pyytäisin aua täältä teiltä isiltä ja äiteiltä että kun olne 15-vuotias tyttö,ja mulla on tällänen tosi mukava poika(kaveri.emme siis seurustele mutta olemme nähneet ja pidämme toisistamme.menin hänen kanssaa ulos kun hän pyysi ja en sanonut vanhemmille mitään.milloin pitöisi kertoa, koska äiti luulee sitten heti että välillämme on jotain enemmän mutta en voi sanoa hänelle että olemme vain kavereita koska asia ei ihan näinkään ole..onko sitten muuten vielä 15-vuotias jo sopivan ikäinen seurusteluun?en ole ennen seurustellut ja vanhempani ovt todella tiukkoja tässä asiassa..mitä siis kerron?
poikaysävä(kö)?
rosiiina
6859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kerro totuus. Olen 17-vuotias ja sinun ikäisenä rupesin hengailemaan yhden mukavan pojan kanssa ja aina lähdin ulos sanomatta mitään...sitten minua ei päästetty mihinkään kun en viitsinyt kertoa missä pyörin. Sillon oli pakko tuoda poika meille ja esitellä hänet frendinä (sitä hän oli, ehkä vähän enemmän) ja alussa vanhemmat katso vähän kieroon mutta se aika menee ohi. :)
Elikkä, kerrot totuuden, viet pojan vaikka teille... Vanhemmat eivät varmaan tykkää päästää lasta jonnekin jonkun kanssa ketä he eivät edes ole nähneet. :p
itse seurustelin sinun ikäisenäsi
28 vuotiaan miehen kanssa.
Vanhemmat tai oikeastaan äiti ei tykännyt.
Äiti kyllä tiesi tapauksen.
Toin "Maken" kotiinkin ja äiti vain
sulki suunsa eikä sanonut "Makelle"
sanakaan.
Aikamme tapeltuamme asiasta, äiti
sanoi ettei jos ei hänen sääntönsä kelpaa
muuta pois.
Ja mä muutin.
"Maken" kanssa meni ajan hyvin,
mutta sitten huomasin kulkevani
"liian suurissa kengissä" ja palasin kotiin.
Noin 2kk asustelin missä milloinkin...
suurimman osan edesmenneen kaverini luona.
Eli kerro vanhemmillesi rehellisesti
asiasta, he varmaankin suostuvat sinua
kuuntelemaan, tee kompromisseja
ja YRITÄ ymmärtää myös heitä.
Nyt olen 18 vuotias seurustelen 30 v
miehen kanssa ja meille tulee vauva toukokuussa.
Asiat järjestyy kyllä
ja nykyisestäni vanhempanikin tykkäävät:)
Ja on ihana elää suuressa perheessä
jossa kaikki hyväksyvät toisensa:)
Vaikeuksien kautta voittoon;)
kun oot samanikänen ku miehes nyt, ja ku teiän vauvast tulee aikuinen se on jo 42! :D mä en ainakaa haluis mitää pappaa mun mieheks!
sanotaan nyt vaikka että isäni on 42 vuotta ja hänen vaimonsa 32 vuotta ja lapsoset synty yöllä. en voisi kutsua isääni "papaksi" :D rakkaus ei katso ikää.
Hei!
Tosi hienosti osaat asiaa jo miettiä, se kertoo jo paljon =) Mitään "oikeaa" ikää ei seurustelun aloittamiseen ole. Itse olin noin 15 kun ekan kerran aloin seurustella. Jos etenee rauhassa ja omien tuntemusten mukaan, ei pitäisi olla ongelma =) Kunhan sen muistaa, että tekee vaan sellaisia juttuja, joista itsellä on hyvä olo - esim. sänkypuuhien kanssa ei ole mikään kiire!
Minun mielestäni sinun kannattaa sanoa äidillesi asia ihan niinkuin se on; vaikka että on sellainen yksi poika, johon olet ihastunut, mutta ette seurustele vaikka vietättekin aikaa välillä yhdessä.
Ole ihan rauhassa ihastunut ja seurustele vasta sitten kun siltä tuntuu!
Tsemppiä! =)
kiios näitä,vaikka meillä ei olekaan enään mitään :) tosi hyviä ystäviä silti,parempi näin ehkäpä ;)