pattitlanteessa

Kerro miehelle. Lapsi on paitsi sinun, myös hänen, ja mun mielestä hänellä on täysi oikeus saada tietää lapsestaan ja oikeus saada itse päättää, haluaako olla isä lapselleen vai ei. Jos viet häneltä sen ainoankin mahdollisuuden jonka hän ehkä kuitenkin olisi halunnut, niin mieti millaista katkeruutta se aiheuttaa! Enkä nyt sano tätä pahalla, tiedän että erot on vaikeita, itse avioeron läpi käyneenä ja uuden rakkauden löytäneenä. Ja en halua nyt spekuloida sen kummemmin teidän suhteella enkä eron syillä mutta jos miehellä on noin nopeasti uusi nainen niin vaikuttaisi kyllä vähän siltä kuin se nainen olisi tullut kuvaan mukaan jo ennen eroa? Ehkä olen väärässä, todella toivon olevani väärässä, mutta tuo ajatus heräsi ensimmäisenä mielessä. Mutta se ei kuitenkaan ole nyt tärkein asia, vaan lapsi on tärkein. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja myös isällä on oikeus lapseensa, oikeus saada edes mahdollisuus.

Anna hänelle mahdollisuus, anna aikaa miettiä! Ehkäpä hän vielä muuttaa mielensä ja kaikki kääntyy hyväksi! Kerro hänelle raskaudesta niin pian kuin mahdollista niin jää sitten enemmän aikaa teille kummallekin miettiä, mitä haluatte.

Jaksamista ja hyviä vointeja. Toivottavasti raskaus edes sujuisi helposti kun muu elämä tuntuu olevan rempallaan. :)

..se ukkos löysi uuden.

Jos olette lasta yrittäneet 5 vuotta uskon että hän on toivottu ja rakastettu vauva.
Varmasti miehesikin ottaa osaa lapsen elämään isänä vaikka parisuhde ei jatkuisikaan. Voi tosin aiheuttaa kitkaa uudessa suhteessa:-)
Keskity nyt itseesi ja vauvaan; ei sinun miestä lapsen takia tarvitse takaisin ottaa vaikka kuinka vonkaisi.
Asiat kyllä järjestyy. Voimia.

pitäisin tiettenkin lapsen ja tottakai kertoisin,aivan sama miten mies siihen reagoisi.
osallistuu lapsen elämään tai ei.


olen ollut samassa tilanteessa,7v lapsetonta elämää ex mieheni kanssa,yritystä oli ja eroon ajo tuo tuska.

eron jälkeen miehellä uus ja minulla ei...raskaustesti näytti suureksi yllätykseski positiivista!!!ja olin onnen ja sekasorron partaalla yhtäaikaa.

mutta,tiedän että lapsi on lahja ja en välttämättä uutta saa kuten en ole saanutkaan vaikka elän jo nykyään uudessa parisuhteessa.
tästä on sitten reilut 9v aikaa.
olen iki onnellinen tästä ainoasta mahdollisuudesta saada lapsi!
ja mieheni pitää häntä kuin omaansa,bio isä ei paljoa yhteyksiä pitele,mutta ei se meidän arkea haittaa.
kyllä sä yksinkin pärjäät!usko mua!


olen ollut onnekas,olet sinäkin.

koska tiedän kyllä millaiseen koetukseen lapsettomuus ja meillä myös rankat hoidot ja niiden lopettaminen voivat parisuhteen ajaa. meillä tosin tuo vaihe päättyi onnellisesti, yhteisymmärryksessä tulimme siihen tulokseen että elämällä on meille sitten jotain muuta annettavaa. minä jopa itse annoin miehelleni vapaat kädet ottaa ero ja etsiä itselleen nainen joka kykenee lapsia tekemään (vika siis minun munasoluissani). hänpä ei sitä halunnut vaan totesi että eiköhän tässä maailmassa ole niin paljon vauvoja joita kukaan ei rakasta että kun/jos siltä tuntuu niin lähdetään adoption tielle. no, me siis pysyimme yhdessä, mutta tilanne muuten kuin teilläkin. kun surulle annettiin valta ja "yritys" loppui niin yhtäkkiä huomasinkin olevani raskaana!

en tänä päivänäkään tiedä, miten olisi tilanne jos mies olisi muuttanut pois. mutta sen tiedän, että poikaansa hän rakastaa yli kaiken ja olisi varmaankin rakastanut siitä huolimatta että meidän parisuhteemme ei olisi enää jatkunut. joten kerro hänelle ihmeessä tilanteesta. hän on kuitenkin sitä lasta vuosia halunnut, uskoisin ettei hän haluaisi nytkään tilaisuutta isäksi menettää vaikka teidän parisuhteenne onkin päättynyt.

mutta yhden mietinnän aiheen haluan antaa: mieti hiljaa itsesi kanssa teidän parisuhteenne kohtalo loppuun asti ennen kuin kerrot vauvasta. tee ratkaisusi sydäntäsi kuunnellen, haluatko vielä elää exäsi kanssa jos/kun hän sitä haluaisi? koska ikävä sanoa, mutta minustakin tuo että noin pitkän ja vaativan suhteen jälkeen alle kuukaudessa on uusi tyttöystävä ei ole ihan "normaalia". (no, mikä on?) kuitenkin tulee ikävästi olo että naikkonen on ollut kuviossa jo ennen eroa, tai ehkä jopa eron syy? nähty tilaisuus lapsiin? koska tiedän sen, että parisuhteen perustuksia koetteleva vakava kriisi, kuten lapsettomuus, ajaa helposti myös toiseen syliin. surullista mutta totta... siksi olisi hyvä että omat tunteesi, toiveesi ja päätöksesi tulevaisuudesta ovat itsellesi kristallin kirkkaat ennen kuin kerrot uutisen miehelle. hänen käsissään sitten on haluaako olla isä lapselleen vai ei.

mutta ihanaa odotusaikaa, tiedän todella miten syvältä sydämestä se raapaisee =)) mutta tästä eteenpäin toivotan pelkkää hyvää. elämä ei aina ole helppoa eikä mene suunnitelmien mukaan, mutta joskus se aurinkokin osuu sinne risukasaan ja kunnolla =)))))

Kyllä olen miettinyt että varmasti se nainen on ollut kuvioissa mukana jo jonkin aikaa,ei se päätös muuten näin olis tullut ja kun miehellä oli jo mielessä perheen perustaminen uuden kanssa. että eipä olis voinut tulla parempaan ajankohtaan tämä. Mietin sitäkin että jos ei oltais erottu niin olisko tää läpsi nyt tulossa vai ei. Mutta olen onnesta seksisin siinä suhteessa että tää pitkä odotus on palkittu,rakastan tätä lasta nyt jo ihan hirveästi,enkä malttaisi odottaa että saan hänet syliini.:)askarruttaa vain se että pärjäänkö sen nyytin kanssa yksinäni jos tarve sen vaatii.. Tokkopa pystyisin edes salaamaan exältäni tätä raskautta,meillä on yhteiset ystävät jne. jostain kautta se tämän tietää saisi.Otetaan päivä kerrallaan ja katsotaan löytyykö sellanen hetki milloin voin kertoa.

Ilman muuta kerrot..soita hänelle ja pyydä käymään.

sillä lapsella on oikeus isään.
Ja jos kaikki oikein hyvin käy, niin voitte vielä jonakin päivänä elää elämäänne onnellisena perheenä.