kolme vuotiaan

Mielestäni kannattaisi ilman muuta tarkistuttaa asia puheterapeutin luona. On paljon helpompi olla, jos tietää, että kaikki on kunnossa ja puhe on vain viivästynyt. Yleensähän sanoja alkaa tulla 1-1,5v, 2v parin kolmen sanan lauseita ja 3v puhuu yleensä jo aika lailla vieraidenkin ymmärrettävästi. Voihan olla, että puhe on myös viivästynyt esim. suvun ominaisuuden perusteella, mutta joskus kyseessä voi olla esim. dysfasia. Itselläni pieninä keskosina syntyneet 3v lapset ja heitä seurattiin jo tuon keskosuuden vuoksi tosi paljon, joten sinänsä tuntuu erikoiselta, jos neuvolassa ei olla haluttu asiaa tarkistaa. Ei välttämättä ole mitään vaikeaa asian takana, mutta mielestäni nykyään on mahdollisuus ottaa asioista selvää, niin kannattaa mennä terapiaan. Kiva, kun on noin huolehtivainen sisko.

Kummipoikani oli ihan samanlainen. Vieraiden ollessa ei suostunut puhumaan. Mykistyi lähes kokonaan. Kohta ikää neljä ja vasta nyt alkanut puhua. Häneenkään ei kiinnitetty neuvolassa huomiota vaikka äitinsä sitä kysyi. Puhe on kehittynyt hyvin ja sanat vaan lisääntyy. Hyvähän sitä on tarkkailla ja jos alkaa enempi huolestuttamaan niin ottaa yhteyttä ammatti-ihmiseen.
Yksi hyvä keino on viettää paljon aikaa yhdessä ja jutella mahdollisimman paljon eikä vaan odota että sanoisi nyt jotain. Katselkaa kuvakirjoja (luontojuttuja tms.) ja jutelkaa niistä. Aktiivista keskustelua. Muuta en osaa neuvoa.

eivät aina osaa (uskalla/viitsi) tarttua hitaaseen puheenkehitykseen, vaikka mitä varhemmin niitä neuvoja pääsee saamaan, sen parempi.
3-vuotiaalla pitäisi jo olla lauseita puheessa, eli kyllä tämän pikkuneidin puheessa selvästi on viivettä jos lauseita vasta aloitellaan. On mahdollista, että hän ottaa kehityksen kiinni, mutta koska tässä iässä lapsen kielenkehitys on todella nopeaa (miettikää niitä tuhansia sanoja ja kielioppiasioita jotka lapsi vuodessa-parissa omaksuu), on parempi käydä varmuuden vuoksi turhaan kuin olla sitten pahasti myöhässä kun nelivuotiaanakaan ei kieltä vielä paljon ole.

...kuin muutaman sanan.

Alle 3-vuotiaita ei yleensä oteta tutkimuksiin, kun vedotaan vaan siihen, että aikanaan....

Meillä oli onneksi päiväkodin tuki takana kun aloin soitella asiasta ja saatiin asia etenemään.

Tänään käytiin puheterapeutilla, joka suositteli kuulon tutkimusta, lähinnä kuulovian poissulkemiseksi, sekä psykologin vastaanottoa, jossa tutkitaan motoriikkaan ym. en edes muista mitä, mutta pääasia, että asiaa selvitellään. Lisäksu pitäisi ryhtä käyttämään tukiviittomia puheen apuna. Muuten sanoi, että kyllä se puhe sieltä aikanaan tulee, kun alkua sentään jo on hiukan.

Meillä siis ongelma on sanojen puuttuminen lähes kokonaan. Vain noin kymmenkunta sanaa löytyy sanavarastosta ja nekin on vaan sinnepäin...

Kovasti yrittää puhua ja selittää, mutta kukaan ei ymmärrä siitä mitään :-(

Ja sitten kun ei tule ymmärretyksi, tulee raivareita, eli häiritsee jo lasta itseäänkin.
Myös leikkeihin osallistuminen on vaikeaa, kun muut eivät ymmärrä mitä toinen selittää.

Lepita