hei! vaati paljon rohkeutta lopultakin kirjoittaa tänne niin kysäsen tällä kertaa kunnolla että tunnen olevani kauheen ruma.. siis verailen itseäni muihin.. tarvin myötätuntoa mulle ja kuitenkaan ette usko mun olevan ruma nii kattokaa irc.galleriasta mun kuvia.. voitteko sitte sanoa mulel mielipiteitä must.. munä-> http://irc-galleria.net/view.php?nick=Niinu90
myötätuntoa mulle..!!
niinu90
171188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ehkä sinun pitäisi lakata vertaamasta itseäsi muihin? Mistä johtuu, että koet olevasi ruma?
Lakkaa huolehtimasta. Et ole ruma.
hei jokanenha o ihan omalaatune... et ol ruma et ei kannat verrat itsees muihin. kukaan EI ole täydellinen..
ja joillain hassun hauska kirjoitustyyli;)
Täydellisyydestä:
Onneksi kukaan ei ole täydellinen, eihän sitä kestäisi kukaan:).
Tsemppiä!
silti "epätäydellisyys" näkyy itsetunnossa ja en ole suositu kun olen ruma itseni mielestä. olisinko suosittu jos tykkäisin itsestäni? nään vain "täydellisiä" tyyppejä*kadehdittavaa* suosittuina.
ite en tän näkösenä saa mitään iloa elämästä..
enkä voi olla vain että "en ajattele itseäni en saa ajatella itseäni" ajatuksella koko aikaa.
Ensinnäkin, miksi koet olevasi ruma?
"olisinko suosittu jos tykkäisin itsestäni? "
En tiedä sitä, että olisitko suosittu ja mitä sillä tarkoitat, mutta todennäköisesti se heijastuisi ympäristöösi. Eli jos ihminen ei terveellä tavalla osaa rakastaa itseään, ei hän osaa rakastaa muitakaan ja sellaisesta ihmisestä voi olla vaikea pitää.
Jokainen ihminen haluaa olla pidetty tai enemmänkin, rakastettu. Jopa erakotkin, näin väitän. Miksi sinä haluaisit olla suosittu? Sinun pitää ensin hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet, sillä muiden suosion kautta itsensä rakentaminen voi olla tuhoisaa, tekee mitä vaan, että on pidetty ja suosittu. Tällöin on vaarana tulla useallakin tavalla hyväksikäytetyksi. Suosion hinta voi olla kova.
"ite en tän näkösenä saa mitään iloa elämästä.. "
Ulkonäkö ei ole pysyvä tila, muista, että se muuttuu ajan myötä. Sisäinen ilo on usein ulosnäkyvää kauneutta. Vanhuskin voi olla kaunis. Jokainen ihminen on omalla tavallaan kaunis, kun oikein silmin katsoo. Mielestäni kuvasi olivat iloisia ja kauniita, niistä välittyi elämänilo ja toivo. Aivan turhaan murehdit, mutta siihen sinulla kuitenkin on oikeus. Uskon, että joskus elämääsi tulee ihminen, (kun sen aika on) ja sanoo sinua maailman kauneimmaksi naiseksi. Usko pois!
Mullaki on tuo sama ongelma :S vertaan itteeni aina muihin.. jos joku on laihempi ku minä tai jtn vastaavaa katkeroidun heti. pitäs yrittää päästä tuosta pirullisesta ajatuksesta.. turha huolehtia että oisit ruma :) Hyvää syksyä sinulle!
parempaan suuntaan, näin ainakin ymmärsin:)?
Elämämme tarkoitus? Eräs mies radiossa sanoi:"Toisten palveleminen, ja avuksi oleminen, itseään unohtamatta."
Et voi tietää, kuinka paljon kommentillasi autat lähimmäistäsi. Nostan sinulle siis hattua!
Ehkä onkin niin, että lähimmäisen rakkaus tekee ihmisestä kuin ihmisestä kauniin ja rohkean? Itseasiassa rakkaudella on sellainen vaikutus, koska rakkaudessa ihminen saa vapaasti olla oma itsensä ja silloin ihminen on kauneimmillaan.
ja mulla on ihan sama ongelma kuin mitä joku jo mainitsikin.. kun aina oon vertaamassa itteeni muihin. ja tuun heti huonommalle tuulelle kuin jos joku on jossakin muka "parempi" ku mä.
kyllä sä pärjäät ;) eikä kannata toivoa olevansa "suosittu", koska ne "suositut" jotka mä tiedän, on kaikki aika inhottavia muille "tavallisille", jotka siis ei oo "suosittuja". eli jos olisit semmonen "suosittu", niin kaikki "normaalimmat" kivat ihmiset ei välttämättä tykkäis susta... ju nou. ;)
Ujo tytölle? Mutta kommenttisi oli asiaa.
Tsemppiä!
kiitän ;)
Ensiksikin kai tajuat että vika on sussa jos susta tuntuu ettet ole kaunis. Yksinkertaista ja karskia. Sinä itse asetat muut ihmiset tärkeämmäksi kuin sinä.
(kehottaisin sua lukemaan viestini "Liika hermoilu" keskustelusta)
Ajatellaan vaikka kahta ihmistä jotka kasvavat kaksistaan paikassa pimeydessä ja tyhjyydessä. He varttuvat ja kasvavat. Ja nyt ajatellaan yhtäkkiä että toinen heistä alkaa tuntemaan itsensä rumemmaksi kuin toinen vaikka ei ole koskaan nähnyt edes itseään.
Kenen mielipide se on? Mitä väliä sillä on? Kuka sen aiheuttaa? Noita kysymyksiä sun on hyvä miettiä. Sua ei tee mikään rumaksi muutakuin sinä itse.
Yhteiskunta opettaa meille jatkuvasti pinnallista kauneutta. Sinäkin olet koko ajan saanut näitä vaikutteita eläessäsi. Yhteiskunta on muokannut sinulle sen mikä on kaunista. Et sinä itse. Sinä ihailet muiden mielestä kaunista, et ehkä omaa mielipidettäsi.
Kuten joku jo mainitsi kaikki alkaa siitä että hyväksyt itsesi fyysinena olentona. Jos et hyväksy itseäsi se tarkoittaa että inhoat itseäsi koko elämäsi ajan. Face it sä vanhenet päivä päivältä niin surullista kuin se onkin. Sun täytyy hyväksyä itsesi mikäli haluat elää täysipainoista elämää. Ja muista tämä kaikki on vain ja vain susta kiinni HALUATKO tehdä niin.
Ihmisessä mikään ei ole LIIAN mitään. Kaikki on juuri niin kuin täydellistä kuin sen pitääkin olla. Vain yhteiskunnan kauneuskäsitysen mielestä jokin ihmisessä ei ole kaunista.
Kaikki ihmiset ovat täydellisiä ja kauniita eläessään. He ovat vain erilaisia, ei huonompia, rumempia... Olen huonompi käsite riippuu täysin vain sen ajattelijasta, jossa ei ole mitään järkeä taaskaan.
Et ole ruma, vaan ihan tavanomainen, niinkuin 80 % tytöistä.
Ole huoleti.
Suosio on pelkkää teeskentelyä. Ainakin siihen se liittyy paljon. Suosittuna joku määrää sun kaverit, sun vaatteet, sun mielipiteet ja sun harrastukset. Ainoostaan jos itse olet se "koulusi tms suosituin tyttö" niin voit tehdä ihan mitä haluat. Suosittuna sun kaikki vanhat ei-niin-suositut-kaverit jäävät pois, et voi olla heidän kanssaan julkisesti, koska sinun maineesi tahriintuisi. Ja mistäpä muusta minä tästä puhuisin kuin ihan henkilökohtaisesta kokemuksesta, tosin minä en suinkaan ollut se suosittu tyttö, vaan sen suositun ei-niin-suosittu-ystävä.. Onneksi mulla on kuitenkin vielä muut ihanat ystäväni
Hieno posti.
=) kiitos vastauksista! ne autto mua tosi paljon. taidanki vain pysyä mun parhaissa "ei-suosituissa" kamuissa ku sitähän varten ne on. ku mulla onkin muut tarkeet asiat hyvin!
Ulkonäköön ihastutaan sisimpään rakastutaan.Ja ei voi olla suosittu vain ulkonäön perusteella.Ja mitä hyötyä siitä on, olla suosittu jos muutenkin on kavereita ja elämä rulaa koko ajan eteenpäin.Sitä paitsi kaikki ovat kauniita!!Hyvää syksyä!
Haluan sanoa sulle sen, että monta vuotta sitten, sun ikäisenä (oon melkein 10v vanhempi) mietin noita samoja juttuja. Mielestäni olin ruma, eikä mitkään vaatteet olleet tarpeeksi hienoja.
Peruskoulussa en ollut mitenkään suosittu, tavis niin sanotusti vain, ehkä jopa vähän syrjitty.
Ajattelin, että homma muuttuu kun menen lukioon. Muuttuihan se, sain paljon uusia kavereita. Mutta millä hinnalla? Ne vähät hyvät tosi ystävät jotka mulla oli, olin vähällä menettää koska halusin olla "suosittu" enkä enää ollut oma itseni. Onneksi mut nostettiin tuosta suosta ajoissa. Se merkitsi siis sitä, etten enää ollut "suosittu" mutta sain pitää hyvät ystäväni jotka ovat ystäviä edelleen.
Kaiken tämän oon tajunnut vasta jälkeenpäin. Nyt mulla on ihana avomies, hyvä työpaikka ja hyvä elämä. Itsetunnon sain takaisin kun tajusin, että kukaan ei koskaan tule rakastamaan mua jos en itse rakasta itseäni ensin.
Niinu, tsemppiä sulle. Tästä lähtien oot uusi sinä, sillä asenteella että "mä olen mä ja se riittää."