sipotalon harjateräkset yms

Tavallisessa teräksessä on se huono puoli, että se voi ruostuttuaan alkaa pullistua. Siinä menee sitten seinä rikki.

Korjasin juuri tiilitalon ikkunoiden päällä olevia L-rautoja. Oli kävä projekti, kun joutui muten hyvästä seinästä poistamaan rautaa ja laittamaan rosteria.

Tosin, tosin L-profiili oli vuodelta 1937. Joten, alkuperäistä muuraria materiaalinvalinta ei enää päässyt häiritsemään. Vaan harmitti rikkoa hyvää työtä. Tuskin kukaan enää viitsi saumata niin tarkasti, kun mitä tehtiin 70 vuotta sitten.

Joten päätä teetkö itsellesi, vai perikunnalle.

"eivät kuitenkaan ole ihan pinnassa joten laastin karbonatinatisoituminen on hidasta."

Joop. Mutta koska siporex on niin rajusti huokoista sen sisään kulkee happi nopeanpaa kuin betoniin. Anyway ... jos 100vuoden päästä ne teräkset on ruostumisvaiheessa niin ei ne sieltä seinän sisästä mitään pysty "poksauttaan" auki.

"on lahempänä sisätilan olosuhteita kuin esim. eristeharkkojen ulkokuoressa"

Vois kuvitella että pohjoisessa tilanne on hieman eri kuin etelässä.
Pohjoisessa voi vesimolekyylit olla jäässä siellä ulkokuoressa suurimman osan talvea kun taas siporexissa ne on nollakelissä & märkänä seinän läpi virtaavasta kosteudesta.

Mutta ei nuilla mitään käytännön merkityksiä varmaan oo. Jos eliniäksi tähtää min200 vuotta niin sitten rosteriteräkset. Mutta harva meistä rakentaa tähdäten kahden sukupolven yli ...

Törmäsin eräässä vanhassa tehtaassa, varmaankin 60 luvulta, siporex-seinään, johon oli juuri tehty reikä uudelle ovelle. Raudat mitä oli katkottu olivat kuin suoraan tehtaalta tulleita.

Ja mikäli oikein muistan, niin teräksien ympärillä on juotosmassa eikä ohutsaumalaasti. Tämä massa on helvetillisen tiivistä ja lujaa ainetta (muistaa jos on roilotessa tullut vastaan. Suojaa varmaankin ohuempana kerroksena kuin mitä tavallinen muurauslaasti tai betoni.

Pyhä Sylvi kirjoitti:

Törmäsin eräässä vanhassa tehtaassa, varmaankin 60 luvulta, siporex-seinään, johon oli juuri tehty reikä uudelle ovelle. Raudat mitä oli katkottu olivat kuin suoraan tehtaalta tulleita.

Ja mikäli oikein muistan, niin teräksien ympärillä on juotosmassa eikä ohutsaumalaasti. Tämä massa on helvetillisen tiivistä ja lujaa ainetta (muistaa jos on roilotessa tullut vastaan. Suojaa varmaankin ohuempana kerroksena kuin mitä tavallinen muurauslaasti tai betoni.

Lue lisää

jos se ulkoseinässä oli ruosteeton 60 vuoden jälkeen niin se on kyllä jo hyvin.

"Ja mikäli oikein muistan, niin teräksien ympärillä on juotosmassa eikä ohutsaumalaasti. "

Muistelen että työohjeissa oli jotta samalla liimavellillä ne urat täytetään kuin millä harkotkin liimataan. Ne vaan tuolla rakjentaja.net sivustolla puhui ohutsaumalaastista... puhuivat varmaan pehmoisia.

Se oli mulle uutta että osa sipopalikoista toimitetaan valmiiksi uritettuna eli rakennuksella ei tarvi paljoa teräksille roilottaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

jos se ulkoseinässä oli ruosteeton 60 vuoden jälkeen niin se on kyllä jo hyvin.

"Ja mikäli oikein muistan, niin teräksien ympärillä on juotosmassa eikä ohutsaumalaasti. "

Muistelen että työohjeissa oli jotta samalla liimavellillä ne urat täytetään kuin millä harkotkin liimataan. Ne vaan tuolla rakjentaja.net sivustolla puhui ohutsaumalaastista... puhuivat varmaan pehmoisia.

Se oli mulle uutta että osa sipopalikoista toimitetaan valmiiksi uritettuna eli rakennuksella ei tarvi paljoa teräksille roilottaa.

Lue lisää

Oli puhkaistu aukko ulkoseinään. Tarkoitin että seinä lienee 60-luvulta, ei 60 vuotta vanha, mutta ikää jo kuitenkin. Eikös se betonin suojauskyvyn menetys perustu betonin hapertumiseen sadeveden hiilidioksidin vaikutuksesta. Siporeksin teräkset ovat kuitenkin syvällä seinän sisällä ja rappauskin suojaa sateelta.

En itse muurannut, joten en katsonut mitä velliä sinne roiloon laitoivat. Helvetin kovaa se jokatapauksessa oli jos roitottaessa eteen sattui, etenkin se harkon päässä oleva juotostappi.....Joo niille lusikalla sisään menijöille voi vain sanoa että " työniloa" .

Pyhä Sylvi kirjoitti:

Oli puhkaistu aukko ulkoseinään. Tarkoitin että seinä lienee 60-luvulta, ei 60 vuotta vanha, mutta ikää jo kuitenkin. Eikös se betonin suojauskyvyn menetys perustu betonin hapertumiseen sadeveden hiilidioksidin vaikutuksesta. Siporeksin teräkset ovat kuitenkin syvällä seinän sisällä ja rappauskin suojaa sateelta.

En itse muurannut, joten en katsonut mitä velliä sinne roiloon laitoivat. Helvetin kovaa se jokatapauksessa oli jos roitottaessa eteen sattui, etenkin se harkon päässä oleva juotostappi.....Joo niille lusikalla sisään menijöille voi vain sanoa että " työniloa" .

Lue lisää

Terve betoni suojaa emäksisyydellään teräksiä korroosiolta. Ilman hiilidioksidin vaikutuksesta betoni karbonatisoituu (ja menettää emäksisyytensä) pinnalta syvemmälle hidastuvalla nopeudella jolloin se ei suojaa enää teräksiä. Tämmöisessä tilanteessa jos teräkset saavat riittävästi kosteutta ne ruostuvat. Kuiva betoni kuitenkin karbonatisoituu nopeammin kuin märkä (hiilidioksidi liikkuu ripeämmin).

raksaaja--sh kirjoitti:

"eivät kuitenkaan ole ihan pinnassa joten laastin karbonatinatisoituminen on hidasta."

Joop. Mutta koska siporex on niin rajusti huokoista sen sisään kulkee happi nopeanpaa kuin betoniin. Anyway ... jos 100vuoden päästä ne teräkset on ruostumisvaiheessa niin ei ne sieltä seinän sisästä mitään pysty "poksauttaan" auki.

"on lahempänä sisätilan olosuhteita kuin esim. eristeharkkojen ulkokuoressa"

Vois kuvitella että pohjoisessa tilanne on hieman eri kuin etelässä.
Pohjoisessa voi vesimolekyylit olla jäässä siellä ulkokuoressa suurimman osan talvea kun taas siporexissa ne on nollakelissä & märkänä seinän läpi virtaavasta kosteudesta.

Mutta ei nuilla mitään käytännön merkityksiä varmaan oo. Jos eliniäksi tähtää min200 vuotta niin sitten rosteriteräkset. Mutta harva meistä rakentaa tähdäten kahden sukupolven yli ...

Lue lisää

paikkojen 1800-luvun kiviset kerrostalot on vielä pystyssä? Miksi ihmiset maksavat niiden huoneistoista hirveitä hintoja? Eikö niissä teräkset ala kärsimään vai liittyykö tuo vain Siporexiin? Minua joku varoitti, että myös betoni ruostuttaa teräxet (teemme Lammia).

keskustan yms. kirjoitti:

paikkojen 1800-luvun kiviset kerrostalot on vielä pystyssä? Miksi ihmiset maksavat niiden huoneistoista hirveitä hintoja? Eikö niissä teräkset ala kärsimään vai liittyykö tuo vain Siporexiin? Minua joku varoitti, että myös betoni ruostuttaa teräxet (teemme Lammia).

Lue lisää

"Miten ne Helsinginkeskustan yms. paikkojen 1800-luvun kiviset kerrostalot on vielä "

Enpä tiedä niiden rakenteita.
Mutta jos teräs on huoneilman olosuhteissa tai lähellä sitä, se ei juurikaan ruostu vaikka se olisi suojaamaton.
mm. siksi suunnittelussa ohjeistetaan rakentamaan kantavat rakenteet lämmöneristeen sisäpuolelle.

Ja toisaalta voi olla että rakenteet on sellaiset että ne pysyy pystyssä ilman teräksiäkin, kuten tiilitalot, turun linna ja egyptin pyramidit.

Ja toisaalta jos betonin päällä on esim 25mm betonia, kestää 30 vuotta ennen kuin ruostuminen teräksessä alkaa ja se ruostuminen on senkin jälkeen äärettömän hidasta. (lähde: Panu Kaila & Talotohtori)

"Miksi ihmiset maksavat niiden huoneistoista hirveitä hintoja?"

Ihmiset on tyhmiä. Hesasta ei kannata ostaa mitään. (heh)


"Minua joku varoitti, että myös betoni ruostuttaa teräxet"

Juu ei. Betoni ei ruostuta vaan se suojaa. Mutta suojavaikutus vähenee ajan mittaan. En tiedä onko siporexilla laisinkaan vastaavaa suojavaikutusta yms.. Ehkä on koska ei ainakaan nuissa porraslankuissa ollut rosteriteräksiä eikä sementtiä raudoitteiden suojana. Tai sitten Siporexilla on aatelleet että ne kestää kylliksi muutoinkin & taloissa suojaus tulee siitä liimasta.

Ehkä joku osaa kertoa suojaako siporex teräksiä?


Semmoinen detalji pitää kans huomata että vanhojen kerrostalojen teräskorroosiosta aiheutunut julkisivujen rapautuminen johtuu siitä että 1) teräkset on olleet liian pinnassa 2) betoni on ollut huonolaatuista 3) rakenne on sallinut sadeveden jäätymisen rakenteen sisään. (sama tarina löytyy alan kirjoista).

Niissäkin taloissa vaikka ne näyttää paskalta, ne ei ole romahtamassa. Voivat pysyä tolpillaan siinä missä ne 1800 lukulaisetkin.

jiii kirjoitti:

Terve betoni suojaa emäksisyydellään teräksiä korroosiolta. Ilman hiilidioksidin vaikutuksesta betoni karbonatisoituu (ja menettää emäksisyytensä) pinnalta syvemmälle hidastuvalla nopeudella jolloin se ei suojaa enää teräksiä. Tämmöisessä tilanteessa jos teräkset saavat riittävästi kosteutta ne ruostuvat. Kuiva betoni kuitenkin karbonatisoituu nopeammin kuin märkä (hiilidioksidi liikkuu ripeämmin).

Lue lisää

Vähän huomioita: 60-luvulla rakennettu talo ei ole 60-vuotias. Ei ihan vielä. En muuten minäkään.

Tiiliseinän muurauslaati ei suojaa rautaa 70 vuotta. Voi olla, että kalkilla on vaikutusta, en tiedä. En myöskään tiedä kuinka kauan se suojaa, mutta voin valokuvin todistaa, että tuota aikaa ei ainakaan.

Se mitä sitten tapahtuu on se, että rauta ruostuessaan pullistuu ja rikkoo seinän. Tiliseinässä halkeama oli leveydeltään useita cm.

Työn tekijää tämä ei yleensä haittaa. Jos sattuu olemaan 40 v. ja rakenne kestää 70 v., niin ongelma tulee esiin työntekijän ollessa 110 v. Jos ajattelee työtä tehdessään sen mahdollista korjaamista, ei ainakaan laita rautaisia L-profiileja seinään. Niitä on nimittäin hyvin hankala vaihtaa inoxiin.

Jos kuuluu niihin ihmisiin, jotka vielä 5-kymppisinä istuttavat havupuita metsäänsä, niin samantien voi sitten laittaa inoxia seinäänkin.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Miten ne Helsinginkeskustan yms. paikkojen 1800-luvun kiviset kerrostalot on vielä "

Enpä tiedä niiden rakenteita.
Mutta jos teräs on huoneilman olosuhteissa tai lähellä sitä, se ei juurikaan ruostu vaikka se olisi suojaamaton.
mm. siksi suunnittelussa ohjeistetaan rakentamaan kantavat rakenteet lämmöneristeen sisäpuolelle.

Ja toisaalta voi olla että rakenteet on sellaiset että ne pysyy pystyssä ilman teräksiäkin, kuten tiilitalot, turun linna ja egyptin pyramidit.

Ja toisaalta jos betonin päällä on esim 25mm betonia, kestää 30 vuotta ennen kuin ruostuminen teräksessä alkaa ja se ruostuminen on senkin jälkeen äärettömän hidasta. (lähde: Panu Kaila & Talotohtori)

"Miksi ihmiset maksavat niiden huoneistoista hirveitä hintoja?"

Ihmiset on tyhmiä. Hesasta ei kannata ostaa mitään. (heh)


"Minua joku varoitti, että myös betoni ruostuttaa teräxet"

Juu ei. Betoni ei ruostuta vaan se suojaa. Mutta suojavaikutus vähenee ajan mittaan. En tiedä onko siporexilla laisinkaan vastaavaa suojavaikutusta yms.. Ehkä on koska ei ainakaan nuissa porraslankuissa ollut rosteriteräksiä eikä sementtiä raudoitteiden suojana. Tai sitten Siporexilla on aatelleet että ne kestää kylliksi muutoinkin & taloissa suojaus tulee siitä liimasta.

Ehkä joku osaa kertoa suojaako siporex teräksiä?


Semmoinen detalji pitää kans huomata että vanhojen kerrostalojen teräskorroosiosta aiheutunut julkisivujen rapautuminen johtuu siitä että 1) teräkset on olleet liian pinnassa 2) betoni on ollut huonolaatuista 3) rakenne on sallinut sadeveden jäätymisen rakenteen sisään. (sama tarina löytyy alan kirjoista).

Niissäkin taloissa vaikka ne näyttää paskalta, ne ei ole romahtamassa. Voivat pysyä tolpillaan siinä missä ne 1800 lukulaisetkin.

Lue lisää

Siporex toimii kuten harva betoni. Suojaa teräksiä aluksi, mutta karbonatisoituu nopeasti (verrattuna betoniin). Siporex-palkeissa ym. rakenteissa joissa teräkset valetaan siporexiin jo tehtaalla teräkset käsittääkseni uitetaan korroosiosuojalaastissa ennen valua.

Oletko rakentanut terassin tai parvekkeen siporex laatoista ?
Miksi päädyit sipoon ?

SipoRex kirjoitti:

Oletko rakentanut terassin tai parvekkeen siporex laatoista ?
Miksi päädyit sipoon ?

Jep, meillä tuli parveke siposta pintavalu. Minusta Sipo oli luonnnollinen valinta, pystyi tekemään rungon yhteydessä ilman raskasta muotitusta. Hinta oli n. 53€/m2 sipon osalta.