea aurinkokennolla toimivalla funktiolaskimella. Mutta kyllä ne pallotähtitieteen perusteet on opittava, jos vähänkään haluaa itseään avomerilaivuriksi kutsua.

haka olet, kirjoitti:

tai sitten tentit ovat jotain muuta kuin 1970-luvun alussa, jolloin itse kävin kurssin ja suoritin tentin. Veneeni oli tuolloin pikkuinen fiskari, ja avomerilaivurikurssi houkutteli nimenomaan älyllisenä haasteena, ei niinkään välittömän käyttökelpoisuutensa vuoksi (joka oli tietenkin olematon).

Lue lisää

...en tarkoittanut avomeri-, vaan saaristo- ja rannikkotenttejä, joihin tuossa aiempana viitattiin. Avomeritenttiä en ole vielä edes harkinnut, kun en keksi sille mitään tarvetta. Se voi olla jo vähän kinkkisempi juttu, kun en ole ikinä harjoittanut mitään tähtitieteellistä navigointia (ellei ilmansuunnan katsomista auringosta oteta lukuun :)). En edes ole ikinä onnistunut paikallistamaan Pohjantähteä, vaikka teoriassa tiedänkin, miten se Otavan perusteella onnistuu...

Mutta ne I- ja II-tentit ovat niin "yleistietoa" sisällöltään, etten käsitä, miksi kukaan viitsii niiden vuoksi kursseilla istua.

avomerestä kirjoitti:

jos avomerestä puhutaan ja halutaan valmentaa ihmisiä toimintaan siellä, niin enemmän kun puolet maailman avomerialueista on sellaista, missä Pohjantähti ei näy lainkaan. En ole avomerilaivurikurssia käynyt, joten ei ole varmaa tietoa, paljonko siellä haaskataan aikaa nippelitiedon opetukseen. Asiat voitaisiin mielestäni suunnitella uudelleen siten, että paikanmäärityslaskut voisi laskea aurinkokennolla toimivalla funktiolaskimella. Mutta kyllä ne pallotähtitieteen perusteet on opittava, jos vähänkään haluaa itseään avomerilaivuriksi kutsua.

Lue lisää

Olen muutaman valtameriylitykseni aikana vastannut veneen navigoinnista ja kokeillut Atlantilla paikanmääritystä sekstantin avulla. Toivotonta touhua mainingeissa, aivan yhtä tarkan tuloksen saa auringon nousu/laskuaikojen ja taulukon avulla.

"jos avomerestä puhutaan ja halutaan valmentaa ihmisiä toimintaan siellä" niin moni muu asia ajaa tähtitieteellisen navigoinnin ohi.

siitä ole kysymys kirjoitti:

Olet ymmärtänyt väärin. Kysymyksessä on Suomen NAVIGAATIOLIITON kurssi. Ei siihen pidä kuulua mitään muonitusjuttuja.

Opettaja totesikin heti alkupuheenvuorossaan, että kurssilla ei ole mitään käyttöä tosielämässä. Oman kokemukseni mukaan kuuluu sarjaan "mukava tietää"-jutut.

Ja onhan se viiri paljon komeampi kuin joku saaristolaivurin viiri.

Lue lisää

PETER *CAFE SPORT*

jonka tunnet ja osaat kirjoitti:

Olen muutaman valtameriylitykseni aikana vastannut veneen navigoinnista ja kokeillut Atlantilla paikanmääritystä sekstantin avulla. Toivotonta touhua mainingeissa, aivan yhtä tarkan tuloksen saa auringon nousu/laskuaikojen ja taulukon avulla.

"jos avomerestä puhutaan ja halutaan valmentaa ihmisiä toimintaan siellä" niin moni muu asia ajaa tähtitieteellisen navigoinnin ohi.

Lue lisää

Avomerilaivuri on Suomen Navigaatioliiton pätevyys navigointitaidoille. Samaan tapaan kuin saaristo- ja rannikkolaivuri. Ei niiden tarkoitus ole valmentaa ketään pärjäämään merellä veneen kanssa vaikka aina täälläkin joku mainostaa saaristolaivurikurssien hyödyllisyyttä. No sen verran otan takaisin, että saaristokursseilla ohjelma on vielä kohtuullisen lähellä käytäntöä mutta siitä eteenpäin kun mennään niin etäännytään käytännöstä melko paljon.

toistaa kirjoitti:

Avomerilaivuri on Suomen Navigaatioliiton pätevyys navigointitaidoille. Samaan tapaan kuin saaristo- ja rannikkolaivuri. Ei niiden tarkoitus ole valmentaa ketään pärjäämään merellä veneen kanssa vaikka aina täälläkin joku mainostaa saaristolaivurikurssien hyödyllisyyttä. No sen verran otan takaisin, että saaristokursseilla ohjelma on vielä kohtuullisen lähellä käytäntöä mutta siitä eteenpäin kun mennään niin etäännytään käytännöstä melko paljon.

Lue lisää

Kirjoitit saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurikursseista:
"Ei niiden tarkoitus ole valmentaa ketään pärjäämään merellä veneen kanssa"

Onko todella näin? Jos näin on, asiaan pitää saada muutos.

hiukan ihmettelen kirjoitti:

Kirjoitit saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurikursseista:
"Ei niiden tarkoitus ole valmentaa ketään pärjäämään merellä veneen kanssa"

Onko todella näin? Jos näin on, asiaan pitää saada muutos.

Lue lisää

Noin kuuluu vanha sananlasku. Mutta tottahan se on, että eivät navigaatioliiton kurssit mitään veneily- tai merenkulkukouluja ole. Itse olen vain kotimaanliikenteen laivuri, mutta enpä nyt sen paremmin alemmuus- kuin ylemmyyskomplekseista ole kärsinyt. Sujuvasti keskustelen kaikesta ja erityisesti navigointiin liittyvästä niin veneilijöiden kuin vaativissa tehtävissä toimivien ammattimerenkulkijoidenkin kanssa.

On viiri kirjoitti:

PETER *CAFE SPORT*

Hortasta. Kirjoita nimi oikein. Tarkista nimi jonkun siellä käyneen jutusta.

make kirjoitti:

Kahdellankaan pisteellä ei päästä mihinkään eli käytännössä pitää olla ainakin kolme tähtitieteellistä mittauspistettä niin virhekolmio on riittävän pieni.

Tuo avomerinavigaatiokurssihan kestää samana opiskelumäärän kuin rannikko- ja saaristolaivurikurssit yhteensä.

Lue lisää

Onko kenelläkään käsitystä mikä olisi paikannustarkkuus käytännössä, jos esim. auringon mitattu korkeus heittäisi veneen keikkumisen vuoksi 3 astetta ja lukemaa lukiessa myöhästyisi oikeasta ajankohdasta 2 minuuttia? Riippuu varmaan missä päin palloa ollaan, mutta suuruusluokkana. Vai tuonko täysin teoreettiseen tähtitieteilyyn turhaan tämmöisen käytännön näkökulman.

Toope kirjoitti:

Onko kenelläkään käsitystä mikä olisi paikannustarkkuus käytännössä, jos esim. auringon mitattu korkeus heittäisi veneen keikkumisen vuoksi 3 astetta ja lukemaa lukiessa myöhästyisi oikeasta ajankohdasta 2 minuuttia? Riippuu varmaan missä päin palloa ollaan, mutta suuruusluokkana. Vai tuonko täysin teoreettiseen tähtitieteilyyn turhaan tämmöisen käytännön näkökulman.

Lue lisää

Oletetaan, että kyse on auringon keskipäiväkorkeudesta. Kolmen asteen kulmavirhe on kolme astetta leveydessä. Jos aurinko on matalalla (korkea leveys) ei tuo aikavirhe kovin paljoa haittaa. Kaksi astetta han se on enintään maan pinnalla, mutta käytännössä paljon pienempi, kun on kerran keskipäivähavainnosta kyse. Keskipäivähavainto ei ei toisaalta kerro pituusasteesta paljon mitään, ellei aurinko ole aivan lähellä zeniittiä, ja silloin ei taida edes kannattaa yrittää.
Että puhutaan nyt vaan minuuttien kulmavirheestä ja sekuntien aikavirheestä tai ei sitten puhuta tähtitieteellisen paikannuksen tarkkuudesta lainkaan.

Toope kirjoitti:

Onko kenelläkään käsitystä mikä olisi paikannustarkkuus käytännössä, jos esim. auringon mitattu korkeus heittäisi veneen keikkumisen vuoksi 3 astetta ja lukemaa lukiessa myöhästyisi oikeasta ajankohdasta 2 minuuttia? Riippuu varmaan missä päin palloa ollaan, mutta suuruusluokkana. Vai tuonko täysin teoreettiseen tähtitieteilyyn turhaan tämmöisen käytännön näkökulman.

Lue lisää

Että tähtieteily ja nimenomaan pallotähtitieteen käytännön sovellukset ovat vieläkin todellista työtä jollekin. Älä yhtään irvistele teorioista. Ja kaikkiin käytännön mittauksiin liittyy mittausvirheiden suuruden arviointi myös.

Toope kirjoitti:

Onko kenelläkään käsitystä mikä olisi paikannustarkkuus käytännössä, jos esim. auringon mitattu korkeus heittäisi veneen keikkumisen vuoksi 3 astetta ja lukemaa lukiessa myöhästyisi oikeasta ajankohdasta 2 minuuttia? Riippuu varmaan missä päin palloa ollaan, mutta suuruusluokkana. Vai tuonko täysin teoreettiseen tähtitieteilyyn turhaan tämmöisen käytännön näkökulman.

Lue lisää

saat olla tyytyväinen, jos osut Inkooseen halutessasi Hesaan.

Perinteinen avomerinavigointi on tarkoittettu, ettei vahingossa aja valtameren saaren ohi, tai yöllä törmää siihen. Sitten, kun maata on näkyvissä, siirrytään rannikkonavigointimenetelmiin.

keinukkaan niin, kirjoitti:

saat olla tyytyväinen, jos osut Inkooseen halutessasi Hesaan.

Perinteinen avomerinavigointi on tarkoittettu, ettei vahingossa aja valtameren saaren ohi, tai yöllä törmää siihen. Sitten, kun maata on näkyvissä, siirrytään rannikkonavigointimenetelmiin.

Lue lisää

Kävin taannoin avomerikurssin pätevän opettajan johdolla. Laskukaavat ovat varsin simppeleitä. Kun kysytään yhtä asiaa, se pystytään loogisesti johdattelemaan tuntemalla muut, ja näinhän se on kun taivaankappaleet ja sekstantin korkeus merenpinnasta yms. tarvittavat suureet tunnetaan.

Sekstantilla kuulemma oikein kokenut käyttäjä tankkerin kannella saamaan paikan parin kaapelinmitan päähän. Keikkuvan veneen kannella tarkkuus voi olla parhaimmillaan kymmeniä maileja. Näin siis sanoi erittäin kokenut kouluttaja, en minä enkä kaverini mutu.

Eniten hyötyä oli merkintälaskusta.

vmg kirjoitti:

Kävin taannoin avomerikurssin pätevän opettajan johdolla. Laskukaavat ovat varsin simppeleitä. Kun kysytään yhtä asiaa, se pystytään loogisesti johdattelemaan tuntemalla muut, ja näinhän se on kun taivaankappaleet ja sekstantin korkeus merenpinnasta yms. tarvittavat suureet tunnetaan.

Sekstantilla kuulemma oikein kokenut käyttäjä tankkerin kannella saamaan paikan parin kaapelinmitan päähän. Keikkuvan veneen kannella tarkkuus voi olla parhaimmillaan kymmeniä maileja. Näin siis sanoi erittäin kokenut kouluttaja, en minä enkä kaverini mutu.

Eniten hyötyä oli merkintälaskusta.

Lue lisää

päähän mistä? Oikeasta paikastako? Joka olisi esim. GPS:llä otettu. Jo pelkkä Datum-ero voi olla enemmän. Voisi tietysti ajatella, että kaksi kokenutta havaitsijaa havaitsee yhtäaikaisesti. Mutta tulee eroa heidän välilleen keskimäärin enemmän kuin pari kaapelinmittaa, mutta ei ehkä puolta mailia enempää. Keikkuvan veneen kannelta PARHAIMMILLAAN kymmeniä maileja. Mistä tämä voisi johtua? Kyllä sen silmän, käden ja vartalon yhteistoiminnan pitäisi tarkempaa olla. Mutta jos sanotaan, että matalan aluksen kannelta aallokossa, niin tilanne on toinen. Ei näy horisonttia, ainoastaan aallonharjoja. Siitä tulee kyllä reippaasti kulmavirhettä.

paikasta, kuten sanoit kirjoitti:

Oletetaan, että kyse on auringon keskipäiväkorkeudesta. Kolmen asteen kulmavirhe on kolme astetta leveydessä. Jos aurinko on matalalla (korkea leveys) ei tuo aikavirhe kovin paljoa haittaa. Kaksi astetta han se on enintään maan pinnalla, mutta käytännössä paljon pienempi, kun on kerran keskipäivähavainnosta kyse. Keskipäivähavainto ei ei toisaalta kerro pituusasteesta paljon mitään, ellei aurinko ole aivan lähellä zeniittiä, ja silloin ei taida edes kannattaa yrittää.
Että puhutaan nyt vaan minuuttien kulmavirheestä ja sekuntien aikavirheestä tai ei sitten puhuta tähtitieteellisen paikannuksen tarkkuudesta lainkaan.

Lue lisää

Eikös meno ole n.450 metriä sekunnissa ,2 minuuttia aika paljon ?

mutta kirjoitti:

Eikös meno ole n.450 metriä sekunnissa ,2 minuuttia aika paljon ?

Sanoin jo oletuksen, että havaitaan auringon yläkulminaatiota korkeilla leveysasteilla. Ei se auringon korkeuskulma parissa minuutissa silloin mihinkään muutu. Ja korkeuskulmaahan sillä sekstatilla havaitaan. Tämähän on yksi leveysasteen määritystapa. Kytätään vaan toistuvilla havainnoilla auringon suurinta keskipäiväkorkeutta. Ja se määrää leveysasteen, kellonajasta ei tarvitse tietää mitään, kunhan tietää oikean päivämäärän ja pallonpuoliskon, eli UTC:n muutaman tunnin tarkkuudella.

vaan, mutta kirjoitti:

Sanoin jo oletuksen, että havaitaan auringon yläkulminaatiota korkeilla leveysasteilla. Ei se auringon korkeuskulma parissa minuutissa silloin mihinkään muutu. Ja korkeuskulmaahan sillä sekstatilla havaitaan. Tämähän on yksi leveysasteen määritystapa. Kytätään vaan toistuvilla havainnoilla auringon suurinta keskipäiväkorkeutta. Ja se määrää leveysasteen, kellonajasta ei tarvitse tietää mitään, kunhan tietää oikean päivämäärän ja pallonpuoliskon, eli UTC:n muutaman tunnin tarkkuudella.

Lue lisää

Eikö siihen kello vaikuta.

pituusaste kirjoitti:

Eikö siihen kello vaikuta.

raukka asiasta mitään tiedä. Kello on välttämätön pituusastemäärityksessä, siitä on Dava Sobel niminen naisimmeinen kirjoittanut kirjan ja kelloseppä Harrisonin tarina on tieteen ja Englannin lordien pölkkypäisyyden historian legendaa. Mutta minäpä kerron sinulle salaisuuden. Pituusastetta ei voi määrittää auringon puolipäiväkorkeushavainnon avulla.

vaan, mutta kirjoitti:

Sanoin jo oletuksen, että havaitaan auringon yläkulminaatiota korkeilla leveysasteilla. Ei se auringon korkeuskulma parissa minuutissa silloin mihinkään muutu. Ja korkeuskulmaahan sillä sekstatilla havaitaan. Tämähän on yksi leveysasteen määritystapa. Kytätään vaan toistuvilla havainnoilla auringon suurinta keskipäiväkorkeutta. Ja se määrää leveysasteen, kellonajasta ei tarvitse tietää mitään, kunhan tietää oikean päivämäärän ja pallonpuoliskon, eli UTC:n muutaman tunnin tarkkuudella.

Lue lisää

Ennen vanhaan laivoilla otettiin aamulla ja illalla auringon korkeus. Nämä kumpikin määräsivät pituusasteen. Auringon puolipäiväkorkeus määräsi leveysasteen. Merkintälaskuun eli vakaaseen suuntaan perustuen nämä havainnot voitiin yleensä piirtää kartalle. Lisäksi otettiin aamu ja iltahämärässä kolmen tähden fixi. Niillä saatiin paikka kummankin koordinaatin suhteen kerralla. Yhdistettiin tietysti merkintälaskuun. Kuuta olisi ollut mahdollista käyttää myös päivällä, mutta kuun efemeridin tarkka laskeminen havaintohetkelle oli sen verran työläs homma, että se laistettiin, ellei ollut asiaan tosissaan vihkiytynyt. Tässä on ollut puhetta virhekolmiosta. Kolmen tähden fixissä se kertoo havaintojen sisäisestä tarkkuudesta jotain, mutta jos kronometri oli päässyt ryömimään, niin pituusaste oli pielessä joka tapauksessa, ja sille ei ollut kontrollia ennen radiosignaalien aikakautta.
Kirjoitteli eräs kotimaanliikenteen laivuri, joka ei ole koskaan ollut valtamerellä vesillä, ei isossa laivassa eikä veneessä.

pähkinänkuoressa kirjoitti:

Ennen vanhaan laivoilla otettiin aamulla ja illalla auringon korkeus. Nämä kumpikin määräsivät pituusasteen. Auringon puolipäiväkorkeus määräsi leveysasteen. Merkintälaskuun eli vakaaseen suuntaan perustuen nämä havainnot voitiin yleensä piirtää kartalle. Lisäksi otettiin aamu ja iltahämärässä kolmen tähden fixi. Niillä saatiin paikka kummankin koordinaatin suhteen kerralla. Yhdistettiin tietysti merkintälaskuun. Kuuta olisi ollut mahdollista käyttää myös päivällä, mutta kuun efemeridin tarkka laskeminen havaintohetkelle oli sen verran työläs homma, että se laistettiin, ellei ollut asiaan tosissaan vihkiytynyt. Tässä on ollut puhetta virhekolmiosta. Kolmen tähden fixissä se kertoo havaintojen sisäisestä tarkkuudesta jotain, mutta jos kronometri oli päässyt ryömimään, niin pituusaste oli pielessä joka tapauksessa, ja sille ei ollut kontrollia ennen radiosignaalien aikakautta.
Kirjoitteli eräs kotimaanliikenteen laivuri, joka ei ole koskaan ollut valtamerellä vesillä, ei isossa laivassa eikä veneessä.

Lue lisää

Kaikki paikannukset merkittiin lokikirjaan. Kun sitten lähestyttiin rannikkoa ja saatin paikannus rannan suhteen, niin sekin merkittiin tunnollisesti lokikirjaan. Jos paikka poikkesi huomattavasti tähtitieteellisten määritysten tuloksesta, oli se kapteenille vähän ikävä juttu joka tuli ainakin laivanvarustajan tietoon, puhumattakaan sotalaivoista. Tuohon aikaan piti tietää ja osata eikä vain jauhaa pastaa.

vaikka et kirjoitti:

raukka asiasta mitään tiedä. Kello on välttämätön pituusastemäärityksessä, siitä on Dava Sobel niminen naisimmeinen kirjoittanut kirjan ja kelloseppä Harrisonin tarina on tieteen ja Englannin lordien pölkkypäisyyden historian legendaa. Mutta minäpä kerron sinulle salaisuuden. Pituusastetta ei voi määrittää auringon puolipäiväkorkeushavainnon avulla.

Lue lisää

olen erehtynyt.

Olen nimittäin aina ymmärtänyt, että puolipäivä, jolloin aurinko on korkeimmillaan, on longitudiriippuvainen. Näin ollen myös mielestäni pystyn määrittelemään pituusasteen auringon ja kellon avulla. Auringon absoluuttinen korkeus ei siihen tietenkään vaikuta mutta maximikorkeus vaikuttaa.

noin, taasko kirjoitti:

olen erehtynyt.

Olen nimittäin aina ymmärtänyt, että puolipäivä, jolloin aurinko on korkeimmillaan, on longitudiriippuvainen. Näin ollen myös mielestäni pystyn määrittelemään pituusasteen auringon ja kellon avulla. Auringon absoluuttinen korkeus ei siihen tietenkään vaikuta mutta maximikorkeus vaikuttaa.

Lue lisää

Käytössä on optinen havaintolaite, jolla voidaan mitata vain korkeuskulmia (horisonttiin nähden). Silloin tulee armotta eteen geometriasta johdettavat lainalaisuudet. Leveysaste mitataan kohteesta jonka korkeuskulma pysyy mahdollisimman muuttumattomana. Taivaankappaleet ylä tai alakulminaatiossaan täyttävät tämän ehdon. Pohjantähti vallan erinomaisesti, mutta Pohjantähti taitaa olla valovoimaltaan liian heikko havaittavaksi hämärän tultua (eli ajankohtana kun tähdet eivät vielä edes näy paljaalla silmällä, vaan tarvitaan kaukoputki sekstantissa).
Pituusaste (tai aika, ihan miten vaan halutaan ajatella) määritetään sellaisesta taivaankappaleesta, jonka korkeuskulma muuttuu mahdollisimman nopeasti. Eli taivaankappale sijaitsee lähellä taivaanpallon ekvaattoria ja on ensi vertikaalissa. Aurinko klo 6 tai klo 18 paikallista aikaa täyttää hyvin tämän ehdon matalammilla leveyksillä, eli siellä missä tapahtuu pääosa avomerinavigoinnista.
Mitä korkeammille leveyksille mennään, sitä hitaampi on taivaankappaleiden korkeuskulmamuutos ajan funktiona. Navan läheisyydessä ei pituusastemääritys onnistu sekstantilla. Eipä sillä ole paljoa merkitystäkään, itse navallahan ei ole edes pituusastetta.

kaapelinmitan kirjoitti:

päähän mistä? Oikeasta paikastako? Joka olisi esim. GPS:llä otettu. Jo pelkkä Datum-ero voi olla enemmän. Voisi tietysti ajatella, että kaksi kokenutta havaitsijaa havaitsee yhtäaikaisesti. Mutta tulee eroa heidän välilleen keskimäärin enemmän kuin pari kaapelinmittaa, mutta ei ehkä puolta mailia enempää. Keikkuvan veneen kannelta PARHAIMMILLAAN kymmeniä maileja. Mistä tämä voisi johtua? Kyllä sen silmän, käden ja vartalon yhteistoiminnan pitäisi tarkempaa olla. Mutta jos sanotaan, että matalan aluksen kannelta aallokossa, niin tilanne on toinen. Ei näy horisonttia, ainoastaan aallonharjoja. Siitä tulee kyllä reippaasti kulmavirhettä.

Lue lisää

No hei, mitä yleensä määritetään? Oma sijainti vai naapurin sijainti? Esimerkkinä kouluttaja käytti tätä tankkerikipparikaverinsa paikanmääritystä sekstantilla.

Eli siis sekstantti vs. sofistikoitunut elektroninen paikanmääritys. Se ei ole ensikertalaiselle helppoa edes kiinteällä maaperällä. Been there, done that.

ei löydy kirjoitti:

Hortasta. Kirjoita nimi oikein. Tarkista nimi jonkun siellä käyneen jutusta.

Kyllä se noin on viirissä.Mutta Café sillä ylämerkillä,sori.Ymmärrän kyllä ettet löydä kyseistä kuppilaa netissä purjehtien.Mutta jos joskus satut Hortan satamaan "pääsemään" niin polttoaine laiturilta "linnaa" kohti ylös kadulle ja vasempaan kalasataman suuntaan pari/kolme sata metriä niin sieltä se löytyy:)

sääntöjä kirjoitti:

Käytössä on optinen havaintolaite, jolla voidaan mitata vain korkeuskulmia (horisonttiin nähden). Silloin tulee armotta eteen geometriasta johdettavat lainalaisuudet. Leveysaste mitataan kohteesta jonka korkeuskulma pysyy mahdollisimman muuttumattomana. Taivaankappaleet ylä tai alakulminaatiossaan täyttävät tämän ehdon. Pohjantähti vallan erinomaisesti, mutta Pohjantähti taitaa olla valovoimaltaan liian heikko havaittavaksi hämärän tultua (eli ajankohtana kun tähdet eivät vielä edes näy paljaalla silmällä, vaan tarvitaan kaukoputki sekstantissa).
Pituusaste (tai aika, ihan miten vaan halutaan ajatella) määritetään sellaisesta taivaankappaleesta, jonka korkeuskulma muuttuu mahdollisimman nopeasti. Eli taivaankappale sijaitsee lähellä taivaanpallon ekvaattoria ja on ensi vertikaalissa. Aurinko klo 6 tai klo 18 paikallista aikaa täyttää hyvin tämän ehdon matalammilla leveyksillä, eli siellä missä tapahtuu pääosa avomerinavigoinnista.
Mitä korkeammille leveyksille mennään, sitä hitaampi on taivaankappaleiden korkeuskulmamuutos ajan funktiona. Navan läheisyydessä ei pituusastemääritys onnistu sekstantilla. Eipä sillä ole paljoa merkitystäkään, itse navallahan ei ole edes pituusastetta.

Lue lisää

...onko jotain syytä, miksi Pohjantähden asemesta ei voisi käyttää jotain Otavan tähdistä? Se on ainakin minun mielestäni koko tähtitaivaan helpoimmin tunnistettava kuvio (en ole ikinä onnistunut tunnistamaan Pohjantähteä, vaikka tiedän sen Otavaan nojaavan hakutavan, en vaikka olisi joku ollut vieressä sanomassa, että "tuo se on" :))

JRxxx kirjoitti:

...onko jotain syytä, miksi Pohjantähden asemesta ei voisi käyttää jotain Otavan tähdistä? Se on ainakin minun mielestäni koko tähtitaivaan helpoimmin tunnistettava kuvio (en ole ikinä onnistunut tunnistamaan Pohjantähteä, vaikka tiedän sen Otavaan nojaavan hakutavan, en vaikka olisi joku ollut vieressä sanomassa, että "tuo se on" :))

Lue lisää

Kyllä Otavan tähdet tulisivat ilmeisesti kun lähellä päiväntasaajaa valitaan tähteä pohjoisen suunnalta. Tähdistä fixiä otettaessa ei tähtikuvioiden tunnistus paljoa auta. Korkeuskulma on laskettava valmiiksi ja asetettava sekstanttiin. Sitten kun hämärä koittaa, niin tähdätään siihen suuntaan, missä tähden pitäisi ennakkolaskun mukaan olla ja kun kaukoputkessa nähdään tähti, niin siihen on napattava. Yöllä, eli silloin kun tähtikuviot näkyvät, ei voi tehdä mitään paikannusta, koska horisontti ei näy. Tai voihan sitä tehdä, jos on keinohorisontti eli lentokonesekstantti. Mutta minun käsitykseni mukaan niitä ei merellä paljoa käytetty.

edellinen kirjoitti:

No hei, mitä yleensä määritetään? Oma sijainti vai naapurin sijainti? Esimerkkinä kouluttaja käytti tätä tankkerikipparikaverinsa paikanmääritystä sekstantilla.

Eli siis sekstantti vs. sofistikoitunut elektroninen paikanmääritys. Se ei ole ensikertalaiselle helppoa edes kiinteällä maaperällä. Been there, done that.

Lue lisää

Sinulla on ihan kiinteällä maalla merkitty paikka, jonka koordinaatit tiedät suurella numeerisella tarkkuudella. Mitä ne koordinaatit kertovat. Sanoppa se. Ne kertovat sijainnin suhteessa johonkin paikkaan. Mihin paikkaan? No onhan koordinaatistolla aina Origopiste. Missä se on. Näytä se minulle yhtä suurella ilmaisutarkkuudella! Kunhan näihin kysymyksiin annat selkeitä vastauksia, niin jatketaan sitten kaskustelua todellisista ja konkreettisista mittaustarkkuuksista.

JRxxx kirjoitti:

...onko jotain syytä, miksi Pohjantähden asemesta ei voisi käyttää jotain Otavan tähdistä? Se on ainakin minun mielestäni koko tähtitaivaan helpoimmin tunnistettava kuvio (en ole ikinä onnistunut tunnistamaan Pohjantähteä, vaikka tiedän sen Otavaan nojaavan hakutavan, en vaikka olisi joku ollut vieressä sanomassa, että "tuo se on" :))

Lue lisää

Pohjantähden käytön idea on, että se on pohjoisnavan yläpuolella. Laskut ovat melko yksinkertaisia verrattuna mihin tahansa muuhun tähteen joita toki voi käyttää.

pikkuisen kirjoitti:

Sinulla on ihan kiinteällä maalla merkitty paikka, jonka koordinaatit tiedät suurella numeerisella tarkkuudella. Mitä ne koordinaatit kertovat. Sanoppa se. Ne kertovat sijainnin suhteessa johonkin paikkaan. Mihin paikkaan? No onhan koordinaatistolla aina Origopiste. Missä se on. Näytä se minulle yhtä suurella ilmaisutarkkuudella! Kunhan näihin kysymyksiin annat selkeitä vastauksia, niin jatketaan sitten kaskustelua todellisista ja konkreettisista mittaustarkkuuksista.

Lue lisää

Siis ongelma tähtinavigoinnissa on yksinkertaisesti, että olet Laajasalossa vaikka luulet laskujen perusteella olevasi Inkoossa.

Missä on origo tai joku tietty koordinaatti, on epäoleellista mutta karttajärjestelmä nyt vaan on jaettu tietyllä tavalla ja sen mukaan mennään.

muitakin mutta kirjoitti:

Pohjantähden käytön idea on, että se on pohjoisnavan yläpuolella. Laskut ovat melko yksinkertaisia verrattuna mihin tahansa muuhun tähteen joita toki voi käyttää.

Jos halutaan puhua avomerinavigoinnista, niin puhutaan sitten koko maapallon puitteissa. Ja Pohjantähti ei näy eteläisellä pallonpuoliskolla. Eri leveysasteilla täytyy käyttää vähän eri menetelmiä ja niksejä. Suunnan ja siten kompassivirheen tarkistuksen saa Pohjantähdestä ketterästi, mutta unohdetaan se varsinaisen paikanmäärityksen osalta.

aikaisemmin todettiin kirjoitti:

Jos halutaan puhua avomerinavigoinnista, niin puhutaan sitten koko maapallon puitteissa. Ja Pohjantähti ei näy eteläisellä pallonpuoliskolla. Eri leveysasteilla täytyy käyttää vähän eri menetelmiä ja niksejä. Suunnan ja siten kompassivirheen tarkistuksen saa Pohjantähdestä ketterästi, mutta unohdetaan se varsinaisen paikanmäärityksen osalta.

Lue lisää

Avomerellä (lue valtamerellä) suomalaiselle veneilijälle se tavallisin tapaus on pohjoinen Atlantti, esimerkiksi Karibialta paluu.

Pohjantähdestä saa helposti ja aika tarkasti määriteltyä leveyspiirin ilman laskutoimituksia tai taulukoita.

Pituuspiirin saa Atlantin oloihin riittävän tarkasti auringon nousu- tai laskuajan perusteella, taulukko tarvitaan. Tai sitten ilman taulukkoa nousu- JA laskuajan pohjalta. Pieni lokin ja päivän ajosuunnan mukaan tehty korjaus on tietysti tarpeen.

Pohjantähteä kirjoitti:

Avomerellä (lue valtamerellä) suomalaiselle veneilijälle se tavallisin tapaus on pohjoinen Atlantti, esimerkiksi Karibialta paluu.

Pohjantähdestä saa helposti ja aika tarkasti määriteltyä leveyspiirin ilman laskutoimituksia tai taulukoita.

Pituuspiirin saa Atlantin oloihin riittävän tarkasti auringon nousu- tai laskuajan perusteella, taulukko tarvitaan. Tai sitten ilman taulukkoa nousu- JA laskuajan pohjalta. Pieni lokin ja päivän ajosuunnan mukaan tehty korjaus on tietysti tarpeen.

Lue lisää

mutta näkökulmat ovat kovasti erilaiset.

asioista puhumme kirjoitti:

mutta näkökulmat ovat kovasti erilaiset.

Sanotaan, että sekstantin käyttöön varautuminen on nykyään turhaa, avomerellä kaikilla on GPS:lle varalaitekin. Salamanisku mastoon saattaa kuitenkin tuhota kaiken veneen elektroniikan, sellaisenkin, jota ei ole kytketty sähköihin (vara-gps pitäisi siksi säilyttää peltipurkissa).

Jos elektroniikka on noin tuhoutunut, veneessä on varmasti kriisitilanne ja vastuullisilla melkoinen stressi. Navigoinnin pitää olla mahdollisimman yksinkertaista. Tässä tilanteessa arvostaisin tuota yksinkertaista auringonlasku-pohjantähti-ratkaisua, vaikka se ei ole "koko maapallon kattava yleispätevä ja ehdottoman tarkka navigointimalli". Mutta en ajaisi ohi Azoreista.

käyttämään sekstanttia kirjoitti:

Sanotaan, että sekstantin käyttöön varautuminen on nykyään turhaa, avomerellä kaikilla on GPS:lle varalaitekin. Salamanisku mastoon saattaa kuitenkin tuhota kaiken veneen elektroniikan, sellaisenkin, jota ei ole kytketty sähköihin (vara-gps pitäisi siksi säilyttää peltipurkissa).

Jos elektroniikka on noin tuhoutunut, veneessä on varmasti kriisitilanne ja vastuullisilla melkoinen stressi. Navigoinnin pitää olla mahdollisimman yksinkertaista. Tässä tilanteessa arvostaisin tuota yksinkertaista auringonlasku-pohjantähti-ratkaisua, vaikka se ei ole "koko maapallon kattava yleispätevä ja ehdottoman tarkka navigointimalli". Mutta en ajaisi ohi Azoreista.

Lue lisää

Onko perinteinen kompassi jo unohdettu kokonaan? Harvalla veneilijällä on tuo vara GPS aina mukana.

paikasta kirjoitti:

Kyllä Otavan tähdet tulisivat ilmeisesti kun lähellä päiväntasaajaa valitaan tähteä pohjoisen suunnalta. Tähdistä fixiä otettaessa ei tähtikuvioiden tunnistus paljoa auta. Korkeuskulma on laskettava valmiiksi ja asetettava sekstanttiin. Sitten kun hämärä koittaa, niin tähdätään siihen suuntaan, missä tähden pitäisi ennakkolaskun mukaan olla ja kun kaukoputkessa nähdään tähti, niin siihen on napattava. Yöllä, eli silloin kun tähtikuviot näkyvät, ei voi tehdä mitään paikannusta, koska horisontti ei näy. Tai voihan sitä tehdä, jos on keinohorisontti eli lentokonesekstantti. Mutta minun käsitykseni mukaan niitä ei merellä paljoa käytetty.

Lue lisää

...valaisevasta vastauksesta. Jos siis käsitän oikein, niin tähtiin perustuva paikanmääritys edellyttää jonkinlaatuista peruskäsitystä sijainnista, jotta sekstantin osaa suunnata oikeaan suuntaan ja korkeuteen? Muutenhan ei voi tehdä laskelmia oikein ja toisaalta voisi erehtyä katsomaan aivan väärän tähden perään? Tai suorastaan ISS:n, sehän kuulemma on ainoa ihmisen tekemä laite avaruudessa, joka on paljain silmin maasta nähtävissä...

JRxxx kirjoitti:

...valaisevasta vastauksesta. Jos siis käsitän oikein, niin tähtiin perustuva paikanmääritys edellyttää jonkinlaatuista peruskäsitystä sijainnista, jotta sekstantin osaa suunnata oikeaan suuntaan ja korkeuteen? Muutenhan ei voi tehdä laskelmia oikein ja toisaalta voisi erehtyä katsomaan aivan väärän tähden perään? Tai suorastaan ISS:n, sehän kuulemma on ainoa ihmisen tekemä laite avaruudessa, joka on paljain silmin maasta nähtävissä...

Lue lisää

Tähtitaivas on uniikki. Jos vaan UTC-kellonaika on tiedossa, niin oman paikan pystyy selvittämään katsomalla tähtitaivaalle. Maalla homma onnistuu helposti tasaimella varustetun tukevasti seisovan havaintokojeen avulla. Mutta merellä on käytössä ainoana orientointikohteena horisonttiviiva. Ja se kun ei näy pimeässä. Ja tähdet eivät näy päivällä. Niin sen takia ollaan hämärän rajamailla ja joudutaan ennakkolaskuhin, että tähti löytyisi siinä vaiheessa kun muut ihailevat juuri viimeisiä säteitään näyttävää aurinkoa. Täydellisen auringonpimennyksen aikanahan homma hoituisi helposti. Mutta kyllä minä sen lyhyen hetken aikana tekisin jotain muuta, kuin mittailisin sekstantilla tähtien korkeuskulmia.

filosofiaa kirjoitti:

Tähtitaivas on uniikki. Jos vaan UTC-kellonaika on tiedossa, niin oman paikan pystyy selvittämään katsomalla tähtitaivaalle. Maalla homma onnistuu helposti tasaimella varustetun tukevasti seisovan havaintokojeen avulla. Mutta merellä on käytössä ainoana orientointikohteena horisonttiviiva. Ja se kun ei näy pimeässä. Ja tähdet eivät näy päivällä. Niin sen takia ollaan hämärän rajamailla ja joudutaan ennakkolaskuhin, että tähti löytyisi siinä vaiheessa kun muut ihailevat juuri viimeisiä säteitään näyttävää aurinkoa. Täydellisen auringonpimennyksen aikanahan homma hoituisi helposti. Mutta kyllä minä sen lyhyen hetken aikana tekisin jotain muuta, kuin mittailisin sekstantilla tähtien korkeuskulmia.

Lue lisää

ainakin valtamerillä, Suomenlahdesta en tiedä

käyttämään sekstanttia kirjoitti:

Sanotaan, että sekstantin käyttöön varautuminen on nykyään turhaa, avomerellä kaikilla on GPS:lle varalaitekin. Salamanisku mastoon saattaa kuitenkin tuhota kaiken veneen elektroniikan, sellaisenkin, jota ei ole kytketty sähköihin (vara-gps pitäisi siksi säilyttää peltipurkissa).

Jos elektroniikka on noin tuhoutunut, veneessä on varmasti kriisitilanne ja vastuullisilla melkoinen stressi. Navigoinnin pitää olla mahdollisimman yksinkertaista. Tässä tilanteessa arvostaisin tuota yksinkertaista auringonlasku-pohjantähti-ratkaisua, vaikka se ei ole "koko maapallon kattava yleispätevä ja ehdottoman tarkka navigointimalli". Mutta en ajaisi ohi Azoreista.

Lue lisää

Vastaus otsikkoon: Miksi vara GPS
(tässä, koska vastausketju jo maksimissa, ei ota useampaa porrasta)

"Onko perinteinen kompassi jo unohdettu kokonaan?"

Saaristossa kompassia voi käyttää GPS:n varajärjestelmänä paikan määritykseen, avomerellä ei, siellä se näyttää vain suunnan. Jokin varajärjestelmä paikanmääritykseen pitää olla. Sekstantti taulukot Ok, mutta hankalia eivätkä toimi huonolla säällä. Vara-GPS on halpa, helppo käyttää ja toimii aina, siksi vara-GPS.

"Harvalla veneilijällä on tuo vara GPS aina mukana. "

Ehkä sen muistaa ottaa mukaan aina, kun lähtee ylittämään valtamerta.

kuun valossa kirjoitti:

ainakin valtamerillä, Suomenlahdesta en tiedä

Kuun valon luoma horisontti ei ulotu tosihorisonttiin. Tämän kertovat kaikki tähtitieteellistä navigointia käsittelevät oppikirjat. Diletantit pois keskustelusta.

väärää tietoa kirjoitti:

Kuun valon luoma horisontti ei ulotu tosihorisonttiin. Tämän kertovat kaikki tähtitieteellistä navigointia käsittelevät oppikirjat. Diletantit pois keskustelusta.

kirkkaalla säällä ja täysikuun lähipäivinä taivaanranta on vaalea ja erottuu selvästi ja hyvin terävänä tummasta merestä.

kuun valossa kirjoitti:

ainakin valtamerillä, Suomenlahdesta en tiedä

Järjestelmäkin kieltäytyy jatkamasta tätä ketjua. Alla tämä eräs väittää, että täysikuu valaisee taivaanrantaa laajemmaltikin. Pötyä puhuu. Saattaa olla, että kuun valo heijastuu lähialueella olevia sumuhiukkasista ja luo vaikutelman vaaleasta taivaanrannasta. Mutta pitäisi uskoa tässä tapauksessa, mitä viisaammat oppikirjoissa sanovat.

käyttämään sekstanttia kirjoitti:

Sanotaan, että sekstantin käyttöön varautuminen on nykyään turhaa, avomerellä kaikilla on GPS:lle varalaitekin. Salamanisku mastoon saattaa kuitenkin tuhota kaiken veneen elektroniikan, sellaisenkin, jota ei ole kytketty sähköihin (vara-gps pitäisi siksi säilyttää peltipurkissa).

Jos elektroniikka on noin tuhoutunut, veneessä on varmasti kriisitilanne ja vastuullisilla melkoinen stressi. Navigoinnin pitää olla mahdollisimman yksinkertaista. Tässä tilanteessa arvostaisin tuota yksinkertaista auringonlasku-pohjantähti-ratkaisua, vaikka se ei ole "koko maapallon kattava yleispätevä ja ehdottoman tarkka navigointimalli". Mutta en ajaisi ohi Azoreista.

Lue lisää

Voisin veikata, että aika harva tällä palstalla selailee omalla veneellä valtameriä. Tai jos seilaa niin ei ainakaan kysele neuvoja tältä palstalta. Oletin siis, että seilataan Itämerellä jossa ei edes tarvita sekstanttia.

tosi lööperiä kirjoitti:

Järjestelmäkin kieltäytyy jatkamasta tätä ketjua. Alla tämä eräs väittää, että täysikuu valaisee taivaanrantaa laajemmaltikin. Pötyä puhuu. Saattaa olla, että kuun valo heijastuu lähialueella olevia sumuhiukkasista ja luo vaikutelman vaaleasta taivaanrannasta. Mutta pitäisi uskoa tässä tapauksessa, mitä viisaammat oppikirjoissa sanovat.

Lue lisää

toteamaan, näkyykö horisontti vai ei.

Kun kuu muodostaa keinohorisontin sumusta tai kosteasta ilmasta, horisontti näkyy pehmeänä. Usein horisontti kuitenkin kuutamolla kirkkaina öinä valtamerellä näkyy terävänä, kuin veitsellä leikattuna. Nuo oppikirjasi taitavat varoitella aloitelevaa navigaattoria pysymään aina varmoissa tapauksissa.

Sitäpaitsi, oletko ajatellu millä eteisyydellä horisontti on 2 m korkeudelta katsottuna. Ja mille etäisyydelle tulee tavallisen yöilman kosteuden kuunvalossa muodostama horisontti. Siis kuinka suuri kulmaero näille tulee, mietipä sen merkitystä.

tosi lööperiä kirjoitti:

Järjestelmäkin kieltäytyy jatkamasta tätä ketjua. Alla tämä eräs väittää, että täysikuu valaisee taivaanrantaa laajemmaltikin. Pötyä puhuu. Saattaa olla, että kuun valo heijastuu lähialueella olevia sumuhiukkasista ja luo vaikutelman vaaleasta taivaanrannasta. Mutta pitäisi uskoa tässä tapauksessa, mitä viisaammat oppikirjoissa sanovat.

Lue lisää

Pääsääntöhän on että ei pidä uskoa ennen näkee. Mutta on toisinkin päin, älä silmä pieni usko mitä vaan. Kuun valo ei riitä valaisemaan ilmakehää ja siksi on mahdotonta nähdä kuun valossa todellista horisonttia. Lähimpiin aallonharjoihin nähden minä en vaivautuisi korkeuksia mittaamaan. Kertoohan sekin paikasta jotain, mutta jos tekee astronomiset havainnot oikeaan aikaan suunnitelmallisesti ja pitää huolen merkintälaskusta, ei ole mitään syytä haaskata aikaa tuollaisiin hasardihavaintoihin. Esimerkkinä, ettei pidä uskoa kaikkea mitä näkee. AirNewZealand teki 70-luvun lopulla turistilennätyksiä Etelänapamantereelle katsomaan maisemia ilmasta. No tälle kohtalokkalle lennot lentäjät saivat yhtiöltä virheellisen plaanin (oma lukunsa kuinka tämä on mahdollista). Joka tapauksessa he olivat kohteella 20 NM väärässä paikassa. Aikansa kaartelivat ja sitten lensivät turvallisesti kohti selvästi näkemäänsä horisonttia. Sää oli kirkas joka suuntaan. Viiden sekunnin ajan lentäjät kerkisivät tajuta, että jotain on pielessä. Sitten DC-10 törmäsi Mt Erebuksen kylkeen ja meni tuhannen päreiksi. Nämä lentäjät eivät olleet lukeneet oppikirjoista varoitusta, että Arktiksessa lumikiteistä voi syntyä sellainen haloilmiö joka on täsmälleen oikean horisontin näköinen.
Ihaile sinä vaan sitä kuuhorisonttiasi. Se on kuitenkin vähemmän vaarallista.

tosi lööperiä kirjoitti:

Järjestelmäkin kieltäytyy jatkamasta tätä ketjua. Alla tämä eräs väittää, että täysikuu valaisee taivaanrantaa laajemmaltikin. Pötyä puhuu. Saattaa olla, että kuun valo heijastuu lähialueella olevia sumuhiukkasista ja luo vaikutelman vaaleasta taivaanrannasta. Mutta pitäisi uskoa tässä tapauksessa, mitä viisaammat oppikirjoissa sanovat.

Lue lisää

Tankkerin sillalta tehtävien mittausten on oltava tarkkoja, aikanaan avomerinavigointikurssilla opettaja, ent. tankkerikippari, korosti tarkkuutta ja varmuutta.

Tankkerin sillalta horisontti on 15 nm päässä ja sekstantista saa 0,1 asteen lukemat, paikka saadaan vähintäin muutaman mailin toleranssilla.

Merenkäynnissä purjeveneen avotilasta hyvä jos saa asteen tarkkuudella sekstantin lukemat, horisontti on 3 nm päässä, paikannustarkkuus 30-60 nm. Sekin riittää, kun vaan pitäisi löytää ne Azorit.

Väitätkö, että kirkkaina kuutamoöinä 3 nm päässä olevaa saarta ei voi nähdä?

tosi lööperiä kirjoitti:

Järjestelmäkin kieltäytyy jatkamasta tätä ketjua. Alla tämä eräs väittää, että täysikuu valaisee taivaanrantaa laajemmaltikin. Pötyä puhuu. Saattaa olla, että kuun valo heijastuu lähialueella olevia sumuhiukkasista ja luo vaikutelman vaaleasta taivaanrannasta. Mutta pitäisi uskoa tässä tapauksessa, mitä viisaammat oppikirjoissa sanovat.

Lue lisää

Täysikuun valossa ei näy horisontti. 3 mpnk:n matkan päässä olevasta saaresta voi nähdä maastoheijastuksen.
Epävarmaan horisonttiin nähden saadusta korkeudesta ei ole mitään hyötyä. Yksi sijoittajahan siitä vaan tuloksena on. Mikä hemmetin kiire on, olisi pitänyt ottaa kunnon fixi iltahämärässä tai sitten odottaa aamuhämärää. Jos nyt yön aikana pelkää ajavansa noiden Azoreiden päälle, niin kuunvalossahan ne näkyvät, itse juuri todistit.

toistaa kirjoitti:

Avomerilaivuri on Suomen Navigaatioliiton pätevyys navigointitaidoille. Samaan tapaan kuin saaristo- ja rannikkolaivuri. Ei niiden tarkoitus ole valmentaa ketään pärjäämään merellä veneen kanssa vaikka aina täälläkin joku mainostaa saaristolaivurikurssien hyödyllisyyttä. No sen verran otan takaisin, että saaristokursseilla ohjelma on vielä kohtuullisen lähellä käytäntöä mutta siitä eteenpäin kun mennään niin etäännytään käytännöstä melko paljon.

Lue lisää

Luulen ettei käsiteltävistä asioista tosiaan ole välitöntä hyötyä 99,9%:lle kurssilaisista jotka harrastavat parhaimmillaankin saaristoveneilyä, useimmat vielä järviveneilyä, jossa maisemanavigointi ja tavallisimmat merimerkit on se tarvittava juttu.

Itsekään en ole lähdössä valtamerta ylittämään mutta olenkin mukana älyllisen haasteen ja mielenkiinnon vuoksi. Sen voin parin teknisen tutkinnon suorittaneena sanoa ettei ainakaan minulle asiat ole ollenkaan itsestään selviä, koskaan ei ole näitä asioita joutunut aiemmin pohtimaan. Esim. kuun liikkeet maapallon ympärillä on olleet minulle aika lailla mystisiä.

On siis kiva ymmärtää mistä navigoinnissa on pohjimmiltaan kyse, eikä vain tahdottomana painella laskimen tai gepsin nappeja.