Huomasin, että kaupunginjohtaja -keskustelussa väiteltiin yliopistoista. Totta se on, että Helsingin yliopisto on ainoa parempitasoinen korkeakoulu Suomessa ja sen yksiköitä ei Porista löydy. Seuraavassa lainaus uutisista tämän kuun alusta:
http://64.233.183.104/search?q=cache:GF0peTVKFmsJ:www.mtv3.fi/uutiset/nettivieras.shtml yliopistot vertailu&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=7&lr=lang_fi
"Maailman huippuyliopistojen vertailu eli ns. Shanghain-lista laadittiin tänä vuonna neljättä kertaa. Vertailu oli surullista luettavaa suomalaisten yliopistojen osalta. Tämän kaltaiset vertailut ovat toki vain suuntaa antavia ja valittujen mittarien mukaisia, mutta erilaisista mittauksista näkyvä suuntaus on suomalaisten yliopistojen kannalta samansuuntainen.
Suomen paras sijoitus Shanghain maailman top-500 huippuyliopistojen listalla oli Helsingin yliopisto sijalla 74. Seuraava suomalainen yliopisto, Turun yliopisto, löytyi jaetuilta sijoilta 201.-300. Maamme paras teknillinen korkeakoulu TKK löytyi Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa häntäpään joukosta jaetuita sijoilta 401.-500. Loput maamme 15 yliopistosta eivät päässeet maailman 500. parhaimman yliopiston joukkoon. Aiemmin listalla ollut Kuopion yliopisto ei enää päässyt listalle. Paras ruotsalainen yliopisto Karolinska Institutet ylsi maailman listalla sijalle 48. eli 26 sijaa paremmin kuin yksikään suomalainen yliopisto."
http://64.233.183.104/search?q=cache:GF0peTVKFmsJ:www.mtv3.fi/uutiset/nettivieras.shtml yliopistot vertailu&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=7&lr=lang_fi
"Maailman huippuyliopistojen vertailu eli ns. Shanghain-lista laadittiin tänä vuonna neljättä kertaa. Vertailu oli surullista luettavaa suomalaisten yliopistojen osalta. Tämän kaltaiset vertailut ovat toki vain suuntaa antavia ja valittujen mittarien mukaisia, mutta erilaisista mittauksista näkyvä suuntaus on suomalaisten yliopistojen kannalta samansuuntainen.
Suomen paras sijoitus Shanghain maailman top-500 huippuyliopistojen listalla oli Helsingin yliopisto sijalla 74. Seuraava suomalainen yliopisto, Turun yliopisto, löytyi jaetuilta sijoilta 201.-300. Maamme paras teknillinen korkeakoulu TKK löytyi Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa häntäpään joukosta jaetuita sijoilta 401.-500. Loput maamme 15 yliopistosta eivät päässeet maailman 500. parhaimman yliopiston joukkoon. Aiemmin listalla ollut Kuopion yliopisto ei enää päässyt listalle. Paras ruotsalainen yliopisto Karolinska Institutet ylsi maailman listalla sijalle 48. eli 26 sijaa paremmin kuin yksikään suomalainen yliopisto."
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei kai se nyt ole ihme, jos Helsingin yliopisto on maailman paras., koska helsinkiläiset ovat aina olleet itsekin sitä mieltä, että he ovat parhaita ihmisiä, mitä maa päällänsä kantaa.
Turkkulaisetkin on pirun hyviä ja mitä enempi mennään itään tai pohjoseen niin aina enempi vaan rupusakiksi, paskanpuurtajiksi ja eläimelliseksi ja veronmaksajille kalliiksi nuo hyypiöt muuttuvat.
Ei siinä tutkijoiden todisteluja enää kaivata.
Mutta sen vaan sanon, että te tutkijat olette aika tuottamattomia, jos tutkimuksissanne olette tuollaisia johtopäätöksiä onnistuneet tekemään.
Nollatutkimus!!! Sanoo terve järki!!!
Kuinkahan paljon näitä nollatason alapuolella olevia akateemisia onkaan. Käyttäisitte aikaa tuottavaan työhön.
Hei
Mikä tuossa tutkimuksessa on nollaa? Kyllähän se kuuluu tähän päivään verrata opiskelupaikkoja, yrityksiä, kolmannen sektorin paikkoja ja niiden tehokkuuksia. Esim. yrityksille nuo tutkimukset ovat kultaakin kalliimpia ja niistä myös maksetaan. Niihin satsaavat kaikki Nokiasta nappitehtaaseen.
Yliopistoista en tiedä, mutta voisin kuvitella, että valtio satsaa näihin hyviin paikkoihin. Yliopistothan kilpailevat opiskelijoista. Varmaan se on meriitti, että on korkeatasoinen yliopisto. Ja huippututkijatkin tietty hakeutuvat korkeatasoisiin paikkoihin. Siis eihän tuo ole mitään nollatutkimusta? Taitaa vika olla omassa itsetunnossasi...
Aivan yhtä tyhjänpäiväistä on keskustella yliopistojen tasoista kuin uskontojen laatueroista, evoluutioteorian pätevyydestä tai siitä sopiiko nainen papiksi vai ei.
Tutkikaahan viisaat näitä, jos ei ole muutakaan tutkimista. Varsinkin tuo naispappeus on tutkimisen arvoinen. Voiskohan Helsingin yliopisto tutkia lääketieteellisen tiedekunnan kanssa poikkitieteellisesti tämän asian, että saataisiin lopultakin selvyys, voiko nainen, jolla ei ole munia, toimia pappina ja ehtoollisen jakajana.
Haluat ilmeiusesti viestittää jotain?
Jäsentele ja argumentoi!
Nyt "viestisi" on vain puuroa, ... sanoja, sanoja...
Kyllä tuo on ihan hyvä ja napakasti kirjoitettu argumentti. Taitaa lukija itse olla hieman sekava.
"Lapsi rakas, eihän äiti vittuile, kun ÄITI SAATANA neuvooo!!!"
Ei akateemisesti sivistynyt hukkaa käsiteltävää aihetta, ei kirjoita virheellistä suomen kieltä ja pystyy argumentoimaan väitteensä.
---
Kysymys on siitä, onko sellaisella tutkimuksella mitään arvoa, jolla verrataan kaikkia maailman yliopistoja samalla kauhalla.
Onko opiskelijoiden valmistumisajan vertaaminen mittari, jolla voidaan sanoa, onko bostonilainen opinahjo parempi kuin joensuulainen.
Tunnemmehan senkin tosiasia, että ulkolainen "insinööri" voi olla vaikka ostanut paperinsa käymättä ollenkaan koulussa. Suomessa sentään täytyy vielä tehdä töitäkin saadakseen ko paperit.
Suomalainen diplomi-insinööri vastaa tiedoiltaan amerikkalaista tohtoria.
Onko Harvardin yliopiston taso parempi, jos se synnyttää 3 vuodessa teknikon tiedoilla olevan diplomi-insinöörin verrattuna Helsingin ulkopuolella siitettyyn olioon, joka TTY:llä 5 vuodessa suorittaa oikean tippainssin tutkinnon.
Ko. globaali yliopistoja vertaileva tutkimus on nollatutkimus.
Muuttujia, painoarvoja ja näkökulmia on niin paljon, että kaikkien liittäminen yhteen on jopa epätieteellistä. Ainakin se on tosiasioita vääristelevää ja silloinhan sen arvo on vain siinä, että oli tutkijoille ajankulua ja joku sai väiteltyä aiheesta tohtorin paperit, nollapaperit.
Lueppa tuolta alta Vastaan Vexille -kohta. Siinä vähän makua siitä, miten yliopistoja verrataan tutkimuksen perusteella. Ei kriteeri todellakaan ole yliopistojen vertailussa niistä valmistuvien määrässä. Se on valtion toive, mutta tutkimuksen ja opetuksen taso ratkaisee.
Säälittävää, miten sinuun on aivopesty tuo "On lottovoitto syntyä Suomeen" -ajattelu. Harvard on huippuyliopisto, johon sisään pääseminenkin on niin vaikeaa, että sinne ei juuri teknikon tasoiset ihmiset pääse. Ja myös valmistuneiden taso on kyllä siellä parempi kuin Suomen parhaissa opinahjoissa. Sehän nyt on päivänselvä asia, joka toki tunnustetaan Suomenkin korkeakouluissa. Tietty joku pieni huippuyksikkö täällä pystyy kilpailemaan Harvardin kanssa, mutta ei moni. Täällä ei yksinkertaisesti ole maailman huippututkijoita ja pedagogeja.
Kannattaisi varmaan laittaa ne Harvardin hurjat tutkimaan sitä, voiko nainen olla pappi vai ei.
Suomalainen eikä helsinkiläinenkään aivopääoma pysty selvittämään sitä, miksi munien puute estää papin viran toimittamisen. Siitä käydään edelleenkin tieteellistä keskustelua eikä selvyyttä vaan tule.
Tiedeyhteisöön kuuluvien keskustelu on juuri sellaista naiivia väittelyä tyhjänpäiväisillä argumenteilla. Itseasiassa asiaa ei ole, mutta keskustelijat haluavat korostaa ja tuoda esiin narsistisen oman erinomaisuutensa.
Tyhjään heitettyä aikaa eikä mitään hyötyä ihmiskunnalle.
Pappisviran hoito ei kuulu tieteen piiriin. Mistä luulet, että sitä tutkittaisiin tieteellisesti? Naurettava ajatus!
Teologinen tiedekunta toki kuuluu vielä yliopistolle. Siitähän on jo keskusteltu vuosia, että pitäisikö se erottaa yliopistosta. Toisaalta tehdään siellä tiedettäkin, mm. kirkkohistorian laitoksella.
Tieteen tehtävä on selvittää asioita, jotka koetaan yhteiskunnassa ongelmaksi.
Ongelma naispappeudesta vaivaa kokonaisen kirkko-instituution toimintaa. Se tulee kalliiksi meille veronmaksajille ja aiheuttaa ihmissuhdeongelmia kirkon työntekijöille ja hämmentää meitä maanmatoja.
Huudamme Helsingin yliopistoa apuun ja jos se ei voi auttaa niin pyytäkää ruotsalaisilta lisää järjenvaloa ja loppuviimeksi, jos kukaan ei keksi, niin Harvardin yliopistosta varmaan löytyy ratkaisu. Amerikkalaiset ovat ihmiskunnan viisaimpia otuksia.
Tutkikaa asiaa poikkitieteellisesti. Ottakaa kuolleen äijän munista näyte ja tutkikaa mitä ainetta puuttuu naiselta, koska hän ei voi olla kiistatta seurakunnan papinvirassa, virassa, jossa ei tarvitse panna ketään. Virassa riittää, kun pystyy puhumaan leppoisasti.
Onko oltava joku määrätty mieshormoonin taso, joka pitäisi tutkia Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan pääsykokeissa. Olisiko syytä hylätä myös naismaiset miehet, joilla ei ole riittävää parran kasvua ja jotka kävellessään pyörittävät epäilyttävästi persettä.
Tehkää jotain tämän ongelman selvittämiseksi. Miksi maallikot pienillä aivoilla syrjäseuduilla joutuvat miettimään näitä tiedemiehille kuuluvia isoja ongelmia.
Se on faktaa, kun sen esittää Jyrki Katainen, kokoomus.
Shanghai-nimi viittaa Kiinaan. Koko maailmaa vertaileva tutkimus yliopistojen tasosta on arveluttava ja täysin mahdoton tehtävä.
Mitä asioita painotetaan ja mistä tieto saadaan.
Opiskeltuani taannoin Helsingin yliopistossa, siellä tehtiin tutkimus, mikä on paras asuinpaikka. Siinä haastateltiin 2oo helsinkiläistä, joilta kysyttiin, että mikä on paras paikka asua.
Tulokseksi saatiin, että ... Helsinki on maailmankaikkeuden keskus ja vain siellä voi oikea ihminen asua.
Porissa käydään vastaavanlaista keskustelua aika-ajoin siitä, mikä on paras asuinalue.
Tämä yliopistotasojen vertailututkimus on samaa 0-tasoa.
Täyttä feikkiä ja sanahelinää.
Palveluksessani on henkilöitä, jotka ovat saaneet koulutuksen Hesassa, Turussa, Rovaniemellä ja Kuopiossa. Osaamisen tasossa ei ole mitään eroa sen mukaan, missä he ovat opiskelleet (ja sitten unohtaneet) asiansa. Eroja on, mutta ne tulevat persoonallisuuksista.
Miten voit olla noin tyhmä! Ai Kataisen keksimä lista! Jos liikut vähänkin enemmän yliopistolla, niin kyllä kuulet tästä listasta. Hyvä, että sijoitat tuon kaupungin sentään oikeaan maahan!
Et ole kyllä edes yliopistolla käynyt tuot Helsinki-tutkimuksesi perusteella. Tai voidaanhan tuollainen kysyä osa tutkimusta, jos tarkastellaan Helsinkiläisten suhdetta kotiseutuun tai heidän etnosentrisiä ajatuksiaan.
Ihmeellinen alemmuuskompleksi Porilaisilla, kun puhutaan Helsingistä. En kai väittänyt, että ihmiset olisivat fiksumpia Helsingissä kuin Porissa? Puhuttiin vain eri yliopistojen tasosta. Totta kai myönnän, että esim. Harvardissa on parempi taso ja opetus kuin Helsingissä. Ei se tarkoita, että Bostonilaiset olisivat keskimäärin Helsinkiläisiä fiksumpia!
http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005Main.htm
ole academictytöllekin pakollinen suomen kieli ja viestintä? Porilainen, helsinkiläinen ja bostonilainen kirjoitetaan yhä edelleen pienellä alkukirjaimella. Tyhmä.
Me peruskoulun käyneet tuottavaa työtä tekevät ammattimiehet alamme epäillä opetuksen ja opiskelijoiden tasoa Helsingin yliopistossa sekä kiinalaisten tekemän tieteellisen tutkimustuloksen todenperäisyyttä ja yleensäkin yliopistokoulutuksen reaalimerkitystä ja tarvetta suomalaiselle yhteiskunnalle, kun luemme akateemisen ihmisen kirjoittamaa viestiä, jossa edes alkeellisimmat suomenkielen oikeinkirjoitussäännöt heittävät häränpyllyä.
Juu johtuu siitä, että kirjoitan viestin duunin ohella. Teen sen pikakirjoituksena, eli uhraan aikaan yhteen kirjoitukseen vain kymmenisen sekuntia.
Duunisi taitaa olla olematonta vetelehtimistä ja joutenoloa, jos pitää roikkua netissä alaikäisten keskustelupalstoilla... työaikana...
Edelleen "tutkijoiden" ja akateemisten maine huononee.
Koulumaailma ei vastaa työelämän tarpeisiin kuin osittain. Luettu tietokin unohtuu ja osa vanhenee.
Työelämässä tarvitaan SOPEUTUMISTA.
Matematiikan osaamista arvostetaan nykyään yli kaiken vaikka normaalissa työelämässä tarvitaan vain kertolaskutaito ja yhteenlaskutaito, nekin lasketaan laskimella.
-Yliopistojen vertailu yhdellä mittarilla, vain yhdessä tutkijayhteisössä on täysin nollatutkimus. Valitsemalla oikeat mitattavat asiat paremmuusjärjestys saadaan millaiseksi se on haluttu ennen "tutkimusta".
Työntekijätkin saadaan työyhteisössä erilaiseen paremmuusjärjestykseen, jos "tutkimuksen" tekee
-omistajatyönantaja,
-kunnallinen työnantaja eli puoluetoimistot,
-ammattiyhdistysliike,
-luottamusmies ja hänen liehistelijät,
-jokainen työntekijä itse,
-muodostuneet erilaiset juoruämmäklikit,
-työpaikan urheilukerhon jäsenet
-saneeraajakonsultti, haastateltuaan Seppoa
-jne
Ps. Harvardin yliopiston arvoa varmaan nosti aikoinaan se, kun Paavo Väyrynen jakoi siellä viisauttaan ja fiksuuttaan maailman opiskelijoille.
Ja ennestäänkin jo Suomen parhaaksi tiedetyille hesalaisille ja siellä opiskeleville varmaan tämä "tutkimus" antaa lisää itsevarmuutta ja nostaa egoa entisestään.
Yliopistoja vertaillaan ja se on ihan arkipäivää ympäri maailmaa. Tutkimuksen tasoa on helppo verrata. Ei siinä mitään monia näkökulmia tarvita. Itse työskentelen genetiikan parissa. Voidaan esim. vertailla aikaan saatuja tuloksia, kansainvälistä merkitystä, julkaisutoiminan tasoa jne. Kyllä tutkimusta on helppo verrata ja siihen perustuu myös osittain yliopistojen vertailu.
Sinä taidat olla vähän liikaa tämmöinen duuni duni-ajattelija. Yliopistot kun eivät ole vain työelämää varten. Siihen sopivat tietysti AMK:t ja muut ammattikoulut. Tietysti yliopistoista saa hyvän pohjan työelämään, mutta niiden yksi missio on kehittää tutkimusta. Tietysti tutkimus luo työpaikkoja tuotteiden muodossa, mutta ennen muuta tähtäimessä on jokin muu tavoite. Esim. AIDS-rokote säästää henkiä. Se on tavoite. Ei se, että työpaikat lisääntyvät.
Baselin yliopisto oli?