Yksityiset hoivakodit pääkaupunkiseudulla

Olen Helsingissä yksityisessä hoitokodissa. Se on jo kolmas yksityinen hoitokoti täällä missä olen. Meillä ainakin on aika huono palkka, olen kuullut että kunnallisella puolella on paremmat. Kaikesta säästetään eikä koulutuksiin pääse kun ehkä kerran vuodessa. palkat saattaa olla väärin laskettu eikä mikään ole niin varmaa kun kunnallisella puolella missä luulis kaiken pelaavan. Olen miettinyt että siirtyisin kaupungin palvelukseen mutta en ole löytänyt muuta kun terveyskeskuksia, sairaaloita ja kotihoitoa minne en missään nimessä halua. Viihdyn hyvin nykyisessä työssä lukuun ottamatta huonoa palkkaa. Jospa sinulla onnistaisi! :)

Kerronpa pari totuutta: Palkka on molemmissa paska, toiseksi kiire on korvien välissä, kolmanneksi suosittelen vaihtamaan alaa jolla korjaat em. ongelmat kerta heitolla. Niin ja neljänneksi, kunnnat hoitaa tulevaisuudessa pulit ja narkit kun yksityinen ei niitä huoli, että teeppä valinta näiden kahden-kolmen väliltä.

Yksityisillä lähes poikkeuksetta (en tiedä, mikä se poikkeus olisi) on huonompi palkka näissä hoitoalan töissä. Paikasta varmaan riippuu, mutta mun kokemuksen mukaan väkeä eli työvoimaa enemmän, asukkaat parempikuntoisia, kaikenkaikkiaan paljon leppoisampi (satunnaisesti lähes tylsä) työtahti. Palkanmaksut ja työsuojelu eivät pelaa yhtä hyvin kuin kunnalla. TES kuntatessiö paskempi. Suosin kaupungin paikkoja siis, tai edes ostopalvelua kaupungille tuottavia!! Niitäkin on, esim. säätiöillä. Palkka pieniä yksityisiä parempi, eli aika samoissa kaupungin palkan kanssa.

Yksityisillä usein parempikuntoista porukkaa, joten työtahti ei ole niin raskas. Usein onkin niin, että jos asukas menee huonoon kuntoon, yksityiset hoivakodit eivät enää halua pitää häntä (kovat kustannukset vuodepotilaasta - yksityiset haluavat kuitenkin tehdä voittoa) ja sitten tapellaan. Melko usein omaiset eivät voi ymmärtää 90-vuotiaan mummon kunnon huononemista, vaan syy on hoidossa ja koska itse maksavat, voi palaute olla asiatonta ja uuden hoitopaikan löytyminen hankalaa. Toi on musta se ärsyttävin puoli yksityisellä, yrität siinä tasapainoilla työnantajan ja omaisten välillä. Noita riitoja on paljon. Palkka ei oo tarpeeksi siihen nähden, että joskus saat hoivatyön lisäksi tehä paljon muutakin, niinku esim. mopata lattiat aamusta. Kyllä kaupunki on paras työnantaja pk seudulla. Varma palkanmaksu, iso organisaatio ja sen tuki, selvät säännöt kuinka toimia ja mikä kuuluu työnkuvaan. HUSia helpompia potilaita, ei niin raskas esim. keikkalaisena.

Olen ollut töissä helsingin kaupungilla hyvin monissa eri paikossa ja nyt työskentelen yksityisellä. En vaihtaisi takas kaupungille!!

Taitaa niin yksityisellä kuin julkisella olla hoitoalalla säästölinja kaikessa tänä päivänä. Mutta jos rehellinen olen, niin yksityisen puolella tilanne on pahempi sillä omistajat säästävät jo välttämättämistä hoitotarvikkeista, työntekijöistä sekä ikävä kyllä myös vanhusten ruista mikä mielestäni ei ole moraalisesti enää oikein. Jullkisella ei kuitenkaan tätä harrasteta. Olen konkreettisesti nähnyt tämän kun olen tehnyt keikkaa esim. Hiekkaharjussa Vantaalla yksityisessä hoivakodissa.

Yleisemmin juuri yksityiset maksavat huonompaa palkkaa ja henkilöstö on alikoulutettua eli lähihoitajia palkataan hyvin usein työyehtäviin. Heiltä kyllä hyvin usein puuttuu laaja-alainen asiantuntemus ja osaaminen työtehtävien hoitoon, joka vaikuttaa myös asukasturvallisuuteen Tietotaito hukassa ja asiantuntemus kovin alhainen kun vertaa ylemmän tutkinnon suorittaneisiin.

Lähihoitajan koulutushan on muutaman päivän näytöillä suoritetut harjoittelujaksot ja kliininen osaaminen suppeata.

Kannattaa siis katsella eri vaihtoehtoja ja lähinnä palkkuksen tasoa ja työnmäärää sekä henkilöstöresursseja. usein myös potilasaines hyvinkin raskasta ja vaativaa.

Puitteet hienot, mutta hoitaminen onkin jo sitten toinen juttu. Eli saavatko asukkaat riittävää hoitoa. Palkkahan myös vaikuttaa kertyvään eläkkeeseen.

Myös näissä yksityisissä hoitolaitoksiss aluvataa erilaista erityisosaamista, mutta siihen ei ole välineitä, osaavaa henkilöstöä ja erityisasintuntemusta laisinkaan ja hinnat ovat hyvin korkeita.

Henkilökunnalla ei ole koulutusta, osaamista esimerkiksi geriatriasta, osaavia lääkäreitä ei ole ja esitteet lupaavat ihan liikoja. Miten tämä on mahdollista.

Myös potilasaines hyvin sekavaa ja yössäkin usein vain ykis hoitaja. Juoksemista osastolta toiselle ja sairaanhoitajien määrä hyvin suppeata sekä palkkaus erittäin huono. Lähihoitajat usein halpa vaihtoehto erikoishoidosta - roskanvientiin ja siivoamiseen.

Joten katsokaa ja kuunnelkaa puskaradiota niin samalla alueella voi olla paljon epäkohtia ja työnmääräkin erittäin vaihteleva sekä yksiköiden koossa valtavia eroja.

Valvonta olematonta ja epäkohtiin ei kukaan puutu, kun puuttuu luottamushenkilöt ja asioista ei uskalleta valittaa kun pelkona on työpaikan menetys. Valvira vaan valvomaan hoitolaitoksia tiukemmin sekä osaamistasoa perustehtävän kuin johtamisen näkökulmasta.