Olen aikeissa rakentaa kesämökin vanhaan tyyliin. Minun mielestäni on yksinkertaisempaa valaa savupiippu kuin muurata se. Tarvitsee vain kehyksen ja sisään sopiva määrä peltiputkia savuhormeiksi. Sitten vaan betonia täyteen kaikki välit.
Minua mietityttää kuitenkin kestääkö sellainen savupiippu. Pitäisikö se raudoittaa?
Onnistuuko se yleensäkään? Onko joku yrittänyt jotain vastaavaa?
Minua mietityttää kuitenkin kestääkö sellainen savupiippu. Pitäisikö se raudoittaa?
Onnistuuko se yleensäkään? Onko joku yrittänyt jotain vastaavaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kesti aikansa.
Tuskin läpäisee palotarkastusta eli jää pelkäksi koristeeksi.
Tulenkestävää betoniako vallan meinasit laittaa?
Tulee kalliimaksi kuin muurattu tai valmishormi.
silläläilla, että voi sen tehdä valamalla ihan hyvin . jos siellä on kerta sisäpiiput teräksestä. ja vielä kun tietenkin valupinnan rappaat siistiksi niin mikä ettei. ei koira perrään hauku ja eipähän tarvii ostaa tiiliä. suursäkki betonia vaan riittää ja vettä .ne ei paljoo maksa . rautaa ei tarvii laittaa kuin piipun hatuksi jossinnekkään .
Jos olisi tulenkestävää laastia, selviäisikö ilman rautaputkia?
Entä voiko rautaputket halkaista piipun laajetessaan?
Olen aika lailla samaa mieltä, paitsi yhdestä yksityiskohdasta: vaikka tuollainen piippu ei ihme kuormia kannakkaan, itse laittaisin ehdottomasti sinne jonkin verran raudoitusta.
Jos myöhemmin sen piipun kylkeen asentelee tikkaita, satelliittiantenneja tai muuta niin ei ole haitaksi että ulkopiippu kestää hieman paremmin. Voihan sinne survoa vaikka mitä vanhaa metalliromua nurkistakin: kerran pistin erään pihalaatan sisään hieman kärsineen kuivauskaapin ritilän. Kyllä kestää, raudoitustakaan ei ruostu ainakaan niistä kohdista joissa muovia vielä on ;-)
Ei tulenkestävästä voi valaa koko piippua ja vaikea sitä on jälkivalaa pienen piipun sisään (et kai mitään voimalaitospiippua ole tekemässä?)
Se sisäputki ei tietenkään ole millään puristussovitteella siellä sisällä, ja väliin voi laittaa villaa, tai jättää tyhjäksi. Ylös tietysti asiallinen kaulus, ettei sadevesi pääse sisä- ja ulkopiipun väliin.
Kiitos kaikille neuvoista joita olen saanut. Lisääkin neuvoja saa tulla.
Anna jonkun toisen tehdä ehkä kalliiksi/epäonnistuneeksi tuleva kokeilu.
Perustelen asian seuraavasti:Materiaalit tiili ja betoni ovat täysin erilaisia tuotteita koostumukseltaan ja valmistus prosesseissaan.Tiili kestää kuormitusta (puristuspaine),mutta betoni vaatii raudoituksen.Jos piippu tehdään betonista tarvitsee raudoituksen saavuttaakseen lujuuden.Rauta laajenee taas lämpötilojen mukaan.Näin ollen raudoitettu piippu tulee murenemaan lyhyessä ajassa.Lämmönjohtavuudet ovat erilaiset tiilen/betonin suhteen.Kaikkein tärkein kysymys:Miksi ko.tuotetta(betonipiippua)ei valmisteta ollenkaan,jos se toimii käytännössä?
Molemmilla materiaaleilla, betonilla ja tiilellä on samantyyppiset lujuusominaisuudet. Betonilla (esim. K30) puristuslujuus on 21 MN/m2 ja poltetulla tiilellä on 33-45 NM/m2. Muuratulla tiilirakenteella on hieman pienempi lujuus. Sensijaan kummallakin aineksella on heikot vetolujuudet, SEN takia raudoitus.
Betonipiippuja valmistetaan. Kevytharkoistakin. Raudoitettuna. Sisäpiipulla (teräs tai keramiikka) ja eristys.
Elikkä putki (haponkestävä mieluiten) pystyyn ympärille mineraalivillaa, raudoitukset ympärille, joka kulmaan, jos neliömäinen ja lopuksi liukuvalumuotti. Valamaan vaikka K30 betonilla.
Ei pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista miksei onnistuisi.
Koska,betonilla ja tiilellä ei ole samantyyppisiä lujuusominaisuuksia.Katso RT,tiedosto.Raudoitus ei tule pelkästään vetolujuuden takia.Raudoitusta käytetään vahvistamaan itse betoni.(Sillat,pilarit,itse kantavat laatat jne.)
Kun puhutaan betoni piipuista,niin ei pidä sotkea sitä betoniin,koska raaka-aine leca-sora,ei hiekka.Ilman raudoitusta.
Sisään tuleva teräsputki tai haponkestävä ja sen ympärille tuleva A-luokan lämmöneriste eivät ole tarkoitettu lujuutta antamaan ,vaan paloturvallisuuden takia eristämään lämmön siirtyminen leca-harkkoon.Lujuuden antaa ko."raudoitus"joka jäykistää harkot.(leca)Näin ollen kyseessä ei ole enää "suora lämpölaajeneminen."Voidaan puhua siis "normaalista " laajenemisesta.
Joten lopuksi olemme erkaantuneet itse pääasiasta.Onko piippu mahdollista valaa betonista?Joten voidaan todeta millä lailla edellä esitetyt materiaalit liittyvät puhtaaseen betonipiipun valamis kysymykseen?
Pitäiskö sun hieman miettiä, ennenkuin kirjoitat tajunnanvirralla. Pieni katsaus lujariinkiin (lujuusopin perusteet, 2 ov) auttaisi, sekä voisit lukaista alkuperäisen kysymyksen.
Taidat kirjoitella ihan lämpimikseksi, tai et ainakaan ole voimalaitoksilla tai tehtaissa koskaan käynyt.
Liukuvalettuja piippuja on paljon maailmassa, kyseessä on siis betonikuori, jonka sisällä yleensä corten-teräksinen sisäpiippu.
Suomessa on yksi valmistaja jolta saa betonisia valmispiippuja. Piippu nostetaan nosturilla kokonaisena paikoilleen esim. kattotuoliasennuksen yhteydessä. En muista valmistajan nimeä tai tarkempaa rakennetta. Löytynee kuitenkin googlella.