Matti Vanhanen teki pääministerikautensa suurimman innovaation tilaamalla globalisaatioselvityksen. Tuon selvityksen keskiössä ovat professori Baldwinin näkemykset nykyisyydestä ja visiot tulevasta.
Meillä Suomessa ja Euroopassa on luultu ja luullaan edelleen, että panostamalla jatkuvasti korkeaan koulutukseen, Eurooppaan voitetaan innovaatiotyöpaikat ja vain liukuhihnatyö siirtyy matalapalkkamaihin. Baldwin ja Vanhanen väittävät, että tämä näkemys on väärä ja että erityisesti Kiinassa ja Intiassa kasvavat myös innovatiiviset työtilaisuudet.
Usko liialliseen korkeakoulutuksen voimaan johtaa yli-investointeihin eli hukkaenergian käyttöön. Tämä siis sillä edellytyksellä, että Kaukoidän ja Keski-Aasian nousevat talousjätit tulevat kilpailemaan muun maailman kanssa kaikessa mahdollisessa. Tämä visio voi olla oikea, sillä jo aiemmin tuohon kastiin ovat nousseet Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Hongkong. Kiinassa ja Intiassa ei potentiaali ihan heti lopukaan.
Mikä sitten neuvoksi. Vanhasen (Baldwinin?)esimerkki siitä, että sairaanhoitajia tarvitaan aina paikallisesti, vaikka lääkäri voisikin tehdä tähystyksen Intiasta käsin, ei ole oikein hyvä. Jos sen sanoma on se, että ihmisläheiset palvelut ovat Suomen ja Euroopan tulevaisuus, tämä tarkoittaa omavaraistalouden kasvua eli rahan kierrättämistä paikallisesti kädestä toiseen. Se tie lupaa myös elintason radikaalia laskua, kun uutta varantoa ei synny kierrätykseen. Vientiteollisuus on nimittäin innovaatioiden varassa myös tulevaisuudessa. Ja meidän suurin raaka-ainevaramme, metsä ei oikein hyvin näytä vetävän nykymaailmassa varsinkin, kun kilpailu silläkin puolella vain kasvaa ja ylikapasiteetin vaara on ilmeinen, kun sitä on jo nyt.
Yksi tie onneen löytyy Vihreiden ideologiasta. Siinä pannaan painoa säästämiselle ja nykyistä yksinkertaisemmalle elämälle. Vihreät eivät kovin vahvasti aseta talouskasvua kyseenalaiseksi, mutta kyllä se heidän ideologiaansa osana sisältyy. Samaa ideologista pohjavirtausta edusti aikoinaan alkiolainen maalaisliittolaisuus, mutta myöhemmin Kepu on muuttunut vahvan talouskasvun puolestapuhujaksi.
Energiavarojen hiipuminen, Euroopan aseman mahdollinen heikentyminen kansainvälisessä talouskilpailussa ja ilmasto-ongelmat pakottavat ihmiset arvioimaan uudelleen elämäänsä ihan perusfilosofisessa mielessä. Materialismi on tulemansa ehkä tiensä päähän. Tiettyä kyllästymispistettä lähestytään ja yleensä meno on viime metreillä aina kaikkein kiihkeintä.
Itse näen edellä mainittujen lisäksi yhden lisävauhdittajan, joka vie kehitystä samaan suuntaan. Se on markkinoiden katoaminen. Tähän asti on kuviteltu, että globalisaatio lisää tuotteiden markkinoita. Näin on tiettyyn rajaan asti käynytkin. Näyttää kuitenkin siltä, että talouskasvun hedelmät ovat vuosien saatossa keskittyneet yhä voimakkaammin yhä harvempien käsiin. Tämä on sitä kehitystä, mistä täällä "Akuksi" ristimäni intellektuelli on pitkään ja hartaasti kirjoittanut. Rahatalouden eristäytyminen ja keskittyminen tarkoittavat vastapuolella köyhyyden lisääntymistä. Köyhyyden ja matalapalkkaisuuden lisääntyminen johtavat deflatoriseen kehitykseen. Syntyy tuotteiden ja tuotantokustannusten kilpajuoksu laskevaan suuntaan. Ellei näin tapahtuisi, köyhillä ei olisi varaa ostaa tuotteita eli markkinat supistuisivat. Lopputulos on kuitenkin aika lailla sama, mennään siihen sitten markkinoiden supistumisen tai deflaation kautta.
Joka tapauksessa Vanhasen avaus oli hyvä ja toivottavasti asiasta syntyy Suomessa ja Euroopassa laajaa keskustelua.
Vanhasen puheenvuoro
23
717
Vastaukset
- vaan, että
näilläkin sivuilla on irroitettu muutamia lauseita itse asiakokonaisuudesta ja tultu siihen tulokseen,että Vanhanen olisi hyökkäämässä koulutuksen kimppuun.Tutustukaa kokonaisuuksiin Ihmiset! Hyvä kirjoitus muuten, tuo edellinen.Eli olisiko niin, että pitäisi satsata huomattavasti enemmän voimavaroja tutkimuksiin ja tuotekehittelyihin?
- juha210
Vanhanen on tehnyt hyvää aivojumppaa pohtiessaan maailman menoa ja Suomen asemaa tässä menossa. Näyttää vahvasti siltä, että Keskustasta on Vanhasen johdolla tulossa taas kerran suuri vaikuttaja ison pyörän pyörteissä.
Muuten kirjoituksessasi ei ole mitään ihmeellistä - vain markkinatalouden toimintakuvaus ja sen lainalaisuuksia.Käsitämme ilmeisesti markkinatalouden ja sen lainalaisuudet tyystin eri tavalla. Minusta käynnissä oleva monopolistinen ja ylikansallinen yhtiökeskittyminen on vastoin kaikkia markkinatalouden perusteita. Jos olet tutustunut markkinatalouden isäksi nimetyn Adam Smithin ajatteluun, voit helposti huomata tämän.
- juha210
Mielipidepankki kirjoitti:
Käsitämme ilmeisesti markkinatalouden ja sen lainalaisuudet tyystin eri tavalla. Minusta käynnissä oleva monopolistinen ja ylikansallinen yhtiökeskittyminen on vastoin kaikkia markkinatalouden perusteita. Jos olet tutustunut markkinatalouden isäksi nimetyn Adam Smithin ajatteluun, voit helposti huomata tämän.
Ajatellaanpa asiaa laajemmin. Monopolitilassa toimiminen on rikkaalle yhtä tuhoisaa kuin köyhällekin, kuten jo avauksessasi totesit eli markkinat kuivuvat kokoon rahan loppuessa - yksinvaltiaana on aika yksinäistä. Paradoksaalista markkinataloudessa on se, että monopolitila on tavallaan sen määränpää, mutta kun siihen pääsee tai joutuu, niin itseasiassa vapaassa markkinatilanteessa se johtaa monopolitoimijan eliminoitumiseen, tai vähintäänkin kuihtumiseen tavalla tai toisella.
Globaalisti markkinoita tarkasteltaessa emme ole tuota pistettä vielä lähelläkään syystä, että maapallo on kaikesta pienuudestaan huolimatta suuri yksikkö, jonka hallitseminen yhdestä pisteestä ei ole ihan lähitulevaisuudessa näköpiirissä.
Pääomien vapaa liikkuminen maasta toiseen ja maanosista toiseen on markkinatalouden puitteissa kokonaisuutta tarkastellen tuottanut vain hyviä tuloksia. juha210 kirjoitti:
Ajatellaanpa asiaa laajemmin. Monopolitilassa toimiminen on rikkaalle yhtä tuhoisaa kuin köyhällekin, kuten jo avauksessasi totesit eli markkinat kuivuvat kokoon rahan loppuessa - yksinvaltiaana on aika yksinäistä. Paradoksaalista markkinataloudessa on se, että monopolitila on tavallaan sen määränpää, mutta kun siihen pääsee tai joutuu, niin itseasiassa vapaassa markkinatilanteessa se johtaa monopolitoimijan eliminoitumiseen, tai vähintäänkin kuihtumiseen tavalla tai toisella.
Globaalisti markkinoita tarkasteltaessa emme ole tuota pistettä vielä lähelläkään syystä, että maapallo on kaikesta pienuudestaan huolimatta suuri yksikkö, jonka hallitseminen yhdestä pisteestä ei ole ihan lähitulevaisuudessa näköpiirissä.
Pääomien vapaa liikkuminen maasta toiseen ja maanosista toiseen on markkinatalouden puitteissa kokonaisuutta tarkastellen tuottanut vain hyviä tuloksia.Taloustieteilijät pitävät markkinatalouden kehitystä haittaavana monopolisoitumisena sitä, että noin 40 % globaaleista markkinoista on 4-6 monikansallisen yhtiön hallussa, jotka kaiken lisäksi ristiinomistuksin tai yhteistyökuvioin ovat avoimen kilpailun kannalta epäilyttävässä suhteessa.
Tällaisia toimijoita on mm. energia-alalla ja autoteollisuudessa. Viimeksi mainitun kohdallakin kaksi suurinta eli Ford ja General Motors ovat alkaneet hioa fuusiosopimusta. Autoteollisuuden yhteistyökuviot ovat menneet niin pitkälle, että esim. japanilaisia autoja voi valmistaa USAssa näennäisesti japanilaisen kanssa kilpaileva yritys.
Monopolistisen kehityksen vaaroja ei haluta siihen osallisten kesken mieltää, koska asioita mitataan ihmiselämässä ja nykyisin kvartaalitaloudellisina suureina. Tämän vuoksi vallalla on menttaliteetti "minulle nyt heti ja paljon". Siinä visiossa ummistetaan silmät seurauksilta.
Maapalloa ei hallita yhdestä pisteestä eikä sellaiseen hallintaan varmasti kukaan pyrikään. Toimijoita on paljon, mutta niiden intressit ovat samansuuntaiset. Näitä etuja varten on perustettu mm. Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto ym. orgaaneja, joiden toiminta on johtanut kehitysmaiden ehdollisiin velkavankeuksiin ilman, että pysyvää kehitystä on saatu aikaiseksi. Sen sijaan nämä kehitysmaat ovat joutuneet monikansallisten yrtiysten valtaamiksi. Nämä yritykset ovat hakeutuneet aina sinne, missä työväki ei ole järjestäytynyt, missä valtiovalta on heikko ja korruptoitunut ja missä ympäristönormit ovat väljiä tai niitä ei ole. Surkein kolkka maailmassa tällaisen köyhdyttämisen seurauksena on läntinen Afrikka, jossa rikollisjengit ovat vallassa ja missä väkivalta kurjuuden keskellä on jokapäiväistä. Tällainen kehitys on nähty myös USAn sisällä mustan ja latinoväestön syrjäytymisenä. Se on varsin karmea visio.
Huomaan, että olet aktiivisesti yrittänyt ummistaa silmäsi monikansallisen yhtiökapitalismin seurauksilta, mitä tuo mainitsemasi pääomien vapaa liikkuvuus on edesauttanut. 1990-luvun alussa tällä vapaasti liikuteltavalla pääomalla heilutettiin monen valtion valuuttoja, mm. Suomen ja tämä tapahtui tahallisesti spekulatiivisessa tarkoituksessa. Suursijoittaja Soros on tällaisesta puuhastelusta kertonut varsin avomielisesti.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Taloustieteilijät pitävät markkinatalouden kehitystä haittaavana monopolisoitumisena sitä, että noin 40 % globaaleista markkinoista on 4-6 monikansallisen yhtiön hallussa, jotka kaiken lisäksi ristiinomistuksin tai yhteistyökuvioin ovat avoimen kilpailun kannalta epäilyttävässä suhteessa.
Tällaisia toimijoita on mm. energia-alalla ja autoteollisuudessa. Viimeksi mainitun kohdallakin kaksi suurinta eli Ford ja General Motors ovat alkaneet hioa fuusiosopimusta. Autoteollisuuden yhteistyökuviot ovat menneet niin pitkälle, että esim. japanilaisia autoja voi valmistaa USAssa näennäisesti japanilaisen kanssa kilpaileva yritys.
Monopolistisen kehityksen vaaroja ei haluta siihen osallisten kesken mieltää, koska asioita mitataan ihmiselämässä ja nykyisin kvartaalitaloudellisina suureina. Tämän vuoksi vallalla on menttaliteetti "minulle nyt heti ja paljon". Siinä visiossa ummistetaan silmät seurauksilta.
Maapalloa ei hallita yhdestä pisteestä eikä sellaiseen hallintaan varmasti kukaan pyrikään. Toimijoita on paljon, mutta niiden intressit ovat samansuuntaiset. Näitä etuja varten on perustettu mm. Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto ym. orgaaneja, joiden toiminta on johtanut kehitysmaiden ehdollisiin velkavankeuksiin ilman, että pysyvää kehitystä on saatu aikaiseksi. Sen sijaan nämä kehitysmaat ovat joutuneet monikansallisten yrtiysten valtaamiksi. Nämä yritykset ovat hakeutuneet aina sinne, missä työväki ei ole järjestäytynyt, missä valtiovalta on heikko ja korruptoitunut ja missä ympäristönormit ovat väljiä tai niitä ei ole. Surkein kolkka maailmassa tällaisen köyhdyttämisen seurauksena on läntinen Afrikka, jossa rikollisjengit ovat vallassa ja missä väkivalta kurjuuden keskellä on jokapäiväistä. Tällainen kehitys on nähty myös USAn sisällä mustan ja latinoväestön syrjäytymisenä. Se on varsin karmea visio.
Huomaan, että olet aktiivisesti yrittänyt ummistaa silmäsi monikansallisen yhtiökapitalismin seurauksilta, mitä tuo mainitsemasi pääomien vapaa liikkuvuus on edesauttanut. 1990-luvun alussa tällä vapaasti liikuteltavalla pääomalla heilutettiin monen valtion valuuttoja, mm. Suomen ja tämä tapahtui tahallisesti spekulatiivisessa tarkoituksessa. Suursijoittaja Soros on tällaisesta puuhastelusta kertonut varsin avomielisesti.Olet oikeassa autoteollisuuden globalisoitumisesta. sama pätee myös maatalouskone- ja traktoriteollisuuteen, jossa Pekkarinen myi Valtran amerikkalaisille.
Uudessakaupungissa taas toimii autojen kokoonpanolinja, joka on omiaan kasaamaan sellaisia malleja, joiden tuotantovolyymi on riittävän pieni. Kuorma-autopuolella Scania on menestynyt pienuudestaan huolimatta erinomaisella tuotekehityspanoksellaan, joka sallii autojen erittäin katteellisen hinnoittelun, kun isot jätit eivät ole pystyneet samaan. Siksi ostokiinnostus Scaniaa kohtaan on ollut hyvin iso.
Mitä globaaleihin jätteihin tulee, niin omistuksen keskittämisen ohella siinä on samalla kyse myös tuotannon rationalisoinnista samaan aikaan, kun pystytään tekemään rinnakkaismalleja samoista komponenteista.
Tämän aloitti VAG-konserni yhdistelemällä pohjalevyjä, alustoja ja moottori/vaihdelaatikkoyhdistelmiä eri tavalla yksilöllisesti muotoiltuihin korinmalleihin ja erilaisiin varustelutasoihin, mistä ovat syntyneet kaikki Audin, VW:n, Skodan ja Seatin versiot.
Vastaavaan pyrkii myös Ford Motor Company, jonka böndejä nykyisin ovat perinteisten Fordien lisäksi mm. Volvo, Jaguar, Mazda, Land Rover ja Aston Martini, jenkeissä myös Mercury ja Lincoln.
Globalisaation vastapainona pitäisi Suomen kaltaisiin maihin saada syntymään perheomistuspohjaista pienyrittäjyyttä etenkin palvelualoille, koska liukuhihnateollisuus vääjäämättä valuu sinne, missä ovat suurimmat asiakasmäärät ja edullisin työvoima - ja se ei ole enää pitkään aikaan ollut Suomi.
keskustalla olisi paljon puuhaa pienyrittäjyyden edellytysten luomisessa, jos se vain käytännössä siihen ryhtyisi. - juha210
Mielipidepankki kirjoitti:
Taloustieteilijät pitävät markkinatalouden kehitystä haittaavana monopolisoitumisena sitä, että noin 40 % globaaleista markkinoista on 4-6 monikansallisen yhtiön hallussa, jotka kaiken lisäksi ristiinomistuksin tai yhteistyökuvioin ovat avoimen kilpailun kannalta epäilyttävässä suhteessa.
Tällaisia toimijoita on mm. energia-alalla ja autoteollisuudessa. Viimeksi mainitun kohdallakin kaksi suurinta eli Ford ja General Motors ovat alkaneet hioa fuusiosopimusta. Autoteollisuuden yhteistyökuviot ovat menneet niin pitkälle, että esim. japanilaisia autoja voi valmistaa USAssa näennäisesti japanilaisen kanssa kilpaileva yritys.
Monopolistisen kehityksen vaaroja ei haluta siihen osallisten kesken mieltää, koska asioita mitataan ihmiselämässä ja nykyisin kvartaalitaloudellisina suureina. Tämän vuoksi vallalla on menttaliteetti "minulle nyt heti ja paljon". Siinä visiossa ummistetaan silmät seurauksilta.
Maapalloa ei hallita yhdestä pisteestä eikä sellaiseen hallintaan varmasti kukaan pyrikään. Toimijoita on paljon, mutta niiden intressit ovat samansuuntaiset. Näitä etuja varten on perustettu mm. Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto ym. orgaaneja, joiden toiminta on johtanut kehitysmaiden ehdollisiin velkavankeuksiin ilman, että pysyvää kehitystä on saatu aikaiseksi. Sen sijaan nämä kehitysmaat ovat joutuneet monikansallisten yrtiysten valtaamiksi. Nämä yritykset ovat hakeutuneet aina sinne, missä työväki ei ole järjestäytynyt, missä valtiovalta on heikko ja korruptoitunut ja missä ympäristönormit ovat väljiä tai niitä ei ole. Surkein kolkka maailmassa tällaisen köyhdyttämisen seurauksena on läntinen Afrikka, jossa rikollisjengit ovat vallassa ja missä väkivalta kurjuuden keskellä on jokapäiväistä. Tällainen kehitys on nähty myös USAn sisällä mustan ja latinoväestön syrjäytymisenä. Se on varsin karmea visio.
Huomaan, että olet aktiivisesti yrittänyt ummistaa silmäsi monikansallisen yhtiökapitalismin seurauksilta, mitä tuo mainitsemasi pääomien vapaa liikkuvuus on edesauttanut. 1990-luvun alussa tällä vapaasti liikuteltavalla pääomalla heilutettiin monen valtion valuuttoja, mm. Suomen ja tämä tapahtui tahallisesti spekulatiivisessa tarkoituksessa. Suursijoittaja Soros on tällaisesta puuhastelusta kertonut varsin avomielisesti.Tottakai kaikkien markkinoilla toimivien intressit ovat samansuuntaiset - pyrkiä koko ajan parempaan tulokseen. Yrityksen rantautuminen - oli se sitten monikansallinen tai ei - kehitysmaahan tuo aina positiivista kierrettä ko. alueen talouteen. Se on parasta mahdollista kehitysapua, jossa ihmiset saavat merkityksen elämälleen, eikä vain almuja köyhille.
Viittauksesi pääoman negatiiviseen vaikutukseen 1990-luvulla on sinällään naurettava. Kun on katsellut maailmaa vain vasemmalla silmällä, se saattaa olla alkuun aika hämmentävää, kun oikeakin silmä avautuu. juha210 kirjoitti:
Tottakai kaikkien markkinoilla toimivien intressit ovat samansuuntaiset - pyrkiä koko ajan parempaan tulokseen. Yrityksen rantautuminen - oli se sitten monikansallinen tai ei - kehitysmaahan tuo aina positiivista kierrettä ko. alueen talouteen. Se on parasta mahdollista kehitysapua, jossa ihmiset saavat merkityksen elämälleen, eikä vain almuja köyhille.
Viittauksesi pääoman negatiiviseen vaikutukseen 1990-luvulla on sinällään naurettava. Kun on katsellut maailmaa vain vasemmalla silmällä, se saattaa olla alkuun aika hämmentävää, kun oikeakin silmä avautuu.Teoriasi yritysten rantautumisesta voi olla hyvä, mutta käytännössä se on usein havaittu toimimattomaksi. Nämä yritykset ovat etsiytyneet esim. väljien ympäristönormien maihin ja suorastaan ryöstäneet alueen luonnonvarat. Ekosysteemejä on tuhottu jopa niin, että alue on muuttunut viljelykelvottomaksi. Tällaista tuhoa on saatu aikaan Kauko-idässä, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.
Rantautuminen ei ole tuonut elintasoa useaan maahan kuin eliitille. Näiden kehitysmaiden tuloerot voivat olla todella valtavia ja ylivoimainen enemmistö elää kaikkien köyhyysrajojen alapuolella. Yirtykset ovat käyttäneet hyväkseen jopa lapsityövoimaa tai ummistaneet silmänsä tällaiselta hyväksikäytöltä. Ehkä kannattaisi aukaista tosiaan myös se oikea silmä ja tutustua kehitysmaiden tilanteeseen.- juha210
Mielipidepankki kirjoitti:
Teoriasi yritysten rantautumisesta voi olla hyvä, mutta käytännössä se on usein havaittu toimimattomaksi. Nämä yritykset ovat etsiytyneet esim. väljien ympäristönormien maihin ja suorastaan ryöstäneet alueen luonnonvarat. Ekosysteemejä on tuhottu jopa niin, että alue on muuttunut viljelykelvottomaksi. Tällaista tuhoa on saatu aikaan Kauko-idässä, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.
Rantautuminen ei ole tuonut elintasoa useaan maahan kuin eliitille. Näiden kehitysmaiden tuloerot voivat olla todella valtavia ja ylivoimainen enemmistö elää kaikkien köyhyysrajojen alapuolella. Yirtykset ovat käyttäneet hyväkseen jopa lapsityövoimaa tai ummistaneet silmänsä tällaiselta hyväksikäytöltä. Ehkä kannattaisi aukaista tosiaan myös se oikea silmä ja tutustua kehitysmaiden tilanteeseen.Ennenkuin pöytä on katettu, täytyy tehdä aika paljon työtä - ei se meillekään ilmaiseksi ole tullut - vai kuvitteletko, että voisimme siirtää meidän kattaman pöydän sellaisenaan suoraan kehitysmaan markkinatoimijan nautittavaksi? Ehkä sinun tosiaan kannattaisi jo avata se toinenkin silmä, sillä onhan sinulle meidän markkinaympäristössä annettu siihen erinomainen mahdollisuus.
Mitä tulee mainitsemiisi ekosysteemien tuhoamisiin, niin aina, kun joku luonnon mikä tahansa laji pyrkii laajentamaan elinpiiriään, se tallaa entistä alleen. Markkinatalous toimii tässäkin konseptissa - liika tallaaminen palauttaa tasapainon luonnostaan väistämättä.
Sinun kaikille kaikkea hyvää hienot kuvitelmat toteutuvat vasta sitten, kun voit ottaa kontollesi lisääntyvyyden säätelyn kaikkien maailman lajien osalta. Aika suuriin saappaisiin meinaat hypätä. juha210 kirjoitti:
Ennenkuin pöytä on katettu, täytyy tehdä aika paljon työtä - ei se meillekään ilmaiseksi ole tullut - vai kuvitteletko, että voisimme siirtää meidän kattaman pöydän sellaisenaan suoraan kehitysmaan markkinatoimijan nautittavaksi? Ehkä sinun tosiaan kannattaisi jo avata se toinenkin silmä, sillä onhan sinulle meidän markkinaympäristössä annettu siihen erinomainen mahdollisuus.
Mitä tulee mainitsemiisi ekosysteemien tuhoamisiin, niin aina, kun joku luonnon mikä tahansa laji pyrkii laajentamaan elinpiiriään, se tallaa entistä alleen. Markkinatalous toimii tässäkin konseptissa - liika tallaaminen palauttaa tasapainon luonnostaan väistämättä.
Sinun kaikille kaikkea hyvää hienot kuvitelmat toteutuvat vasta sitten, kun voit ottaa kontollesi lisääntyvyyden säätelyn kaikkien maailman lajien osalta. Aika suuriin saappaisiin meinaat hypätä.En ole esittänytkään mitään katettuja pöytiä minnekään. Suomalainen talouskasvu on lähetnytkin liikkeelle paikallisin ponnistuksin, omaehtoisesti. Me olemme olleet sen verran syrjäinen ja huonosti houkutteleva paikka, ettei kolonialismi on meitä ryövännyt. Yhtiökapitalismi ei ole tullut pöytineen ja käynyt isäntänä taloksi. Siinä se menestymisen salaisuus juuri on ollut. Vika onkin juuri siinä, että niitä pöytiä on katettu kokonaan muiden kuin paikallisväestön ehdoilla kehitysmaissa. Tulokset ovat karmaisevia.
Liika tallaaminen palauttaa jollakin markkinatalouden hokkuspokkustempulla asiat entiselleen. En tiedä nimittäiskö tuota naiviksi hyväuskoisuudeksi vai hölmöydeksi. Ehkä se hyväuskoista hölmöyttä.
Kaikille ei varmaan voi kaikkea hyvää antaa. Riittää kun lopetetaan suuren ihmisenemmistön riisto ja hyväksikäyttäminen. Maailman hyvinvoiva vähemmistö, joka kuluttaa reilusti yli kaikkien keskiarvojen on globaalissa mitassa varsin pieni osa maapallon väestöstä. Tämän vähemmistön kerskakulutustarpeita varten pitää jossain muualla pitää yllä jatkuvaa köyhyyttä.- juha210
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole esittänytkään mitään katettuja pöytiä minnekään. Suomalainen talouskasvu on lähetnytkin liikkeelle paikallisin ponnistuksin, omaehtoisesti. Me olemme olleet sen verran syrjäinen ja huonosti houkutteleva paikka, ettei kolonialismi on meitä ryövännyt. Yhtiökapitalismi ei ole tullut pöytineen ja käynyt isäntänä taloksi. Siinä se menestymisen salaisuus juuri on ollut. Vika onkin juuri siinä, että niitä pöytiä on katettu kokonaan muiden kuin paikallisväestön ehdoilla kehitysmaissa. Tulokset ovat karmaisevia.
Liika tallaaminen palauttaa jollakin markkinatalouden hokkuspokkustempulla asiat entiselleen. En tiedä nimittäiskö tuota naiviksi hyväuskoisuudeksi vai hölmöydeksi. Ehkä se hyväuskoista hölmöyttä.
Kaikille ei varmaan voi kaikkea hyvää antaa. Riittää kun lopetetaan suuren ihmisenemmistön riisto ja hyväksikäyttäminen. Maailman hyvinvoiva vähemmistö, joka kuluttaa reilusti yli kaikkien keskiarvojen on globaalissa mitassa varsin pieni osa maapallon väestöstä. Tämän vähemmistön kerskakulutustarpeita varten pitää jossain muualla pitää yllä jatkuvaa köyhyyttä.Vai pitää meidän elintason ylläpitämiseksi pitää jossain muualla jatkuvaa köyhyyttä?
En nyt ihan äkkiä muista kenenkään aiemmin heittäneen noin typerää kommenttia, mutta nythän se tuli nähtyä. Tuolla logiikalla voisi hölmömpi kuvitella, että kun me lopetamme työn tekemisen ja pudotamme oman elintasomme vaikka puoleen, niin tällä hetkellä jatkuvan köyhyyden maan asukkaan elintaso nousee siltä istumalta sen meidän puolikkaan verran ylemmäs. Olet sinä aika epeli laittamaan globaalin talouden uuteen järjestykseen. - tuottaa....
juha210 kirjoitti:
Vai pitää meidän elintason ylläpitämiseksi pitää jossain muualla jatkuvaa köyhyyttä?
En nyt ihan äkkiä muista kenenkään aiemmin heittäneen noin typerää kommenttia, mutta nythän se tuli nähtyä. Tuolla logiikalla voisi hölmömpi kuvitella, että kun me lopetamme työn tekemisen ja pudotamme oman elintasomme vaikka puoleen, niin tällä hetkellä jatkuvan köyhyyden maan asukkaan elintaso nousee siltä istumalta sen meidän puolikkaan verran ylemmäs. Olet sinä aika epeli laittamaan globaalin talouden uuteen järjestykseen.Olet hämmästyttävän oikeassa. Tosiasia, että vaikka kansalliset BKT:t bousevat, mutta suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin palkkasummat tyoön voluumin vielpä polkiessa jokseenkin paikoillaan, kertoo millaisin mittarein taloutta mitataan. On todellakin niin, että jos nyt tuloksia kasvattava osa rahoista jäädytettäisiin perinteisiin reaalikiertoihin, todellinen hyvinvointi lisääntyisi.
Et siis ole globaalin rahatalouden analyytikkona mikään noviisi, kun noin viisaita esität. juha210 kirjoitti:
Vai pitää meidän elintason ylläpitämiseksi pitää jossain muualla jatkuvaa köyhyyttä?
En nyt ihan äkkiä muista kenenkään aiemmin heittäneen noin typerää kommenttia, mutta nythän se tuli nähtyä. Tuolla logiikalla voisi hölmömpi kuvitella, että kun me lopetamme työn tekemisen ja pudotamme oman elintasomme vaikka puoleen, niin tällä hetkellä jatkuvan köyhyyden maan asukkaan elintaso nousee siltä istumalta sen meidän puolikkaan verran ylemmäs. Olet sinä aika epeli laittamaan globaalin talouden uuteen järjestykseen.Enhän minä mitään sellaista ole esittänyt, mistä nyt puhut. Köyhien ja rikkaiden maiden kuilua ei kavennata sillä, että lopetaan oma taloudellinen toiminta. Riittää, kun lopetetaan köyhien maiden taloudellinen riisto. Nyt on käynyt niin, että monikansalliset yritykset tekevät voittoa hyväksikäyttämällä kehitysmaiden vähäosaisia ja väljiä tai olemattomia ympäristönormeja. Vasta sitten, kun kehitysmaa kykenee vastustamaan yhtiökapitalistista imperialismia, se voi nousta jaloilleen omaehtoisesti.
Monikansalliset yritykset pitävät tosiaan elintason ja rikkauksien keräämisen ylläpitämiseksi köyhyyttä jossain muualla. Tämä on nähty monta kertaa eikä asia ole mikään uusi. Se, ettet sinä ole törmännyt siihen, johtuu ehkä siitä, että luet Aku Ankkoja historiallisen ja yhteiskunnallisen kirjallisuuden sijaan. Historiallisesti köyhien maiden riisto alkoi kolonialismista, missä kehitysmaista ryöstettiin valtioiden toimesta sekä raaka-aineet että myös ihmiset orjatyövoimaksi. Nykyisin kolonialismi on muuttanut muotoaan. Valtioiden sijalle ovat tulleet monikansalliset yhtiöt, joilla on käytössä valtavia rahavaroja. Niillä on myös valtaa niin paljon, että ne voivat sanella valtioille myös ehtoja. Jopa Suomessakin Jorma Ollila on hienovaraiseen tyylinsä vihjannut, minkälaista veropolitiikkaa meillä tulisi harjoittaa.- juha210
Mielipidepankki kirjoitti:
Enhän minä mitään sellaista ole esittänyt, mistä nyt puhut. Köyhien ja rikkaiden maiden kuilua ei kavennata sillä, että lopetaan oma taloudellinen toiminta. Riittää, kun lopetetaan köyhien maiden taloudellinen riisto. Nyt on käynyt niin, että monikansalliset yritykset tekevät voittoa hyväksikäyttämällä kehitysmaiden vähäosaisia ja väljiä tai olemattomia ympäristönormeja. Vasta sitten, kun kehitysmaa kykenee vastustamaan yhtiökapitalistista imperialismia, se voi nousta jaloilleen omaehtoisesti.
Monikansalliset yritykset pitävät tosiaan elintason ja rikkauksien keräämisen ylläpitämiseksi köyhyyttä jossain muualla. Tämä on nähty monta kertaa eikä asia ole mikään uusi. Se, ettet sinä ole törmännyt siihen, johtuu ehkä siitä, että luet Aku Ankkoja historiallisen ja yhteiskunnallisen kirjallisuuden sijaan. Historiallisesti köyhien maiden riisto alkoi kolonialismista, missä kehitysmaista ryöstettiin valtioiden toimesta sekä raaka-aineet että myös ihmiset orjatyövoimaksi. Nykyisin kolonialismi on muuttanut muotoaan. Valtioiden sijalle ovat tulleet monikansalliset yhtiöt, joilla on käytössä valtavia rahavaroja. Niillä on myös valtaa niin paljon, että ne voivat sanella valtioille myös ehtoja. Jopa Suomessakin Jorma Ollila on hienovaraiseen tyylinsä vihjannut, minkälaista veropolitiikkaa meillä tulisi harjoittaa.Minusta alkaa tuntua siltä, että sinulla on Ankkalinnan poliittistaloudellisesta tilanteesta parempi kuva kuin minulla - en ole lukenut Aku Ankkaa pariinkymmeneen vuoteen, enkä taida lukea tulevinakaan vuosina. Tiedä sitten pitäisikö.
Kuten taas kirjoituksellasi todistit, markkinat ovat toimineet hienosti. Ennen vanhaan kehitysmaat antoivat mahdolliset rikkautensa ja työpanoksensa ilmaiseksi, mutta nykyään yritysten pitää jo maksaa niistä. Luonnollista edistystä markkinatalouden puitteissa tapahtuu siis kaiken aikaa.
Ollilan hienovaraiset vihjailut ovat muuten olleet aivan oikean suuntaisia, mutta päättäjien kuullun ymmärtämisessä on vielä parantamisen varaa.
- aivosi
Innovaatiot tulisi ymmärtää laajemmin kuin pelkkinä tuoteinnovaatioina. Teollisuutemme tarvitsee toki uusia vientituotteita, ja niiden syynnyttämiseen tarvitaan teknologiainnovaatioita, mutta meillä on mahdollisuus myös palvelualan innovaatioihin. Esimerkiksi julkisten palvelujen tehokas järjestäminen voisi poikia selaista tieto-taitoa jolle markkinoita riittäisi ainakin vanhassa maailmassa, Euroopassa. Kuntapalvelu-uudistus voitaisiin siis kääntää myyntituotteeksi joka poikisi työtä konsulteille ja muille osaajille jollei sitä pilata Kepun kyläpolitikoinnilla.
Globalisaatio ei ole keskittänyt taloudellista vaurautta, vaan päinvastoin, nyt siitä nautivat sadat miljoonat aasian ihmiset niin Kiinassa, Intiassa kuin pienemmissäkin maissa. Venäjän vauraus myös kasvaa vaikka sielläkin on köyhä syrjäytyneiden luokka. Tuloerot ovat saattaneet kasvaa, SAK:n propagandan pehmentämät aivosi eivät ymmärrä näiden asioiden välistä eroa. - Jaba_43
Jos tekstiäsi katsoo hyvin suppeasta näkökulmasta, siitä voi tehdä johtopäätöksen, että Suomen kansantalous olisi rakennettava yhä glomalisoituvammassa maailmantaloudessa sellaiseksi, jossa kansalliset tulonsiirrot valtion budjetin sisällä pitäisi minimoida.
Tömö merkitsee mielestäni, että yhteiskunta tulisi rakentaa sellaiseksi, jossa mahdollisimman moni pystyisi tulemaan toimeen omillaan, ilman valtion verotuloista maksettavia tukia.
Miten tähän päästään, onkin jo kokonaan toinen asia, mutta varmaa minusta on vain se, että yritystoimintaa keskittämällä, suuryrityksiä suosimalla ja maatalouden tukemisella asiaa ei ratkaista.
Koulutuskritiikki lienee nostettu turhan dramaattisesti esiin Vanhasen puheesta, sillä selvää kai on se, että koulutuksen laatua on parannettava ja tasoa nostettava kaikilla koulutuksen tasoilla peruskoulun ala-asteelta ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluista tohtoriohjelmiin saakka, mutta huolehtien, ettei työmarkkinoille synny tarvetta palkata vaikkapa vanhusten hoitajia Ghanasta tai putkimiehiä Puolasta, jos kotimaassa on samaan aikaan työttömiä nostamassa päivärahaa verovaroista.Vanhasta ovat kai jotkut halunneet tahallisesti ymmärtää väärin. Ei hän koulutusta kritisoi, vaan sen virheellistä allokointia, mistä sinäkin kirjoituksessasi puhut.
Suoraan sanottuna minulla ei ole kovin hyvää näkemystä siitä, mihin päin Suomen kansantaloutta tulisi rakentaa. Tilanne voi olla vaikea ja sen ylittäminen saattaa edellyttää kokonaan uudenlaista filosofiaa.
Luulen kuitenkin, että varmaa on maapallon uudistumattomien luonnonvarojen kiihtyvä ehtyminen. Ehtyminen koskee myös uudistuvia luonnonvaroja, koska niitä kulutetaan uudistusvauhti noepammin. Elämä uudessa tilanteessa pitäisi osata visioida riittävän aikaisin ja sopeutua siihen vähitellen.
Esimerkiksi otan yhdyskuntasuunnittelun. Nyt suomalaistakin yhdyskuntasuunnittelua on rakennettu autojen ja niiden vaatimien teiden varaan. Tämä on hidastanut ja vaikeuttanut taloudellista yhdyskuntasuunnittelua. Teiden lisäksi erilaista putkea ja piuhaa vedetään kilometritolkulla, samoin kaikenlaista muuta infraa rakennetaan joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Tällainen yhdyskuntarakenne on erittäin haavoittuvainen energiakriisin sattuessa ja se päivä lähenee, vaikken halua olla mikään tuomiopäivän ennustaja.
Minusta meidän pitäisi suunnata taloudellisempaan elämäntapaan. Ei riitä, että esim. autoja kehitetään teknisin ratkaisuin käyttämään vähemmän polttoainetta. Se otetaan takaisin ajokilometrien lisääntymisenä ja autokannan lisääntymisenä.
Energiapula ehkä aikoinaan lopettaa (vähentää) globalisaation ainakin ihmisten ja tavaroiden liikkumisen muodossa. Tämä johtaa paikallistalouksien merkityksen kasvuun. Lähituotanto muuttuu kannattavaksi, maataloutta myöten. Senkin takia on täysin virheellinen suunta antaa kotimaisen maatalouden ajautua pienen vähemmistön käsiin ja autioittaa siten osa Suomea. Maatalouden tulevaisuus on nimenomaan lähiruokailussa, mistä olet täällä itsekin paasannut.
Saimme pienen häivähdyksen tulevasta 70-luvulla. Silloin alettiin keksiä erilaisia energian säästätapoja. Monenlaista keksittiinkin ja siitä kehkeytyi teollisuudenhaaroja, jotka pyrkivät teknisin ratkaisuin energiasäästöihin. Epäilen, että tukeva energiakriisi on siis niin paljon kovempi, että joudutaan oikein elämäntapatasolla säästölinjalle. Silloin ollaan huonossa jamassa, jos säästötalkoot pannaan vain ihmisten niskaan eikä ole esim. juuri yhdyskuntasuunnittelun keinoin varauduttu siihen. Yhdyskuntasuunnittelu säästää luultavasti moninkerroin siihen verraten, mitä yksityiset ihmiset kotitalouksissaan kykenevät säästämään.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Vanhasta ovat kai jotkut halunneet tahallisesti ymmärtää väärin. Ei hän koulutusta kritisoi, vaan sen virheellistä allokointia, mistä sinäkin kirjoituksessasi puhut.
Suoraan sanottuna minulla ei ole kovin hyvää näkemystä siitä, mihin päin Suomen kansantaloutta tulisi rakentaa. Tilanne voi olla vaikea ja sen ylittäminen saattaa edellyttää kokonaan uudenlaista filosofiaa.
Luulen kuitenkin, että varmaa on maapallon uudistumattomien luonnonvarojen kiihtyvä ehtyminen. Ehtyminen koskee myös uudistuvia luonnonvaroja, koska niitä kulutetaan uudistusvauhti noepammin. Elämä uudessa tilanteessa pitäisi osata visioida riittävän aikaisin ja sopeutua siihen vähitellen.
Esimerkiksi otan yhdyskuntasuunnittelun. Nyt suomalaistakin yhdyskuntasuunnittelua on rakennettu autojen ja niiden vaatimien teiden varaan. Tämä on hidastanut ja vaikeuttanut taloudellista yhdyskuntasuunnittelua. Teiden lisäksi erilaista putkea ja piuhaa vedetään kilometritolkulla, samoin kaikenlaista muuta infraa rakennetaan joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Tällainen yhdyskuntarakenne on erittäin haavoittuvainen energiakriisin sattuessa ja se päivä lähenee, vaikken halua olla mikään tuomiopäivän ennustaja.
Minusta meidän pitäisi suunnata taloudellisempaan elämäntapaan. Ei riitä, että esim. autoja kehitetään teknisin ratkaisuin käyttämään vähemmän polttoainetta. Se otetaan takaisin ajokilometrien lisääntymisenä ja autokannan lisääntymisenä.
Energiapula ehkä aikoinaan lopettaa (vähentää) globalisaation ainakin ihmisten ja tavaroiden liikkumisen muodossa. Tämä johtaa paikallistalouksien merkityksen kasvuun. Lähituotanto muuttuu kannattavaksi, maataloutta myöten. Senkin takia on täysin virheellinen suunta antaa kotimaisen maatalouden ajautua pienen vähemmistön käsiin ja autioittaa siten osa Suomea. Maatalouden tulevaisuus on nimenomaan lähiruokailussa, mistä olet täällä itsekin paasannut.
Saimme pienen häivähdyksen tulevasta 70-luvulla. Silloin alettiin keksiä erilaisia energian säästätapoja. Monenlaista keksittiinkin ja siitä kehkeytyi teollisuudenhaaroja, jotka pyrkivät teknisin ratkaisuin energiasäästöihin. Epäilen, että tukeva energiakriisi on siis niin paljon kovempi, että joudutaan oikein elämäntapatasolla säästölinjalle. Silloin ollaan huonossa jamassa, jos säästötalkoot pannaan vain ihmisten niskaan eikä ole esim. juuri yhdyskuntasuunnittelun keinoin varauduttu siihen. Yhdyskuntasuunnittelu säästää luultavasti moninkerroin siihen verraten, mitä yksityiset ihmiset kotitalouksissaan kykenevät säästämään.Yhdyskuntasuunnittelu ja sellaiset elämäntavat, joissa ei kuluteta mitään turhan takia, taitavat nousta pinnalle tulevaisuuden yhteiskuntavisioissa.
Joukkoliikenteen tehostamisen tarve tulee esiin vääjäämättä siellä, mihin asutus ja työpaikat keskittyvät. Kiskoliikenne on edullisinta, joten mm. Espoon ja Sipoon metrovastaisuus ei ole oikein tästä maailmasta.
Energiamielessä 1973 kriisi oli opettavainen. Silloin tekivät mm. mainostoimistot ilmaiseksi mallikampanjat puolustustaloudelliselle suunnittelukunnalle siltä varalta, että Suomi joskus joutuis todelliseen energiapulaan. Näissä kampanjoissa näkivät päivänvalon monet energiansäästön yksinkertaiset, jokapäiväiset ja konkreettiset niksit, kuten myös se, mten voimme välttyä turhalta tuhlaamiselta esim. kierrätyksen ansiosta.
Nämä hyvät asiat painuvat valitettavan taka-alalle aina kun meillä menee hyvin. Niinpä saatat olla oikeassa sen suhteen, että todellisen kriisin sattuessa kohdalle, elämäntapojen muutos voi olla monelle isokin shokki.
Energiakriisi on tietenkin mahdollinen, mutta sen todennäköisyyttä minusta siirtää se, että olemme jo oppineet tuottamaan energiaa hyvin erilaisin menetelmin, joista tosin niitä, joiden tyuotantokustannukset ovat nyt kalliita suhteessa halvimiin energiamuotoihin, eivät ole paljoa kehittyneet, mutta kehittyvät ja yleistyvät varmasti sitä myötä, kun nyt tutut energianlähteet ehtyvät.
Vety saattaa nousta pintaan jo aika piankin, luulisin ainakin. Jaba_43 kirjoitti:
Yhdyskuntasuunnittelu ja sellaiset elämäntavat, joissa ei kuluteta mitään turhan takia, taitavat nousta pinnalle tulevaisuuden yhteiskuntavisioissa.
Joukkoliikenteen tehostamisen tarve tulee esiin vääjäämättä siellä, mihin asutus ja työpaikat keskittyvät. Kiskoliikenne on edullisinta, joten mm. Espoon ja Sipoon metrovastaisuus ei ole oikein tästä maailmasta.
Energiamielessä 1973 kriisi oli opettavainen. Silloin tekivät mm. mainostoimistot ilmaiseksi mallikampanjat puolustustaloudelliselle suunnittelukunnalle siltä varalta, että Suomi joskus joutuis todelliseen energiapulaan. Näissä kampanjoissa näkivät päivänvalon monet energiansäästön yksinkertaiset, jokapäiväiset ja konkreettiset niksit, kuten myös se, mten voimme välttyä turhalta tuhlaamiselta esim. kierrätyksen ansiosta.
Nämä hyvät asiat painuvat valitettavan taka-alalle aina kun meillä menee hyvin. Niinpä saatat olla oikeassa sen suhteen, että todellisen kriisin sattuessa kohdalle, elämäntapojen muutos voi olla monelle isokin shokki.
Energiakriisi on tietenkin mahdollinen, mutta sen todennäköisyyttä minusta siirtää se, että olemme jo oppineet tuottamaan energiaa hyvin erilaisin menetelmin, joista tosin niitä, joiden tyuotantokustannukset ovat nyt kalliita suhteessa halvimiin energiamuotoihin, eivät ole paljoa kehittyneet, mutta kehittyvät ja yleistyvät varmasti sitä myötä, kun nyt tutut energianlähteet ehtyvät.
Vety saattaa nousta pintaan jo aika piankin, luulisin ainakin.En ole näissä energiakysymyksissä minkään moinen asiantuntija. Sen vuoksi joudun ottamaan tosissaan ja ehkä kritiikittäkin sen, minkä asiantuntijoina itseään pitävien suusta kuulen.
Tässä ehkä joskus alkuvuodesta esitettiin tv:ssä dokumentti öljyvarojen hiipumisesta. Siinä haastateltiin useampaakin monikansallisen öljy- ja energiayhtiön entisiä tai nykysiä johtajia ja asiantuntoijoita. Heillä oli muistaakseni aika yhteneväinen näkemys siitä, että öljy tulee loppumaan hyvinkin pian. Puheita on ollut 20-50 vuoden sihdistä sen takia, ettei öljyvaroja tarkkaan tunneta. Uusien öljyesiintymien jatkuvasti vähenevä löytyminen kuitenkin vakuuttaa asiantuntijat siitä, että loppu häämöttää jo.
Lisäksi nämä haastatellut tuntuivat olleen sitä mieltä, että korviketta ei ole näköpiirissä. Nykyisin tunnetut ja jotenkin taloudellisesti energiaksi muunnettavat konstit eivät riitä peittämään läheskään sitä vajetta, mikä öljyn loppumisesta syntyy. Autoilua öljyongelma koskettaa kaikkein eniten, koska myös tiet on rakennettu öljypohjaisesti.
Lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin energiaa kyllä saadaan ydinvoimaloista ja muustakin, mutta liikenne on ongelmallisin. Ydinvoima voi kokeakin tässä jonkinlaisen renesanssin, kun energiahinnat alkavat toden teolla nousta.
Öljyä on toki vielä paljonkin maaperässä, mutta se on joko huonolaatuista kuten osin Venäjän öljy tai vaikeasti jalostettavaa kuten Kanadan ja Venezuelan suuret öljysoraesiintymät.
Hyvä indikaattori nykyisen kehityksen käänteestä löytyy esimerkiksi lentoliikenteestä. Kun lentämiskilometrit per vuosi globaalisti kääntyvät laskutrendiin ja lentoyhtiöt fuusioituvat konkurssien pelossa, paluuta entiseen ei enää ole.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole näissä energiakysymyksissä minkään moinen asiantuntija. Sen vuoksi joudun ottamaan tosissaan ja ehkä kritiikittäkin sen, minkä asiantuntijoina itseään pitävien suusta kuulen.
Tässä ehkä joskus alkuvuodesta esitettiin tv:ssä dokumentti öljyvarojen hiipumisesta. Siinä haastateltiin useampaakin monikansallisen öljy- ja energiayhtiön entisiä tai nykysiä johtajia ja asiantuntoijoita. Heillä oli muistaakseni aika yhteneväinen näkemys siitä, että öljy tulee loppumaan hyvinkin pian. Puheita on ollut 20-50 vuoden sihdistä sen takia, ettei öljyvaroja tarkkaan tunneta. Uusien öljyesiintymien jatkuvasti vähenevä löytyminen kuitenkin vakuuttaa asiantuntijat siitä, että loppu häämöttää jo.
Lisäksi nämä haastatellut tuntuivat olleen sitä mieltä, että korviketta ei ole näköpiirissä. Nykyisin tunnetut ja jotenkin taloudellisesti energiaksi muunnettavat konstit eivät riitä peittämään läheskään sitä vajetta, mikä öljyn loppumisesta syntyy. Autoilua öljyongelma koskettaa kaikkein eniten, koska myös tiet on rakennettu öljypohjaisesti.
Lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin energiaa kyllä saadaan ydinvoimaloista ja muustakin, mutta liikenne on ongelmallisin. Ydinvoima voi kokeakin tässä jonkinlaisen renesanssin, kun energiahinnat alkavat toden teolla nousta.
Öljyä on toki vielä paljonkin maaperässä, mutta se on joko huonolaatuista kuten osin Venäjän öljy tai vaikeasti jalostettavaa kuten Kanadan ja Venezuelan suuret öljysoraesiintymät.
Hyvä indikaattori nykyisen kehityksen käänteestä löytyy esimerkiksi lentoliikenteestä. Kun lentämiskilometrit per vuosi globaalisti kääntyvät laskutrendiin ja lentoyhtiöt fuusioituvat konkurssien pelossa, paluuta entiseen ei enää ole.Öljyn on ennustettu loppuvan viime3istään 60-vuoden kuluttua, nopeamminkin, jos autoistuminen kehitysmaissa kiihtyy, mikä on enemmän kuin todennäköistä.
Toisaalta polttomoottoreiden polttoainetta saadaan muualtakin kuin maan sisästä, vaikka huimasti kalliimmalla. Hybridimoottorit, sähköt, vedyt, rypsiöljyt, yms. joutuvat aikanaan korvaamaan fossiiliperäiset bensat ja naftat, kun se aika koettaa.
Insinööritaito on aina ihmeellisen luovaa, kun tulee pakko eteen, mikä öljyn loppumisen myötä kyllä tulee eteen.
- Jussi Korvantaus
Työllisyyspolitiikan epäonnistuminen Suomessa johtuu osaksi liiasta uskosta korkeakoulutuksen voimaan ja käytännön työn suoranaisesta halveksunnasta.
Niinpä meillä on, kuten nyt on huomattu, yhä kasvava korkeasti koulutettujen työttömien joukko ja samaan aikaan pula mm. metallimiehistä sekä rakennus- ja korjausalan ammattilaisista.
Sen sijaan kokonaan vaille tarkastelua on jäänyt mahdollisuus, että voisimme olla kilpailukykyisiä niilläkin aloilla, jotka meillä on noiden vanhojen luulottelujen takia luovutettu suureksi osaksi halvan työvoiman maihin. En puhu nyt suurista tehtaista ja liukuhihnoista, jotka oikeastikin tarvitsevat työvoimaa, vaan pienimuotoisista, koneellistetuista kotipajoista.
Esimerkiksi muovisten tuotteiden valamisen tai prässäämisen kotioloissa ei luulisi olevan sen kummempaa kuin kynttilöidenkään valamisen. Suomen savi- ja kynttiläpajojen kannattavuutta ei kuitenkaan kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi, koska käytäntö on osoittanut, että ne menestyvät.
Miksi siis epäilisimme persoonallisten muovituotteiden valmistamisen kannattavuuttakaan? Ei tarvita muuta kuin muutamia perustietoja ja -taitoja, ideoita ja suhteellisen edullisia koneita tai muotteja, joiden kehittelemiseen luulisi löytyvän porukkaa sieltä koulutettujen puolelta.- Jaba_43
Perheomistajapohjainen pienyrittäjyys on alue, joka on Suomessa jäänyt suurteollisuuden ja maatalouden suurtuotannon tukemisen jalkoihin.
Pienyritykset eivät SAK:ta kiinnosta, koska ne usein ovat yleissitovuuden ulkopuolella eivätkä niiden työntekijät liity ammattiliittoihin.
Kokoomuskaan ei juuri yrittäjistä ole välittänyt muuta kuin vaalipuheissaan. Käytännön toimet ovat puuttuneet, vaikka mm. yritysverotus ja byrokratia rasittavat kohtuuttomasti pienyrityksiä, kun yritys- ja verolait on laadittu pörssiyhtiöiden ehdoilla.
Keskustalla olisi mahdollisuus ryhtyä konkreettisesti tuumasta toimeen, jos keskusta aikoo olla yrittäjäpuolue. Varsinkin maaseudulla on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joissa perheomisteiset pienyritykset voisivat työllistää 10-15 henkilö/yritys. Jos näitä syntyisi vaikkapa vain parikymmentätuhatta, se merkitsisi työttömyyden loppumista siihen paikkaan. - Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Perheomistajapohjainen pienyrittäjyys on alue, joka on Suomessa jäänyt suurteollisuuden ja maatalouden suurtuotannon tukemisen jalkoihin.
Pienyritykset eivät SAK:ta kiinnosta, koska ne usein ovat yleissitovuuden ulkopuolella eivätkä niiden työntekijät liity ammattiliittoihin.
Kokoomuskaan ei juuri yrittäjistä ole välittänyt muuta kuin vaalipuheissaan. Käytännön toimet ovat puuttuneet, vaikka mm. yritysverotus ja byrokratia rasittavat kohtuuttomasti pienyrityksiä, kun yritys- ja verolait on laadittu pörssiyhtiöiden ehdoilla.
Keskustalla olisi mahdollisuus ryhtyä konkreettisesti tuumasta toimeen, jos keskusta aikoo olla yrittäjäpuolue. Varsinkin maaseudulla on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joissa perheomisteiset pienyritykset voisivat työllistää 10-15 henkilö/yritys. Jos näitä syntyisi vaikkapa vain parikymmentätuhatta, se merkitsisi työttömyyden loppumista siihen paikkaan.HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1351432
- 1101193
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede261023Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89974Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat313871- 99823
- 38712
- 109666
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.56658Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet144644