Veljeni pyysi minua lapsensa kummiksi, mutta ei kihlattuani. Suostuin kummiksi, mutta nyt asia on alkanut vaivaamaan minua. Petyin ettei meitä molempia pyydetty. Kaikki ollaan kyllä hyvissä väleissä keskenämme. Kaikkien muiden puolisot on pyydetty kummiksi (jopa siskoni mies) mutta ei minun puolisoani.
Mieheni on ennenkin hylätty kummin roolista erään naisen mustamaalatessa häntä ja nyt tämä samainen nainen kuuluu veljeni puolison sukuun. Olisiko taas haukkunut miestäni?
Ymmärrän kyllä että päätös on vanhempien, mutta minulla on todella loukkaantunut olo ja haluaisin perua suostumukseni. Kanssaihmiset kaipaisin mielipiteitänne...
Mieheni on ennenkin hylätty kummin roolista erään naisen mustamaalatessa häntä ja nyt tämä samainen nainen kuuluu veljeni puolison sukuun. Olisiko taas haukkunut miestäni?
Ymmärrän kyllä että päätös on vanhempien, mutta minulla on todella loukkaantunut olo ja haluaisin perua suostumukseni. Kanssaihmiset kaipaisin mielipiteitänne...
Vastaukset 4
Vanhimmat
että kun olette "vain" kihloissa, niin ei pyydä miestäsi - jos siis muut pariskuntina pyydetyt ovat kaikki naimisissa?
siitäkin kuinka kauan olette olleet yhdessä? Asutteko yhdessä? Jos olette olleet jo pidenpään ja asuneetkin yhdessä, niin silloin en ymärrä. Ja jos sinulla on loukattu olo, niin kieltäydy vaan, varsinkin jos lapsella on muutenkin "tarpeeksi" kummeja.
Itse ajattelen niin että jos minä kelpaisin jonkun lapsen kummiksi, niin kyllä silloin rakastamani puolison pitäisi myös kelvata.
Jos tämä asia vaivaa, peru ihmeessä suostumuksesi!
Onko muuten muut puolisot sitoutuneet sukuun jo avioliiton kautta -voiko tässä olla syy?
Hei!
Minä taas ihmettelin kovasti sitä, että minutkin pyydettiin mieheni kaverin lapsen kummiksi vaikka en edes kunnolla tunne kys. perhettä.
Luottotehtävän otin kuitenkin hyvillä mielin vastaan. :)