astman ja jatkuvan kilpirauhaslääkityksen kanssa? Kokemuksia kenelläkään? Kun luin just, et monesti käytetään Propralia ja se ei beetasalpaajana käy astmaatikolle tulehdustahillitsevän lääkkeen takia. Tulee heti oksentelua ja päänsärkyä, unihäiriöitä, kun hapet ja punasolut menee niin alas.
Kysyn tätä, kun mulla välillä menee mielialalääkkeitä ja kauheesti otetaan kokeita ja mitään ei kerrota. Mielialalääkityksessä, kun on toi elämäntilannekin sellainen, ettei aina heti muista ihan kaikkee kysellä. Mulla on ensisijaisena hoitona käytetty mielialalääkitystä, joka hieman ihmetyttää. Kilpirauhasissa ei ole koskaan ollut liika- eikä vajaatoimintaa. Autoimmuunius arveluttaa hieman, kun reagoin herkästi esim. lämpöilyllä, jos elämä ei ole kondiksessa. Tuntuu kyllä ettei siihen ehkä kannata lääkkeitä syödä...
Herkästi vain sanotaan, että laki on tällainen ja tilanteeseen on vain sopeuduttava oli se sitten millainen tahansa. Aina ensisijaisena hoitona käytetään lääkitystä tai sen muuttamista. Ei yritetäkään muuta. Tosi häiritsevää... Tuntee itsensä pikkuhiljaa koe-eläimeksi.
Kysyn tätä, kun mulla välillä menee mielialalääkkeitä ja kauheesti otetaan kokeita ja mitään ei kerrota. Mielialalääkityksessä, kun on toi elämäntilannekin sellainen, ettei aina heti muista ihan kaikkee kysellä. Mulla on ensisijaisena hoitona käytetty mielialalääkitystä, joka hieman ihmetyttää. Kilpirauhasissa ei ole koskaan ollut liika- eikä vajaatoimintaa. Autoimmuunius arveluttaa hieman, kun reagoin herkästi esim. lämpöilyllä, jos elämä ei ole kondiksessa. Tuntuu kyllä ettei siihen ehkä kannata lääkkeitä syödä...
Herkästi vain sanotaan, että laki on tällainen ja tilanteeseen on vain sopeuduttava oli se sitten millainen tahansa. Aina ensisijaisena hoitona käytetään lääkitystä tai sen muuttamista. Ei yritetäkään muuta. Tosi häiritsevää... Tuntee itsensä pikkuhiljaa koe-eläimeksi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Epäiletkö siis vajaa- tai liikatoimintaa? Jos et ole selvillä, mitä kokeita on otettu, ja mitä tuloksia on tullut, voit käydä pyytämässä ne paperilla terveyskeskuksesta (jos kokeet siis on siellä otettu.) Jos kilpirauhaskokeita ei olla otettu, pyydä ottamaan.
Propralia käytetään vain liikatoiminnassa, ja väliaikaisesti, koska eihän se paranna, helpottaa vain oireita. Muut kilpirauhaslääkkeet varmaan käyvät astmaatikoillekin.
Oletko siis sitä mieltä, että mielialalääkkeet eivät ole sitä, mitä tarvitset? Itsekin olen vähän ihmetellyt, miksi lääkärit haluavat aina tuputtaa mielialalääkkeitä tutkimatta kunnolla, mutta esim. kilpirauhaslääkkeitä on vaikea saada, elleivät arvot ole todella huonot.
Siis..? Propralia ei käytetä kilpirauhasvaivaisilla muuten kuin vain hillitsemään liikatoiminnan oireita eli käsien vapinaa, tykytystä jne. Liikatoimintaan on kyllä omat varsinaiset lääkkeensä, propral ei auta siis liikatoimintaan itseensä. Ja vajaatoimintaan otetaan tyroksiinia eli sitä hormoonia minkä puutos on.
Niin että mitä kysymykselläsi hait? jos siis sulla ei ole kilpirauhasvaivaa niin.... Kerrotko edes ne kilpirauhasarvosi jos sellaiset on otettu?
Mikä laki sanoo mitä? Ei laki sano kilpirauhassairauksien hoidosta mitään. Jos on vajaatoimintaa, sitten määrätään tyroksiinia. Usein ne arvot voi olla aika normaalitkin mutta jos on oireita, niin lääkitystä annetaan. Tietämättömät lääkärit eivät aina ymmärrä, että oireet on ensisijaiset TSH- ja T4V-arvoihin verrattuna.
Mitkä on kilpirauhasarvot?
Jos et tiedä kysy, kuten tuossa jo kehotettiin.
Jos ei ole otettu, pyydä että otetaan.
Ja kerro sitten täällä, niin me otetaan kantaa.
ei toistaiseksi ole korkeella, päätellen mm. jaksamisesta, mutta mielialalääkitys voi kehittää sekä vajaa- että liikatoimintaa. Nyt mulle ei ole kerrottu viimeisistä tuloksista. Mitä en ihmettele ollenkaan, enkä muuten hoitajien reaktioitakaan, kun he kyselevät tähän liittyvistä oireista. Ja sitäpaitsi ei mielenterveysongelmia ainakaan turhat pelkotilat tai muu sellainen stressi helpota ja siksi niitä ei haluta/saada luoda. Samoin tulehdussairauksissa.
Mitä pitempään syöt lääkkeitä, sitä suuremmaksi sivuvaikutusten riski kasvaa. Beetasalpaajista sen verran, etten voi syödä niitä ollenkaan, edes yhtä. Se jotenkin nollaa tulehdusta estävän lääkityksen samantien. Ilman tulehduslääkitystä kohtauslääkitys ei toimi lainkaan. Tiedä sitten, mitä fysikaalisia vaikutuksia, jatkuvilla, pitkään kestävillä esim. 20 min yskänkohtauksilla olisi kilpirauhaseen. Laiha lohtuhan se kyllä on, jos elimistö väsyy yskään ja sairastuu krooniseen keuhkoputken tulehdukseen liittyvään pahenemisvaiheeseen ja ei taas jaksa toimia.
Kyllä mun mielestä sydänmeen kohdistuvat sairaudet ovat vakava juttu. Eteisvärinä ei kuulosta ollenkaan hyvältä, kun ajattelee esim. liikunnan ja erityisesti endorfiinin ja muiden hormonivaihtelujen tarvetta tulehdusten ehkäisemisessä.
Ja vaikka eteisvärinä ei vaikuttaisikaan liikuntakykyyn, se rasittaa sydäntä muuten. Muut osat sydänmessä ja muualla elimistössä joutuvat koville jokaikisessä epätasapainotilassa. Elimet joutuvat mahdollisesti ikäänkuin korvaamaan elimistön muita tehtäviä, joihin niitä ei pitkäaikaisesti/jatkuvasti ole tarkoitettu. Esim. vapina mielletään ihan normaaliksi sivuvaikutukseksi, kun avaavaa lääkettä otetaan enemmän. Elimistö siis saattaa tarvita tällaista stressitilaa. Ei kuitenkaan jatkuvasti.
Mieti vaikkapa pitkään kestänyttä kuumeilua. Mitä se tekee elimistöllesi? Ruokahalu lähtee, sydän rasittuu, pää tuntuu pitkään kuumeen jälkeenkin keveältä, elimistö ei halua liikkua eikä rasittaa itseään esim. liikunnalla, joka olisi hirveän tärkeää vastustuskyvyn luomisessa. Syntyy flunssakierre ja kierteen mukana, kierteen ongelmat; tulo-ongelma, sosiaaliset ongelmat ja mielenterveyshäiriöt jne. Lääkityksen vaikutuksen alaisena ja sairaana myös elimistön luonnonkeinot kertoa, mikä on vialla, muuttuuvat.
Mielenterveyslaissa säädellään lääkityksestä, siellä muuten säädetään kilpirauhassairauden lääkityksestäkin, siten että voidaan katsoa, että terveytesi vaarantuu, jos jätät lääkkeesi syömättä ja kontrollisi käymättä. KELA saattaa myös vaatia näitä kontrolleja.
P.S En sattuneista syistä halua nähdä kilppariarvojani. Ja jos ne ovat korkealla ne ovat sitä mahdollisesti turhan lääkityksen takia, jota ei sivuoireiden esim. liikatoiminta tai "vaarallisuus itselle tai muille" voida lopettaa. Että silleen...
Ei mielenterveyden hoito estä kilpirauhasen hoitamista. Voi olla että jopa ainakin osa mielenterveysongelmista häviää, jos saat kilpirauhasarvot kuntoon.
Sinulla on oikeus saada ne tietoon itsellesi. Mutta minun mielestäni sinulla on myös velvollisuus selvittää ne. Kilpirauhassairauksista on lääkärikunnassa niin paljon tietämättömyyttä, että jos arvot ovat pielessä, sinun pitäisi mennä alan erikoislääkärin pakeille.
Kilpirauhassairaudet (sekä liika- että vajaa-) aiheuttavat sydänoireita ja pitkään jatkuessaan ne aiheuttavat vaurioita sydämeen.
eivät ole kaikki samaa mieltä tämän keskustelukanavan käsitysten kanssa! Epäoikeudenmukaista potilaita kohtaan.
siis endokrinologian erikoislääkärit?
Jos psykiatrian erikoislääkäri on jotakin mieltä, niin hän ei tiedä kilpirauhassairauksista kovinkaan paljon. En nyt sano ettei tietäisi mitään, sillä jotkut voi tietää, mutta kilpirauhassairauksia tunteva erikoislääkäri on endokrinologi.
Löysin lähialueelta yhden endokrinologian asiantuntijan, jolla kävin. Lisäksi olen käynyt parilla sisätautilääkärillä, joista toinen ilmoittaa tietävänsä erityisesti sokeriaineenvaihdunnasta, mutta kilpirauhastilanteestani hänellä oli varma käsitys, ettei ole vikaa. Ei hän sitä rauhasta edes kokeillut, vaan vanhojen arvojen perusteella. Endokrinologeja en ole löytänyt muita, sisätautilääkäreitä olisi kyllä muitakin lähialueella. Myös muun alan ja yleislääkärien kanssa olen ottanut puheeksi kilpirauhasasian. Täälläpäin ei kerta kaikkiaan anneta helposti lääkitystä. Miten olisi Helsingissä? Menen kyllä tulevaisuudessa keskustelemaan kaikista sairauksistani psykologin kanssa, kun muilla lääkäreillä ei ole aikaa ja kuuroille korville puhuisin. Psykiatrilla en ole koskaan käynyt. Olen kuin heitteille jätetty. Haluaisin vain kysellä, että miten tästä eteenpäin, kun oma käsitykseni on että voisi olla tyroksiinin puute. En mielestäni ole masentunut enkä tarvitse terapioita. Kyllä pitää itse olla vahva, jos meinaa apua saada. Heikommat voivat nyky-Suomessa jäädä sängyn pohjalle.
Huom. psykologi ei ole lääkäri. Hän on saanut oman alansa akateemisen koulutuksen.
Kyllähän Helsingissä lääkäreitä riittää. En tiedä miten osuisit juuri sellaiselle, joka ymmärtäisi tilanteesi.
Sitten kun sen lääkityksen lopulta jotenkin onnistuu saamaan, sen säätely on yleensä joustavampaa. Varsinkin kun itse on oppinut tuntemaan olonsa, lääkärit yleensä alkavat luottaa potilaan tuntemuksiin. Olenkin tässä jo jonkun kerran tälläkin palstalla todistellut, kuinka minulla oli vähän aikaa sitten TSH 1,9 ja T4V (muistaakseni noin) 15 tai 16. Väsytti ja paino alkoi nousta hiljalleen. Lääkitystä nostettiin 3/4 tbl. viikossa. Nyt on TSH 0,2 ja T4V 19. Ei väsytä eikä tarvitse joka suupalaa vahtia vaan voi syödä niin kuin normaalit ihmsiet syövät.
voihan psykologillakin käymisestä olla hyötyä, mutta psykiatri voisi ehkä paremmin auttaa, jos kuitenkin fyysisistäkin jutuista on kyse.
Helsingin lääkäreistä sen verran, että Töölön Mehiläisen Antti Virkamäki on hyvä ja potilasta kuunteleva. Koelääkitystä täytyy varmaan pyytää, mutta tuskin rukoilla jos oireet ja arvot yhtään sopivat. ;)
Eipä auttanut psykiatrikaan, masennuslääkettä tarjosi. Mut kun en oo masentunut.
MUTTA, on olemassa liuta muita beetasalpaajia (toimintamekanismi hieman toisenlainen) jotka sopivat.
Eli Propral ei astmaatikolle käy, mutta on tosiaan useita muita beetasalpaajia jotka sen sijaan käyvät.
Mitä taas tulee muihin asioihin; jokaisella on oikeus saada KAIKKI itseään koskevat lausunnot, kokeiden tulokset ym. Tämän takaa jo lakikin, joten pyydähän seuraavan kerran itsellesi printti niistä kokeiden tuloksista, sinun kuuluu saada se, samoin kuin kaikista potilastiedoistasi kopio.
Ja mitä tulee kokeiden ottamiseen, kysy hyvä ihminen mitä kokeita milloinkin otetaan!
Viimeistä kappaletta viestistäsi en valitettavasti ymmärtänyt.
Kuka vetoaa ja mihin lakiin ja missä asioissa?
jos tarkoitat esim. mielialalääkitystä, annosten muutosta, lääkkeen vaihtoa ym., niin totta kai sinua pitää kuunnella.
Oletan sinulla olevan jonkin psyyken sairauden kun käytät lääkitystä, oletanko oikein?
Lääkityshän ei yksistään riitä, kait sinulla on terapia siinä lääkityksesi rinnalla? Toivon mukaan.
Itse sairastan depressiota, paniikkihäiriötä ja kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Yhteistyö psykiatrini kanssa on aina toiminut hyvin, keskustelemme yhdessä lääkityksistäni, en ole koekaniini, sellaiseksi en suostuisikaan, kyseessähän on minun mieleni ja kehoni.
Käytän antidepressanttia ja käyn kognitiivisessa terapiassa kolmatta vuotta.
Tsemppiä! Sinulla on oikeus tosiaankin saada kaikki sinua koskevat lausunnot ym., pidä oikeuksistasi kiinni.
En tiedä miten hyvin asia sujuu julkisella sektorilla, käytän itse yksityistä, mutta samat oikeudet asiakkaalla on, käyttää hän sitten kumpaa tahansa.
Jos muu ei auta, pyydä kirjallisena epikriisisi sun muut.
Laki on sinun puolellasi tässä asiassa, lain mukaan sinun kuuluu saada se/ne tiedot.
sydänlääkkeet eivät yleensäkään sovi. Johtuen keuhkoverenkierrontarpeesta ja verenkierrosta yleensäkin. Eikä oikein muutkaan lääkeet...
Ja on mulla diagnosoitu psyykensairaus, mutta elämäntilanne oli tuolloin, sanottaisiinko hyvin erikoinen. Et kyseessä ei ole normaalitila. Mun astmalääkitys sekä astma sairautena tottakai aiheuttavat mielenhäiriöitä, jos terveydentilani vaarantuu. Hoitovirheet ovat yhä melko yleisiä.
Mitä niillä lausunnoilla tekee? Ei yhtään mitään. Päinvastoin. Monesti tieto lisää tuskaa, kun pitää esim. sopeutua ja ruvetaan ajatteleen, että olet nyt oikeutettu siihen ja siihen asiaan ja määrään sulle sellaista ja sellaista kuntoutusta ja lääkitystä, etten vain tekisi hoitovirhettä tai ettei kukaan voi katsoa, että olet jäänyt ilman asianmukaista hoitoa.
kongnitiivisista malleista tän niin paljon puhutun terapian yhteydessä, sekä terapeutilla, että terapian saajalla on aina omansa. Jos terapia on hyödytöntä tai potilas unohdetaan siinä, terapia voi jopa osoittautua vaaralliseksi. Ja on mulla mennyt terapiaa useita vuosia.
Terapia voi joskus jopa heikentää elämänlaatua. Luoda turvattomuutta, jos terapeutin ammattitaito ei riitä. Tällainen tilanne voi syntyä vaikkapa silloin, jos terapeutti pelaa uskomuksilla tai kokemusmaailmallaan. Tällaista riittämättömyyttä voi luoda vaikkapa puheensävy tai koulutus.
Potilaan ei koskaan pitäisi joutua asemaan, jossa hän joutuu todistelemaan ja perustelemaan omia näkemyksiään. Ei pitäisi luoda kilpailuasetelmia potilaan tervydenkustannuksella. Eikä potilaan pitäisi joutua hankkimaan ammattitaitoon verrattavaa pätevyyttä terveydenhuoltoalalta selvitäkseen hengissä. Tärkeintä on sairauden ja muun elämän yhteensovittaminen.
Kaikki sairaudet eivät hoitomuodoiltaan sovi muiden sairauksien kanssa yhteen. Jotkut korostavat esim. potilaan subjektiivisuutta, toiset taas objektiivisuutta.