synnytyksistä. onko se oikeasti niin kamalaa verrattuna luomukäynnistymiseen mitä annetaan ymmärtää?? minulla 4 vrk armonaikaa ennen käynnistystä mutta lukemani perusteella se joko kestää tolkuttoman pitkään tai on hallitsemattoman raju nopea ja kivulias.. onko kokeneita ?? pelottaa...
gallup käyynistetyistä
elisabeth73
10497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jos tämä synnytyksesi on ensimmäinen niin eihän sinulla ole pohjaa mihin verrata. ainahan synnytys sattuu ja silloin vaan täytyy muistaa että kun sattuu niin mennään eteenpäin.
minulla esikoinen käynnistettiin ja sattuihan se, mutta kun olet asiasta jutellut niinhän tuo on sattunut kaikilla. kipuhan on kuitenkin hyvin paljon persoonasta kiinni, toiset ovat kipuherkempiä kuin toiset.
tsemppiä ja voimia ja kivun jälkeen tulos on maailman ihanin asia lupaan sen =)
koska 4. tulossa mutta aiemmat ovat lähteneet itsestää tulemaan. sillä kysynkin kun nämä aiemmatkin sattuivat ihan riittävästi.. heh
itsellä vain yksi synnytys takana, se käynnistettynä. Supistukset alkoivat nopeasti ja olivat alusta asti parin minuutin välein (melko väsyttävää). Kipu oli siedettävää ja hallittavissa ensimmäiset 6 h (3 cm). Viimeiset 2 h (7 cm) kipu oli helvetillistä. Mulla se kyllä johtui siitä että paikat suorastaan repsahti auki.
myös yksi synnytys takana ja myös käynnistetty.sain epiduraalin heti kun menin synnytys osastolle niin ei mulle siitä mitään traumoja jääny kun ei sen jälkeen synnytys tuntunu helvetin moista ummetusta kummemmalta,ei edes sattunu :) mulla kun käynnisteltiin ma niin synty sitten ke enkä supistusten takia nukkunu oikeen yhtään.oli kyllä ihan siedettävä kipu
oli mulla yhtä helvettiä. Kipu oli järkyttävää. Tosin muista en tiedä, kun yksi lapsi vain on, toistaiseksi=)
eka käynnistettiin viikolla 41 3, annettiin 1/4 tablettia värkkiin. Kätilö siinä vielä sano että todnäk ei tällä käynnisty, ja mä mielessä kirosin että mitä helkuttia sitten ees tollasella yritätte. No supistukset alkoi 2 tuntia tabletin annon jälkeen kello 11 ja yhdeltä merkattiin synnytysalkaneeksi. Supistukset eivät olleet kummosempia kuin menkkakivut särki selkää alussa ja loppuvaiheessa tuli myös mahanpuolelle särkyä. Olin kylvyssä siinä iltapäivällä ja kätilöt sen jälkeen kiireellä laittamaan mut synnytyssaliin kun olin auennut 8-9 cm. Ennen ponnistusvaihetta sain kohdunkaulanpuudutteen ja puhkaistiin kalvot, siitä 20 minuuttia niin tyttö oli maailmassa. Mielikuvissa ei olisi minkään näköistä kipua ponnistusvaiheesta. Ja yleisesti synnytyksestä jäi hyvä maku. Synnytys kesti n. 5 h, ponnistusvaihe alle 20 minsaa.
Toinen synnytys lähti käyntiin itsestään useita päiviä lasketun ajan jälkeen, synnytys kesti tasan saman verran kuin esikoinenkin, mutta mitään puudutteita ei keritty antamaan kun paikat aukesi nopeasti, ja lääkäri käski vaan alkaa ponnistelemaan. Tästä synnytyksestä jäi mieleen ponnistusvaiheen kivut, jotka kyllä kesti vain 12 minuutin ajan.
Kolmas lapsi lähti syntymään kanssa ihan itestään, päivän päästä oli aika jo käynnistykseen. Kolmonen putkahti maailmaan helposti, synnytyksen kesto oli kaikenkaikkiaan kolmisen tuntia pitempi kuin ykkösen ja kakkosen, mutta ponnistusvaihe alle kymmenisen minuuttia. Tästä sain kanssa kohdunkaulanpuudutteen, mielestäni se ei auttanut yhtä paljon kuin ensimmäisessä synnytyksessä.
Kaiken kaikkiaan ensimmäisen lapsen synnyttäminen käynnistyksineen, taisi olla helpoin. Ei ole jäänyt kammoja käynnistyksestä.
Nyt odottelen kanssa neljättä, ja käynnistys ei pelota.
Mulla oli aivan ihana käynnistetty synnytys, nyt toivon ja rukoilen että tää toinen tulee olee samanlainen. Kivuista en tiiä kun ei oo vertailukohdetta, oon vaan synnyttäny kerran ja se käynnistyksellä ja kun kivut kävi sietämättömiksi sain epiduraalin joka vei kivut täysin pois. Olisin saanut epiduraalin jo paljon aikaisemminkin, kätilö yritti tyrkyttää mutta mä vana pitkitin sitä, tyhmä kun olin. Synnytys kesti 6 tuntia joista 15 min ponnistusta. Epiduraali nopeutti selvästi synnytystä koska silloin pystyin rentoutumaan ja melkein nukahdin, rentoutuminen kuulemma nopeuttaa asioiden kulkua. Älä yhtään stressaa, mun mielestä käynnistys on siitäkin ihana että olet jo valmiiksi sairaalassa kun kivut alkaa ja saat heti apua, ei tarvi kotona ihmetellä että joko pitäs lähteä sairaalaan ja kärsiä kipeitä suppareita. Voihan se olla että syntyy ennen käynnistyspäivää mutta jos menee niin pitkälle ni rohkeesti vaan, kyllä se hyvin menee :-)
jotka jaksoitte vastata. nyt on 3 yötä armon aikaa käynnistykseen ja joitain merkkejä onneksi on et saattaa lähteä itsestäänkin tulemaan. mm. maha ihan sekaisin ja viime yönä en nukkunut silmällistäkään supistusten ja hormonimylläkän takia. kipeitä vaan eivät ole supparit siis mut 10 min välein kuitenkin pitkiä pätkiä. olis ihanaa jos itsestään tulis ..mutta ei niin kovasti enää pelota lohdullisten viestien ansiosta! raskaita nämä loppumetrit!
mä nukahtelin supistusten välillä :)
joo kyllä mullakin sattui aivan helvetillisesti, siis oli aivan karmeaa menoa, todella rajua ja olin ihan tajuttomuuden rajamailla. muistan oksentaneeni ja synnytyksen jälkeen pyörryin, MUTTA en halua enempää pelotella vaan sanoa sen että kaikki on sen arvoista mitä saat...... voin rehellisesti sanoa että käynnistetty synnytys oli todella riipaiseva kokemus - elämäni hurjin juttu, mutta elämäni paras asia, aivan ehdottomasti. mene sillä asenteella että kohta sulla on taas ihanin vauva luonasi, ja jokainenhan vauva on mitä ihanin ja kallisarvoisin. älä pelkää, sulla menee varmasti hyvin!!! :))