Missä mennään kun normaali, järkevä ja iloinen ihminen muuttuu tietyssä humalatilassa aivan toiseksi persoonaksi ja alkaa haukkumaan ja nimittelemään törkeyksillä ja keksii kaikenmaailman ikäviä asioita mielessään. Seuraavana päivänä hän ei muista/halua muistaa mitään. Tämä ei ole mielestäni normaalia humalaisen käyttäytymistä vaan jotain poikkeuksellista, aivan kuin Jekyll ja Hide olisivat samassa persoonassa.
Mikä miestä vaivaa?
zorra
7635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voisin kirjoittaa, sinulle- alkoholista, sen käytöstä ja humaltumisesta hyvin paljon. Mikä nyt, sitten on paljon ? Niin paljon, että varmasti ymmärtäisit, mistä on kysymys.
Toisilla ihmisillä on vahvassa humalatilassa taipumuksia, viettää ns. " kaksoiselämää ". Meistä tulee esiin, aivan toinen- uusi persoona. Valitettavan usein me emme, kuitenkaan haluaisi olla, kuin oma itsemme- myös humalassa.
" Kadehdi en niitä, jotka luotuja on Kaksoiselämään, joskus tuntuu, etten kunnolla saa eletyksi- tätä yhtäkään... "
Näillä "taipumuksilla" ollee syynsä kuitenkin jossain syvemmällä, ihminen ei ole syntyjään kaksi- tai useampi jakoinen. Muuta en ymmärrä kuin sen, että alkoholin käyttö on silloin ongelma jos sillä aiheutetaan lisää ongelmia, eikö? Läheisenä ihmisenä en näe enää mitään keinoa auttaa, ymmärtäminen ei vie asioita eteenpäin, keskustelu on turhaa koska asiat toistuvat kerta toisensa jälkeen. Jäljelle jäänee vain oman mielenterveyden säilyttäminen poistumalla henkilön elämästä?
Kyllähän useimmat tappelutkin käydään humalassa.
Toisille vain viina on rähinäviinaa, eikä sen tarvitse olla kirkasta, se voi olla kaljaa tai viiniäkin.
Toisia rupeaa väsyttämään, toiset tulee agressiiviseksi.
Onko se jossain (kotonaan?) oppinut tuollaisen humalakäyttäytymismallin?
Lapsuuden kodissa ei ole alkoholia käytetty, joten juominen ei ole tässä tapauksessa opittu malli.
Tuo on vielä pientä. Delirium eli esim. alkohlin laukaisema aivojen sähkön muutos a.k.a juoppohulluus saattaa saada sen päivisin ah niin lempeän miekkosen puimaan nyrkkiä vaimon kasvoihin illan hämärissä parin paukun voimalla.. Ohjaa mies lääkäriin ajoissa. Jos ei muuta niin viinalakkoon, tai lopeta suhde. Niin kauan kuin alkoholia kuluu, tilanne ei sinällään voi muuttua. Jekyll ja Hyde kuvaa persoonanmuutosta hyvin, valitettavasti.
Miehen mielestä hänessä ei ole vikaa, vaan minä olen ilkeä ihminen kun viitsin kertoa hänelle hänen humalahölmöilyistään. Hetkittäin hän on kyllä sitä mieltä, että nyt juominen saa riittää, että siinä ei ole mitään järkeä mutta tämä ajatus on hänen päässään vain hetken ja kohta on taas illalla drinkki kädessä...Olen tunnistavinani myös patologisia narsistisia piirteitä hänessä; toisen ihmisen elämän rajoittaminen, ystäväni ja harrastukseni koetaan uhaksi ja ne pitäisi jättää ja vaihtaa hänen mielenkiinnon kohteisiinsa. Erossa olemisen tuska on hänelle sietämätön, juuri noina iltoina hänen alkoholinkäyttönsä lisääntyy ja puhelin suoltaa törkyisiä tekstiviestejä, joissa ei ole mitään järkeä. Emme ole tunteneet kovin kauaa, mutta jo nyt hän on sitä mieltä, että minun pitäisi jättää asuntoni ja muuttaa hänen luokseen. Myös syyllistäminen on lisääntynyt huomattavasti.
En tiedä onko viinalakko ratkaisu, sillä lakko on aina väliaikainen, tosin en usko hänen edes haluavan tai pystyvän siihen. Tilanne on tällä hetkellä se, että olen laittanut suhteen poikki, sillä oma jaksaminen normaalissa elämässä on selvästi häiriintynyt. Ero koskee mutta en näe muita vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia.