Olen tässä viime aikoina alkanut vähän kelaamaan,
että miks yksin oon ja muilla aina joku on.
Ei oo poikapuolista ystävää,
mistä se on kiinni kun aina yksin jään.
Ei tupakkaa, ei viinaa, ei poikaystävää,
ei kaveria ketään,
pojat ne ei muo nää.
Se poika oli söpö,
se vaalea tukkainen,
hän muo vilkuili, huomasinhan sen,
juttelemaankin tulit, bussiaikatauluista puhuttiin,
kunnes kellot soi ja käytävällä erottiin.
Mukavalta vaikutit, kaverikseniko tulisit?
Ei, se blondi tyttö vei sut vaan,
kaverinko upean sait, kun hän sinut koulun tupakkanurkalle tuli hakemaan?
Yhdessä nyt nauratte,
hän sun reppuselkään hyppää,
dokaamisesta puhuu ja hiuksiaan nyplää.
Eikö ne olekkaan ne sielunpeilit,
luonteellako väliä ei,
vainko tupakkako teidät yhteen saattaa?
Nuori se tyttö on,
mut viina kyl kelpaa,
tupakkakin menee jos kaverit lainaa,
yksin mä jään katsomaan ja kelaan:
miks taas yksin mä jään.
Ei tupakkaa, ei viinaa, ei poikaystävää,
ei kaveria ketään, pojat ne ei muo nää.
Nää sanat mun mieleen jää.
Ja yksin jään taas kelaamaan...
Onko se oikeasti niin,
että ketään en mä saa
ilman viinaa tai tupakkaa.
"Luonteesta se on kii" Kundit ne vaan hokee,
mut mun usko on mennyt jo aikoja sitten,
en ketään mä vaan tunne, joka ilman päihteitä
ois suhteessa nuorena ja onnen löytänyt.
että miks yksin oon ja muilla aina joku on.
Ei oo poikapuolista ystävää,
mistä se on kiinni kun aina yksin jään.
Ei tupakkaa, ei viinaa, ei poikaystävää,
ei kaveria ketään,
pojat ne ei muo nää.
Se poika oli söpö,
se vaalea tukkainen,
hän muo vilkuili, huomasinhan sen,
juttelemaankin tulit, bussiaikatauluista puhuttiin,
kunnes kellot soi ja käytävällä erottiin.
Mukavalta vaikutit, kaverikseniko tulisit?
Ei, se blondi tyttö vei sut vaan,
kaverinko upean sait, kun hän sinut koulun tupakkanurkalle tuli hakemaan?
Yhdessä nyt nauratte,
hän sun reppuselkään hyppää,
dokaamisesta puhuu ja hiuksiaan nyplää.
Eikö ne olekkaan ne sielunpeilit,
luonteellako väliä ei,
vainko tupakkako teidät yhteen saattaa?
Nuori se tyttö on,
mut viina kyl kelpaa,
tupakkakin menee jos kaverit lainaa,
yksin mä jään katsomaan ja kelaan:
miks taas yksin mä jään.
Ei tupakkaa, ei viinaa, ei poikaystävää,
ei kaveria ketään, pojat ne ei muo nää.
Nää sanat mun mieleen jää.
Ja yksin jään taas kelaamaan...
Onko se oikeasti niin,
että ketään en mä saa
ilman viinaa tai tupakkaa.
"Luonteesta se on kii" Kundit ne vaan hokee,
mut mun usko on mennyt jo aikoja sitten,
en ketään mä vaan tunne, joka ilman päihteitä
ois suhteessa nuorena ja onnen löytänyt.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen aivan samaa mieltä. Itse olin hetken tuollaisessa porukassa jotka poltti ja joi. Itse olen nykyään täysin tuota vastaan ja autan ystäviäni lopettamaan nuo toimet, mutta sanallani ei ole valtaa. en tajua miksi nuorten pitää olla joka viikonloppu juomassa ja tupakka nurkalla. Itse olen aina kotona kun ei ole ystäviä kun olen alkoholia ja nikotiinia vastaan. Eihän siinä muuta mutta ei tätäkään pitkään jaksa. Kokemusta on. Yrität vain jaksaa. Kyllä se rakkaus sieltä joskus löytyy.
toi sopii täysin mun kohdalleni, paitsi että olen itse poika.
Juu. Tupakki tosiaan tuntuu yhdistävän ihmisiä. Toiseen on vissiin niin helppo saada "kontaktia" tupakan avulla, voi esim. kysyä, olisiko lainata tulta / heittää tupakkia, tms. ja sitten pikkuhiljaa ystävystyä paremmin siinä samalla sauhutellessa. Niin olen kuullut ja havainnutkin..
Ja juominen myös. "Humalassa on niin ihana olo, tekee mieli halata kaikkia ja tuntuu, että rakastais kaikkii ja on niin helppoo tutustuu ihmisiin," -kuulin jotain viikko sitten yhden kaverin suusta. Sitten tietenkin yhteiset känniseikkailut yhdistää ihmisiä, kun niistä voi sit taas jauhaa loputtomiin ja naureskella..
Mutta minä mielummin masennun yksinäisyyteeni, kuin että lähtisin moiseen mukaan. Aijon ystävystyä ihmisiin tai olla ystävystymättä ILMAN mitään kepulikonsteja.
Ja kuinkahan aitoa se "rakkaus" kännissä on? Noh, ainahan voi lohduttautua, että sekä ryyppäävät ja polttavat voivat joidenkien vuosien jälkeen muistella menneitä alkoholiparantoloissa, erilaisissa kuntoutuslaitoksissa ja keukosyöpäosastoilla.... Oliko julmaa pilaa;)?
Nimim. Kuntoutuksessa työskennellyt.
(Kun nuoret vain näkisivät ne kuntoutujat, juomisen, polttamisen ja aineiden houkutus pienenisi...)
No siis eihän kellekkään ole hyvä juoda ja polttaa, mutta eiks toi nyt ole vähän liioittelua??
Ehkä tällä "blondilla" tytöllä sun tekstis , oli vaan parempi itsetunto ja hän uskalsi tarttua toimiin ja iskeä ton jätkän...
En kyllä tiedä sun ikääs tai ton pojan ikää tossa teksissäs , mutta onhan toi hieman lapsellisen kuulosta.
Tarina todellakin perustuu hieman omaan elämääni. Kaipa se on hieman lapsellista jos tarvitsee näyttää "kypsyytään" käyttämällä päihteitä saadakseen vastakkaiselta sukupuolelta huomiota. No en ole tuota miettinyt sen enempään. Olen vain pistänyt vahvasti merkille sen, että en todellakaan tunne ketään nuorta, joka seurustelisi ja ei käyttäisi päihteitä. Olen muuten lukion ensimmäisellä.
yksi sellainen. Päihteetön nuori joka seurustelee. 19 vuotta on elämää tallattu, eikä päihteettömyys sen nauttimista ole estänyt. En halua mitenkään leuhkia, mutta minulla on ihana poikakaveri, paljon ystäviä, eläimiä ja harrastuksia. Onhan sitä toki joskus saanut kuulla päihteettömyydestään ja joskus ollut tylsää istua sohvalla ja katsella kun muut juhlii. En vain ole sen antanut häiritä elämääni. Minua varten se vain ei ole. Muutenkin jotenkin pinnallista. Ymmärrän kyllä tunteesi. ja vielä kun en mitenkään kaunis ole enkä meikkejäkään käytä, niin helppoa ei toki aina ole.
Ihan varmasti löytyy järkeviä nuoria, jotka haluavat olla kanssasi. Itse ainakin olen sitä mieltä, että nämä tupakoijat ja ryyppääjät ovat säälittäviä ja typeriä, enkä voisi ikinä kuvitella seurustelevani sellaisen kanssa. Kukapa haluaisi suudella paskalta haisevaa? :-)
En tosin seurustele, mutta se ei johdu siitä, etten käytä päihteitä. En ole nähnyt syytä ruveta seurustelemaan, varsinkin, kun ympäristöni (=kaverit ja vanhemmat) rupeaisi vaan vittuilemaan. Olen varma, että löydän seurustelukumppanin, kun sen aika tulee. Kyllä sinäkin sellaisen varmasti löydät.
mulla on sama ongelma.
olen lukion ensimmäisellä myös, ja olen siis tyttö, enkä ole koskaan seurustellut.
jotenkin todella noloa.
joskus ihan hävettää, kun joku ala-asteikäinen selittää monista poikaystävistään ja minä en ole vielä seurustellut koskaan.
en kyllä sitä tarkoitakaan, että haluaisin koko ajan vaihdella poikaystäviä jne, mutta ...
jotenkin masentavaa.
haluaisin poikaystävän. pelkään sitäkin, että ihastun johonkin vain sen takia, etten ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa.
ja sekin, että jos minun poikaystävälleni selviäisi (siis jos tulen edes koskaan saamaan sellaista), että hän on minun ensimmäinen poikaystävä kai hän olisi vähän puulla päähän lyöty! mutta sitä nyt on tällä hetkellä turha miettiä.
minäkään en juo, enkä polta, en ole koskaan ollut kännissä enkä maistanut tupakkaa, minua ei vain kiinnosta sellaiset. ja se on minun vakaumustani vastaan.
en tiedä mitä tekisin.
todella typerää "masentua" tälläisestä, mutta onhan tämä jo nyt vähän omituista.
luulisin.
etten ole mielestäni mikään nörtti. tai vastaava.
monet ovat sanoneet minua kauniiksikin, mutta en vain tiedä missä vika.
ehkä siinä, etten ole missään "porukoissa" mukana?
Turha kai sitä on seurustella vain seurustelemisen ilosta, mielummin niin päin, että sitten seurustelee kun tulee kumppani vastaan. Todellakaan ei kantsi ryypätä, kyllä jossain vaiheessa ruvetaan arvostamaan fiksuja tyyppejä. Ehkä muut hiljaiset tyypit, jotka eivät ole porukoissa, pitäisivät sinusta?
Kyllä meitä "kunnollisia" poikia vielä löytyy. Meitä on vain hankala löytää :)
Ei tupakkaa ei viinaa = ei poikaystävää on hyvin epätoimiva yhtälö.
Tässä ainakin minun suosimani versio:
Ei tupakkaa ei viinaa = poikaystävä ei tupakkaa ei viinaa
=>
Tuo yhtälö vaikuttaisi pitävän paikkansa.
Mutta entäpä käytännössä?
Oletus:
Ei tupakkaa ei viinaa = poikaystävä ei tupakkaa ei viinaa
Merkitään: ei tupakkaa=a, ei viinaa=b, poikaystävä=x
Eli
a b=a b x
a-a b-b=x
0=x
Mitä! Poikaystävä on täysi nolla! Ei mennyt kovin hyvin...
Oikea yhtälö kirjoitetaan kemian tapaan reaktioyhtälönä:
ei viinaa ei tupakkaa sosiaalinen kontakti => fiksu poikaystävä ei viinaa ei tupakkaa
Eli ei viinaa ja ei tupakkaa toimivat katalyyttinä tässä reaktiossa: nopeuttavat sitä, mutta eivät itse osallistu siihen, eli eivät muutu miksikään.
Aika pa*ka asenne sulla,kun ajattelet että jos et tupakoit/etkä juo alkoholia niin sulla ei tuu ikinä olemaan poikaystävä,muuta sun asentees niin ehkä sitten?Taidat olla vielä aika nuori,ehkä et..Ehkä oot tavannu vääriä ihmisiä että luovutat noin helposti,ehkä etsit huonosti sitä oikeaa,mutta kyllä se oikea löytyy kun aika tulee.Joskus kun olin vielä nuorempi mitä nyt ajattelit että minun tulee olemaan aika vaikee löytää se oikea ja rakas ihminen(olen tosi ujo,en ole ikinä juonut/tupakoinut,ja oksettaa koko ajatus muutenkin),mutta en kuiteskaan asettanut sellaista asennetta kun sinulla,ja olinkin löytänyt sellaisen ihmisen joka ei juo,eikä tupakoi(en itekkä juo,enkä tupakoi),olemme oltu jo piiiiitkään yhdessä(kohta mennään jo naimisiin ;) ja hyvin menee.En väitä vastaan jos sanoisit että sellaisia ihmisiä on tosi vähän,koska se olisi totta.Yleensä sellaiset ihmiset ajattelee samalla tavalla kun sinä ja sen takia ei käy paljon missään,ovat ujoja jne..Mutta onnea sinulle ja älä luovuta!!:)
Anteeksi nyt vaan, mutta viestini perustui vain omiin _havaintoihini_ jotka olen tehnyt koulussa ja yleensäkin ikäisteni keskuudessa. Asenteeni sen "oikean" etsimiseen on aika olematonta, koska seurusteleminen ei itseäni vielä niin paljoa kiinnosta. Lähinnä vain kaverina oleminen.
Täytyy vielä sanoa, että käsitykseni on vain vahvistunut tutustuessani uusiin ihmisiin koulussa. En tietenkään tarkoittanut viestissäni, että juttu olisi absoluuttinen totuus, vaikka tuota havaintoani tukevaa porukkaa tuntuu löytyvän aika riittämiin. Ja niitä poikkeuksiahan löytyy tietenkin aina... Itse uskon sen "oikean" ilmaantuvan sitten joskus ajallaan - onhan sen löytämiseen koko elämä aikaa...
hoki mitä tahansa.
luonteesta se ei ole kiinni.