Eli siis miten olette ilmoittaneet sukulaisillenne ja ystävillenne tulevasta vauvasta??
Itse ilmoitin pikku runon pätkällä! =)
Tälläisella: Kohdussa sykkii sydän uus,meidän pikku salaisuus.On ihmettä kaikki tää,kun vauvaani en vielä nää.Potkut pienet tunnen nuo,tahtoisi kai jo äidin luo.Kasva vielä hetkinen,ihana pieni ihminen.
Laskettuaika on ??.??.2007. =)
Itse ilmoitin pikku runon pätkällä! =)
Tälläisella: Kohdussa sykkii sydän uus,meidän pikku salaisuus.On ihmettä kaikki tää,kun vauvaani en vielä nää.Potkut pienet tunnen nuo,tahtoisi kai jo äidin luo.Kasva vielä hetkinen,ihana pieni ihminen.
Laskettuaika on ??.??.2007. =)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eei nyt herranjestas vielä olla ilmoitettu sukulaisille ja ystäville masuasukista mitään, vasta rakenneultran jälkeen, jos kaikki on kunnossa. Ja sittenkään emme asiasta varsinaisesti ilmoita, vaan sukulaiset ja ystävät saa tietää sitten kun sen päältä päin näkevät.
Hirveän aikaisin ihmiset tuntuvat ilmoittavan raskaudestaan, ihmetyttää nuo julkkisnaiset, jotka jo nyt kertovat, vaikka kevät vauvaa vasta odottavat. Entäs sitten, jos tulee keskenmeno?
Kyllä me ainakin olemme kertoneet tuleville isovanhemmille jo ennen rv10 ja muutamille ystäville ennen rv12 (tosin ystävät kysyivät tuolloin illanistujaisissa, olenko raskaana, joten en alkanut valehtelemaan. Muuten olisin voinut vielä odottaa tuon maagisen rv13 rajan yli). Sukulaiset ja "tutut" on nyt tietenkin asia ihan erikseen. Heille tuskin tulee asiasta ilmoittamalla imoitettua koskaan. Minä taas kokisin todella oudoksi, jos näinkin isosta asiasta ei puhuttaisi lähimmille ihmisille. Tottakai olisimme myös kertoneet samoille ihmisille keskenmenosta jos sellainen olisi tapahtunut, mikäli emme olisi raskaudesta ehtineet kertoa.
Miten sitä nyt voisi edes ystävillä käydä jos pitäisi mahaa peitellä tai vaikka pahoinvointia. Itseä ennemminkin kummastuttaa ajatus, että jotkut pystyvät/onnistuvat salaamaan raskauden kavereiltaan noinkin pitkään. Ja kyllä ottaisin ystävänä nokkiini, mikäli minua ei pidettäisi "tarpeeksi tärkeänä ja läheisenä" että moisista asioista voisi keskustella.
Mutta jokainen taplaa tyylillään :)
Jokainen ilmoittaa sitten kun katsoo sen ajankohtaiseksi!
Aina voi tapahtua jotain mutta ei täällä voi niin elää ja jossitella!!!!
???? Mitä sitten jos tulee keskenmeno? Onko se nyt semmonen, jota ei saa kertoa? Miks se pitäs salata ja käydä yksin asiaa läpi? Höh, en ymmärrä...
Ei oo kovin järkevää odottaa, että ihmiset huomaa kasvavan mahan. Ihmiset ei silti välttämättä uskalla sanoa mitään. Ja alussahan se näyttää vaan läskiltä.
Meillä töissä on just yksi tyyppi, jolla alkaa olla jo ihan valtava maha. Se ei ole luonteeltaan mitenkään lapsiystävällinen eikä ole puhunut asiasta mitään. Muuten kyllä lörpöttelee kaikki asiansa. Ei ole kauhean helppoa mennä huomauttamaan sille sen raskaudesta. Emme edes tiedä haluaako se onnitteluja, vai onko raskaus kenties sille negatiivinen asia.
Tyyppi on jo niin pitkään vaiennut asiasta, että alkaa olla sille varmaan jo vähän noloa ilmoittaa, että on raskaana koska se on jo niin ilmiselvää.
Muutamille se on nyt viimein kertonut tilastaan ja ihmettelee kun muut on niin sokeita etteivät huomaa...Olenkin sanonut useaan otteseen, että hei kyllä ne kuule huomaa, ne ei vaan ehkä kehtaa sanoa mitään.
Ja mitä sitten jos tulee keskenmeno? Kyllähän ihmiset nyt varmaan on niin fiksuja, että ymmärtää, että semmoista tapahtuu. Musta olisi ainakin kiva jos ihmiset tietäisi mun suremisen syyn ettei tarvisi hampaat irvessä vetää esittää normaalia.
hieno mielipide aiheeseen, kiitos!! tämä selkeytti minulle paljon aioita...
..kertomisen hetki vielä edessä, ekaa neuvolaa odotan ja sitt kerrotaan.
Mutta aivan ihana runo!!! Jollain ton tapasella ajattelin itekin ystäville ja sukulaisille ilmottaa. Tätäkin olen miettinyt..
"Nyt salaisuuden suuren, kuiskaan mukaan tuulen. On masussani pienet sormet ja varpaat, nyt jo varmaan arvaat..on ilomme suuri ja rajaton, meille vauva tulossa on!"
täällä kirjoitti ja valitti siitä kuinka aikasin nykyään kerrotaan että odotetaan vauvaa.
Ite olen jo vkoilla 19 ja risat ja en ole kertonut muille kuin isoveljelle ja mummille joka tosiaan arvasi että odotan.. =) näkyi kuulemma jo silmistä.
niinku jo kirjoitettiin että jokainen kertoo sitten kun hyväksi näkee.Se on jokaisen oma asia,mutta se minut pisti mietityttään että jos tulee keskenmeno..sille ei kukaan mahda mitään ja jos on jo kerennyt "huutaa koko maailmalle" odottavansa ja keskenmeno tapahtuukin niin eiköhän nuo ihmiset joille on jo kertonut niin ymmärrä asian ja jos ei ymmärrä niin sitte ovat kyllä aika pikkusieluisia ihmisiä!!
no tässä tätä teksiä sitte tulikin.. =)
itse olen rv 9 ja olen kyllä kertonut suurimmalle osasta sukulaisia ja kavereita...mitä sitä salaamaan jos kerta on todella halunnut lasta ja on sen asian puolesta iloinen niin miksi yrittää vaijeta asiasta???
Jos käy se huonoin tuuri ja tulee keskenmeno niin on ainakin ystäviä jotka tukevat niin ettei koko tarinaa tarvitse alusta asti kertoo=)
Itselläni on kans tänään eka neuvola.
Olemme mekin ihan läheisimmille asiasta kertoneet, molempien vanhemmat tietää ja mun paras ystävä, mutta en näe tarpeelliseksi kertoa asiasta sukulaisille ja ystäville, joita en näe säännöllisesti. Tuntuisi jotenkin typerältä laittaa tekstiviestiä asiasta, kun muutenkaan ei ole jatkuvasti tekemisissä sukulaisten ja ystävien kanssa. Meillä varmaan asiaan vaikuttaa myös se, että sukulaiset ja ystävät asuvat eri puolella suomea kuin me.
Kertomatta jättämiseen vaikuttaa meillä myös todella paljon se, että vauva sai alkunsa lapsettomuushoidoilla 3,5 vuoden yrityksen (ja lukuisten pettymysten) jälkeen, joten ei ihan heti halua asiasta huudella maailmalle, kun on kuitenkin jatkuva pelko siitä, että jos raskaus menee kesken. Jos raskaus keskeytyy, niin sitten ei ainakaan tarvitse kuunnella lohdutteluja siitä, että uutta yritystä vaan, kun asia ei tosiaankaan mene meillä niin.
Tilanteita on niin monia, siksi me pidetään asia salassa vielä jonkin aikaa.