Hei,
Miten muissa uusperheissä olette hoitaneet uusperheen rippijuhlat (tai muut vastaavat) ?
Pokapuoleni asuu kanssamme ja tapaa äitiään satunnaisen vakituisesti.
Mieheni ei ole mikään juhlajärjestelijä eikä
pojan äitikään ole ottanut asiaa puheeksi.
Mieheni ilmeisesti olettaa, että minä hoidan järjestelyt.
Mielestäni rippijuhlat ovat kuitenkin jo niin iso juhla, että niistä tulisi vanhempien sopia (suunnitella juhlat) keskenään. Sekä myös järjestää juhlat.
Toki järjestelyissä voin auttaa. Mutta kyseessä on kuitenkin heidän lapsensa, ei minun.
Vaikka poika onkin minulle rakas, en silti haluaisi olla se joka juhlat järjestelee.
Mitä mieltä poikakin olisi, jos hänen juhlansa järjestää joku muu kuin oikeat vanhemmat.
Miten muissa uusperheissä olette hoitaneet uusperheen rippijuhlat (tai muut vastaavat) ?
Pokapuoleni asuu kanssamme ja tapaa äitiään satunnaisen vakituisesti.
Mieheni ei ole mikään juhlajärjestelijä eikä
pojan äitikään ole ottanut asiaa puheeksi.
Mieheni ilmeisesti olettaa, että minä hoidan järjestelyt.
Mielestäni rippijuhlat ovat kuitenkin jo niin iso juhla, että niistä tulisi vanhempien sopia (suunnitella juhlat) keskenään. Sekä myös järjestää juhlat.
Toki järjestelyissä voin auttaa. Mutta kyseessä on kuitenkin heidän lapsensa, ei minun.
Vaikka poika onkin minulle rakas, en silti haluaisi olla se joka juhlat järjestelee.
Mitä mieltä poikakin olisi, jos hänen juhlansa järjestää joku muu kuin oikeat vanhemmat.
Vastaukset 9
Vanhimmat
juhlia. Minusta kantasi kuullostaa lähinnä huvittavalta. Miksi kaikki pitää aina olla niin kovasti kiinni biologisista vanhemmista. Sanoit itse että poika on sinulle rakas. Poika asuu teillä. Mikset järjestäisi hänelle juhlia. Et kai halua sitäkään että pojan äiti tulee sinun kotiisi juhlia järjestämään. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään miksi rippijuhlien pitää nykyisin olla niin suuret?
Entäs jos kysyisit itse juhlan kohteen mielipidettä!
mielestäni sinulla on hyvä asenne - kyllä sillä biologialla on myös väliä ja sinähän otat sen huomioon.
Minustakin pojan vanhempien kuuluisi hoitaa juhlat jotenkin, tai ainakin antaa se mahdollisuus heille.
Ei sitten jälkeenpäinkään kukaan syyllistä sinua vanhemmuuden "riistämisestä" (vähän karkea ilmaisu toki).
Puhele miehellesi. Eihän juhlia tarvitse hoitaa kenenkään kotona vaan voi esim. seurakuntatiloja vuokrata. Minun mielestäni ei sinun ole edes pakko osallistua, jollet halua, mutta varmaan haluat edes jonkinverran.
Olen järjestänyt omassa huushollissni oman poikani juhlat, vaikka poikani asuu pysyvästi isällä. Isälle on sopinut hyvin, että minä hoidan kaikki lasteni juhlat omien sukulaisten kanssa. Isä ei ole osallistunut juhliin, vaan on sitten tehnyt aina jotain hauskaa lasten kanssa juhlan kunniaksi. Meillä on toiminut näin. Olen myös järjestänyt mieheni lapsille juhlia, koska heidän äitinsä ei järjestä mitään juhlia. Jatkossa järjestän varmasti kaikki juhlat myös mieheni lapsille, lakkiaisia myöten, jos sellaisia tulee. Avara sydän auttaa tässä asiassa. Sitä voi kehittää ja laajentaa. Kyllä lasten hyvinvointi ja ilo sitten palkitsee mielen, vaikka nyt olisivat toisenkin tenavat kysymyksessä. Avokkini on silti maksanut tähän mennessä omien lasten juhlakustannuksista suurimman osan ja minä omista tenavista aiheutuneet ylimääräiset kulut.
Kuuluuko asianomaiset kirkkoon ja ovatko edes kiinnostuneita moisesta paskanjauhannasta.
on ripille päättänyt mennä niin kyllä minä hänelle jonkinlaiset kemut järjestäisin, olisin uskovainen, vihaisin uskontoja tai vaikka koko uskontoasia olisi minulle ykshailee. Mitä sitä omilla uskomuksillaan toisen elämää määräämään?
Minun rippijuhlissani oli tasan yksi vieras.
Yksi kummeistani oli kirkossa, mutta joutui lähtemään sieltä heti kotiin hoitamaan sairaita lapsiaan. Isovanhempani olivat ties missä, en enää muista.
Yksi kummeistani pääsi myös kotiimme kahville ja kakulle.
Että eipä olleet kovin suuret ne minun rippijuhlani.
...aikoinaan tytärpuolelleni rippijuhlat, enkä edes ajatellut muuta vaihtoehtoa! En missään nimessä halunnut exää kotiini hääräilemään, vaikka emme missään "vihaväleissä" olleetkaan.
Mielestäni on aivan luonnollista, että juhlan järjestävät ne kenen luona lapsi asuu.
Myös kaikki vieraat kutsuimme samaan aikaan (mieheni, miehen exän, ja oma sukuni), koska tulimme siihen tulokseen että kaikki olivat tytölle tasapuolisesti yhtä tärkeitä.
Päivä sujui tosi hyvin vaikka paikalla olikin kolmea eri sukua.. Ja mikä parasta, myös "tyttöni" oli tyytyväinen juhliin!
Älä siihen nyt mitään eksiä mukaan sotke.
tyttären rippijuhlan kanssa.
Meillä järjestettiin suuret rippijuhlat. Äitini, hyvä ystäväni, tätini miehensä kera ja minä itse (tietenkin) teimme ruoat ja leivoimme ja järjestimme kaiken muun asiaan kuuluvan. Urakka oli rankka mutta yhteistyöllä siitä selvisimme. Mieheni hankki tuolit, pöydät ja pihalle suuren teltan.
Tyttären isää emme edes pyytäneet järjestelyihin mukaan.
Juhlavieraita oli n.50 henkeä, kolmesta suvusta.
Kovasti jännitin mutta kaikki meni hyvin, vaikkakin päivä oli rankka. Ex-mieheni ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt meillä, eikä mieheni olisi vieläkään häntä meille halunnut mutta ymmärsi kuitenkin asian. Ex-mieheni joutui asiaa miettimään tovin, mutta hänen vaimonsa sai hänet puhuttua ympäri ja tyttökään ei halunnut kahtia juhlia. Jos itse olisin äitipuolen asemassa, niin en kyllä epäröisi järjestää juhlia.