"Jos fyysisesti ja psyykkisesti tasapainoinen ihminen polttaisi yhdenkin savukkeen tai piipullisen, merkitsisi se sitä, että hän tietoisesti imisi kehoonsa pahanhajuista, pahanmakuista ja epäterveellistä savua. Seuraukset hän kokisi epämiellyttävinä.
Monet tupakoijat väittävät tupakoinnin olevan "tapa, tottumus tai nautinto". Minä väitän sen olevan eräänlainen psyykelääke. Tupakointi nimittäin lievittää epämiellyttäviä tunteita. Se auttaa sietämään levottomuutta, tyhjyydentunnetta, ahdistusta ja turhautuneisuutta ja lievittää ja heikentää muidenkin kielteisten tunteiden kokemista ja tiedostamista.
Olen varma siitä, että tasapainoisessa mielentilassa oleva ihminen ei missään nimessä vetäisi itseensä mitään savua ruokailun, saunan tai kahvikupillisen jälkeen, eikä myöskään missään muussakaan tilanteessa, sillä tupakointi heikentää myös myönteisiä tunteita ja tekee ne vähemmän myönteiseksi.
Minun mielestäni tupakoiva ihminen ilmoittaa tupakoinnillaan muille: minulla on tälläkin hetkellä vaikeaa.
Jännittäjälle tupakointi on siinä määrin psyykelääke, että se melkeimpä voitaisiin korvata sairausvakuutuksella. Tupakointitapahtuma antaa mahdollisuuden irrottaa ajatukset omasta jännittämisestä ja kiinnittää huomiota kaikkeen toimintaan, joka siihen liittyy: askin esille ottaminen, savukkeen siitä poimiminen, sytyttimen esille ottaminen ja toimintaan saattaminen, savukkeen sytyttäminen, suuhun ja sieltä pois vieminen, savun puhaltaminen, tuhkan karistaminen ja lopulta savukkeen sammuttaminen. kaikki nämä toiminnat helpottavat jännittäjän oloa. Ne vievät hänen omaa huomiotaan ja mahdollisesti toisten huomiota hänen jännittämisestään. Sen lisäksi lämpimän savun imeminen palauttaa imijän osittain kauas menneisyyteen, lapsuuteen. Hän on äidin sylissä. On lämmintä, turvallista, rauhallista, ja suussa on nänni, josta imemällä saa lämmintä maitoa, joka vie nälän ja tuo uneliaan raukean olon."
Monet tupakoijat väittävät tupakoinnin olevan "tapa, tottumus tai nautinto". Minä väitän sen olevan eräänlainen psyykelääke. Tupakointi nimittäin lievittää epämiellyttäviä tunteita. Se auttaa sietämään levottomuutta, tyhjyydentunnetta, ahdistusta ja turhautuneisuutta ja lievittää ja heikentää muidenkin kielteisten tunteiden kokemista ja tiedostamista.
Olen varma siitä, että tasapainoisessa mielentilassa oleva ihminen ei missään nimessä vetäisi itseensä mitään savua ruokailun, saunan tai kahvikupillisen jälkeen, eikä myöskään missään muussakaan tilanteessa, sillä tupakointi heikentää myös myönteisiä tunteita ja tekee ne vähemmän myönteiseksi.
Minun mielestäni tupakoiva ihminen ilmoittaa tupakoinnillaan muille: minulla on tälläkin hetkellä vaikeaa.
Jännittäjälle tupakointi on siinä määrin psyykelääke, että se melkeimpä voitaisiin korvata sairausvakuutuksella. Tupakointitapahtuma antaa mahdollisuuden irrottaa ajatukset omasta jännittämisestä ja kiinnittää huomiota kaikkeen toimintaan, joka siihen liittyy: askin esille ottaminen, savukkeen siitä poimiminen, sytyttimen esille ottaminen ja toimintaan saattaminen, savukkeen sytyttäminen, suuhun ja sieltä pois vieminen, savun puhaltaminen, tuhkan karistaminen ja lopulta savukkeen sammuttaminen. kaikki nämä toiminnat helpottavat jännittäjän oloa. Ne vievät hänen omaa huomiotaan ja mahdollisesti toisten huomiota hänen jännittämisestään. Sen lisäksi lämpimän savun imeminen palauttaa imijän osittain kauas menneisyyteen, lapsuuteen. Hän on äidin sylissä. On lämmintä, turvallista, rauhallista, ja suussa on nänni, josta imemällä saa lämmintä maitoa, joka vie nälän ja tuo uneliaan raukean olon."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samaa varmaan voisi sanoa myös jos joku kahvia tai teetä. Samaa voisi sepittää alkoholista tai makeisista. Ja miksi ei jopa autoilijoista.
Noronen on itseoppinut terapeutti. Hänen teksteissä moniin vetoaa Norosen tyyli nostaa ensin itsensä muiden yläpuolelle ja samalla esittelemällä tavan, jolla pääse hänen "tasolleen".
Tässä siteerauksessa Noronen leimaa ensin tupakoitsijan mielenvikaiseksi, jonka jälkeen tupakoitsijasta annetaa kuintenkin sympaattinen kuva. Mitään lähimaillakaan tieteellistä argumenttia ei esitetä, vaan teksti on vain subjektiivista paheksuntaa. Lähdeviitteitä ei myöskään esite, vaikka lyhyessä pätkässä pyritäänkin selittämään asia kokonaisvaltaisesti. Kysymyksessä on puhtaasti Norosen oma totuus.
Noronen tuo itselleni mieleen lähinnä uskonnollisen lahkon johtajan, joka "totuuksineen" ja helposti omaksuttavien ajatusmallien ansiosta houkuttelee tietynlaisia ihmisiä puoleensa.
hän on auttanut mm minua hyvin paljon.elämäni on paljon(!!!!) parempaa nykyään..
"Samaa varmaan voisi sanoa myös jos joku kahvia tai teetä. Samaa voisi sepittää alkoholista tai makeisista. Ja miksi ei jopa autoilijoista. "
Tässä oleellista on, että kahvi ei ole samalla tavalla tutkitusti epäterveellinen tuote kuten tupakka. Kahvia pidetään nykyään jopa terveellisenä. Aiheuttaahan jopa terveellisen ruoan syöminen mielihyvää eikä sitä sen takia tarvitse kieltää tai syömistä syyllistää. Ruoka on myös välttämätöntä hengissä pysymiseksi. Tupakka kuuluu tässä mielessä kokonaan eri ryhmään, vaikka tupakoijat eivät sitä miellellään myönnäkään. Heille se kai on "elintarvike" muiden tuotteiden joukossa?
Kahvin kofeiini on huumaava piriste ja kyllä pahaa oloaan pakenevia kofeinisteja löytyy siinä missä nikotinistejäkin. Kummastakaan riippuvuudesta ei ole helppo päästä irti jos syyt on syvemmällä.
Tupakan savussa on monen haitallisen aineen lisäksi todettu olevan myös syanidia ja arsenikkia. Tarvitaan aika kova himo että tällaisia myrkkyjä vetää vapaaehtoisesti sisuksiinsa.
Tupakka auttaa keskittymään. Se auttaa nimenomaan hermostuneisuuteen, mikä syntyy alitajunnassa olevista kohtamaattomista, torjutuista tunteista. Tila on monilla elinikäinen ja krooninen, mikä selittää sen kuinka vaikea tupakasta on tosiaankin päästä eroon.
Aika hyvä tietopaketti:
http://www.coronaria.fi/terveklubi/show.php?mode=mtv3_diseaseinfos&letterid=5188295&idname=id&id=1304747
Riskit on kovat.