Kohteena oli uudehko omakotitalo, jossa asuttu jo aika pitkään. Pihalla lähinnä ulkovalaistustyöt kalustamatta. Mentiin tekemään eristysresistanssi mittauksia, joita ei oltu vielä tehty.
Miten yritettiin mitata:
-Otettiin pistorasioista jääkaappi, pakastin, apk, mau, liesi, ppk, kuivauskaappi, televisiot oheislaitteineen ja joitakin muita laitteita irti.
- Laitettiin keskukselta pääkytkin nollille ja otettiin N- ja PE-kiskojen yhdistys pois.
- Ei yhdistetty vaiheita ja nollaa keskuksella yhteen vaan ajateltiin mittoa eristykset kaikkien väliltä erikseen (L1, L2, L3, N ja PE).
--Sitten alkoi ongelmat:
-Sulakkeet oli päällä ja eristysresistanssi oli eri johtimien välillä luokkaa 10kOhmia.
- No, otettiin kaikki sulakkeet pois päältä jolloin eristysresistanssi oli useita satoja megaOhmeja PE ja vaihejohtimien välillä. Ruvettiin napsutteleen sulakkeita yksitellen päälle eikä pitkälle päästy kun resistanssi tipahti 10kOhmiin. Olipa mikä tahansa valaistusryhmän sulakkeista päällä, vastus tipahti 10kOhmiin. Valaisimien kytkimet oli auki asennossa eli eivät olleet päällä.
Tässä vaiheessa huomattiin ulkona olevat keskeneräiset asennukset ja sieltä löytyikin kaapelinpäitä, jotka oli teipattu ja vedetty nolla- ja kevi wago-liittimellä yhteen.
- otettiin nollat ja kevit erilleen ja mentiin uudestaan keskukselle mittaamaan, mutta???
--Mittari rupesi piippaileen ja herjaan että vaiheen ja PE-kiskon sekä PE- ja nollakiskon välillä on n. 150V jännite. Nollakiskon ja vaiheiden välillä ei ollut jännitettä.
-Tietysti mittaria uskomatta pitäähän sitä mennä sormilla tökkimään PE- ja nollakiskoa oikosulkuun-->kutitteli ihan mukavasti, pientä tälliä tuli kynsille.
Osaako joku selittää mistä tämmöinen ilmiö johtuu?
Keskuksen syöttökaapeli on nelijohtiminen. Tuleeko jotenkin syöttökaapelin pen-johtimesta jännite keskuksen PE-kiskoon/suojajohtimiin.
Miten on, hyväksyisisittekö tällaisen eristysresistanssimittauksen. Eli saatiin mittariin tallennettua lähinnä tilanne kun pistorasiaryhmien, lieden ja kiukaan sulakkeet oli päällä ja näidenkin mittaustulokset on mitattu siten että nolla- ja Pe johtimet yhdessä vaihejohtimia (L1, L2 ja L3) vastaan.
Olen kiitollinen kaikenlaisista vastauksista.
Tarkastusmittauksissa tuli ongelmia
19
13796
Vastaukset
- vaadita
ennen muuttolupaa/katselmusta vai tehtiinkö paperi ennakkoon ja nyt vasta mitataan?
- Kantapään kautta opiskellut
mittaukset pahasti myöhässä.
- Vastus
tarkastaa. Noista mittauksista on tarkat ohjeet, miten ne kuuluu tehdä. Varmaan tiedät. Niistä on monelaista käsikirjaa, piirroksineen.
Ensinnäkin silmämääräinen tarkastus kuuluu tehdä aina.
Olisit huomannut ne kaapelin päät.
Eristysvastusmittauksessa täytyy nollan ja PE yhdistys poistaa.
Miten mittaat eristysvastuksen nollan ja PE-väliltä, jo ne on yhdessä?
Sitten luulen, että tuo jännite homma johtuu ehkä siitä, että kilowattituntimittari sotkee joskus nuo mittaukset. Katso piirikaavioista miten se on kytketty. Siltä ei katkea ohjausjännite pääkytkimestä. Sen ohjaussulake täytyy laittaa nollille.
Tai en oikeastaan käsittänyt, missä vaiheessa mittauksia tuo jännitesotku oli.- Kantapään kautta opiskellut
monenlaista tapaa mitata. Teoriassa suurinpiirtein tiedän miten pitää mitata, tarvittaessa löytyy apuopuksia.
Silmämääräinen tarkastus on tehty aiemmin. Itse tulin ko. työmaalle ensimmäistä kertaa ja tehtävänä oli keskuksen erusteysresistanssi mittaus.
- Eristysvastusmittauksessa N- ja PE-yhdistys poistettiin kiskolta, mutta myöhemminhän selvisi, että ne olivat myös yhdessä ryhmäjohtojen päistä keskeneräisissä ulkoasennuksissa.
-Keskuksessa oli kWh-mittari tariffinohjauslaitteineen. Keskuskaaviota tarkempaa piirikaaviota ei ollut käytössä, mutta siinä oli muistaakseni energiamittausta varten ohjaussulake, jolta keskuksen pääkytkin ei katkaissut jännitettä. Ongelma oli että ko. sulake oli sinetöity -> ei päästy ottamaan pois päältä.
Jännitesotku tuli siinä vaiheessa kun huomattiin että PE- ja N-kisko olivat yhdessä vaikka niiden välinen yhdyskisko oli poistettu. Ja ulkoa löytyi kaapeleita (Ulkoseinälle asennettavia valaisimia varten) joiden päät oli teipattu ja teipit purettua, niissä oli nolla- ja kevijohdin vedety wago-liittimellä yhteen. Kun nolla- pe-johtimet oltiin saatu erilleen, ilmaantui n ja pe kiskojen välille n. 150V jännite. Meidän eristysvastusmittari ei tällöin suostunut mittaamaan vastusta, vaan herjasi liian suuresta jännitteestä mitattavien kohteiden välillä.
- mitata
Onko tämä joku kompakysymys?
”mittaustulokset on mitattu siten että nolla- ja Pe johtimet yhdessä vaihejohtimia (L1, L2 ja L3) vastaan.”
Jos tällä mittaustavalla saat 100 MOhmia, niin ihan hyvä. Mutta aivan hyvin voit saada 100 Ohmia tai 1 Ohmia, eikä mikään muu ole pielessä kuin mittaustyylisi. Mieti vähän virtapiirejä, miten menee liedessä ja kiukaassa vaihejohto, vastus ja nollajohto. Lisäksi nuo vehkeet saattavat sisältää elektroniikkaa, jolle ei välttämättä hyvää tee, jos lyöt sen yli mittausjännitteen. Saattavat hyvin kestääkin, mutta en suosittele tuota tyyliä.
Toinen juttu, mitä ihmettelen, on se että miksi ihmeessä jollakin on välähtänyt laittaa nolla ja kevi samaan liittimeen. Mikä mittari antaa tuossa tilanteessa lukemaksi 10 kOhmia?
Kun nolla- ja suojakiskon erottamisen jälkeen niiden välillä kummittelee 150V, on syynä joku sellainen juttu, jota ei täältä asti pysty päättelemään. Kaikki selviää tutkimalla ja mittaamalla paikanpäällä. Jos talossa on tariffinohjaus tai energiamittaus, olethan osannut ottaa sen huomioon?
” Tuleeko jotenkin syöttökaapelin pen-johtimesta jännite keskuksen PE-kiskoon/suojajohtimiin.”
Jännite on potentiaaliero. Jos suojakisko on jotakin kautta liitetty maadoituselektrodiin, niin sen potentiaaliero maahan nähden pitäisi olla aika lähellä nollaa. Jos on epäilys siitä, että joku juttu on kytketty väärin, kannattaa tutkituttaa asia sellaisella, joka tekee sähköhommia työkseen. Jos aiot kantapään kautta hankkia kokemusta, niin on paikallaan varoittaa, että 240 V ei pelkästään kutita, vaan voi tappaa. Sama muuten pätee jo 150 V:lle, jos kiskojen välillä oikeasti on tuo jännite.- Kantapään kautta opiskellut
Varmasti oli raskasta lukea koko alkuperäinen viestini ajatuksen kanssa:
1. Mehän ei saatu mitattua mitään tuloksia kun lopulta saatiin PE- ja nolla irti toisistaan. Tässä vaiheessa kun nolla ja PE olivat irti toisistaan (niin kuin niiden pitää ollakin), syntyi mittarin mukaan n. 150V jännite PE- ja nollakiskon välille. Sama jännite näkyi myös PE ja vaihejohtimien välillä.
Ainoat mittaustulokset pystyttiin mittaamaan tosiaan kun nolla- ja PE-johtimet olivat yhdessä L1, L2 ja L3 vastaan. Tällöin yritimme ottaa kaikki mahdolliset kuormat pois. Liesi oli irroitettu rasiasta, samoin kuin kaikki siirrettävät laitteet.
Näin toteutettu mittaushan on ihan P:stä, mutta kun ei muutenkaan saatu mitään tolkkua mittaustuloksiin.
Tällaisella mittaustavalla kiinnostaa lähinnä se, miksi yksikin valaistusryhmä saa aikaan sen että eristysresistanssi tippuu n. 10kOhmiin, esim L1:stä mitattuna PE:tä ja nollaa vastaan, jotka ovat yhdessä. (Kaikki muut sulakkeet ovat tällöin pois päältä). Mitattavasta valaistusryhmästä on katsottu että katkaisijat ovat auki asennossa joten kuormaa ei pitäisi olla.
>>Toinen juttu, mitä ihmettelen, on se että miksi ihmeessä jollakin on välähtänyt laittaa nolla ja kevi samaan liittimeen. Mikä mittari antaa tuossa tilanteessa lukemaksi 10 kOhmia?
>>>historiasta en tiedä miksi on laitettu yhteen, mutta 10 kOhmia tulee vaihejohtimen ja yhdistetyn N-jaPE-johtimen välille.
>>Jännite on potentiaaliero. Jos suojakisko on jotakin kautta liitetty maadoituselektrodiin, niin sen potentiaaliero maahan nähden pitäisi olla aika lähellä nollaa. Jos on epäilys siitä, että joku juttu on kytketty väärin, kannattaa tutkituttaa asia sellaisella, joka tekee sähköhommia työkseen. Jos aiot kantapään kautta hankkia kokemusta, niin on paikallaan varoittaa, että 240 V ei pelkästään kutita, vaan voi tappaa. Sama muuten pätee jo 150 V:lle, jos kiskojen välillä oikeasti on tuo jännite.
>>>Teoriassa näin. Muualla sähkötöissä ollessani on tullut vastaan että maadoituskiskoon kytketyissä johtimissa voi kulkea kymmeniä ampeereja virtoja. Ja kyllä me sähkömiehinä tiedetään, jos virtaa kulkee, silloin tarvitaan potentiaalieroa eli jännitettä. Parasta kokemusta on kantapään kautta haettu kokemus. Teoriatiedot ja muu yleissivistys auttaa sitten (toivottavasti ;) ) ymmärtämään milloin "kantapäätestit" on syytä jättää tekemättä. Tässä meidän mittaustilanteessa tuli sellainen olo, että olisi kantapäätestin paikka, kun en oikeasti uskonut että N- ja PE-kiskon välillä olisi pysyvä 150V jännite. Siksi himoitti mennä sormilla kokeileen.
Ja paljon pienempikin jännite riittää tappamaan ihmisen. Ja kun tarkkoja ollaan, ei se jännite tapa vaan siitä syntyvä virta! - on siellä
Kantapään kautta opiskellut kirjoitti:
Varmasti oli raskasta lukea koko alkuperäinen viestini ajatuksen kanssa:
1. Mehän ei saatu mitattua mitään tuloksia kun lopulta saatiin PE- ja nolla irti toisistaan. Tässä vaiheessa kun nolla ja PE olivat irti toisistaan (niin kuin niiden pitää ollakin), syntyi mittarin mukaan n. 150V jännite PE- ja nollakiskon välille. Sama jännite näkyi myös PE ja vaihejohtimien välillä.
Ainoat mittaustulokset pystyttiin mittaamaan tosiaan kun nolla- ja PE-johtimet olivat yhdessä L1, L2 ja L3 vastaan. Tällöin yritimme ottaa kaikki mahdolliset kuormat pois. Liesi oli irroitettu rasiasta, samoin kuin kaikki siirrettävät laitteet.
Näin toteutettu mittaushan on ihan P:stä, mutta kun ei muutenkaan saatu mitään tolkkua mittaustuloksiin.
Tällaisella mittaustavalla kiinnostaa lähinnä se, miksi yksikin valaistusryhmä saa aikaan sen että eristysresistanssi tippuu n. 10kOhmiin, esim L1:stä mitattuna PE:tä ja nollaa vastaan, jotka ovat yhdessä. (Kaikki muut sulakkeet ovat tällöin pois päältä). Mitattavasta valaistusryhmästä on katsottu että katkaisijat ovat auki asennossa joten kuormaa ei pitäisi olla.
>>Toinen juttu, mitä ihmettelen, on se että miksi ihmeessä jollakin on välähtänyt laittaa nolla ja kevi samaan liittimeen. Mikä mittari antaa tuossa tilanteessa lukemaksi 10 kOhmia?
>>>historiasta en tiedä miksi on laitettu yhteen, mutta 10 kOhmia tulee vaihejohtimen ja yhdistetyn N-jaPE-johtimen välille.
>>Jännite on potentiaaliero. Jos suojakisko on jotakin kautta liitetty maadoituselektrodiin, niin sen potentiaaliero maahan nähden pitäisi olla aika lähellä nollaa. Jos on epäilys siitä, että joku juttu on kytketty väärin, kannattaa tutkituttaa asia sellaisella, joka tekee sähköhommia työkseen. Jos aiot kantapään kautta hankkia kokemusta, niin on paikallaan varoittaa, että 240 V ei pelkästään kutita, vaan voi tappaa. Sama muuten pätee jo 150 V:lle, jos kiskojen välillä oikeasti on tuo jännite.
>>>Teoriassa näin. Muualla sähkötöissä ollessani on tullut vastaan että maadoituskiskoon kytketyissä johtimissa voi kulkea kymmeniä ampeereja virtoja. Ja kyllä me sähkömiehinä tiedetään, jos virtaa kulkee, silloin tarvitaan potentiaalieroa eli jännitettä. Parasta kokemusta on kantapään kautta haettu kokemus. Teoriatiedot ja muu yleissivistys auttaa sitten (toivottavasti ;) ) ymmärtämään milloin "kantapäätestit" on syytä jättää tekemättä. Tässä meidän mittaustilanteessa tuli sellainen olo, että olisi kantapäätestin paikka, kun en oikeasti uskonut että N- ja PE-kiskon välillä olisi pysyvä 150V jännite. Siksi himoitti mennä sormilla kokeileen.
Ja paljon pienempikin jännite riittää tappamaan ihmisen. Ja kun tarkkoja ollaan, ei se jännite tapa vaan siitä syntyvä virta!jokin kuorma päällä jonka kautta nolla saa jännitettä maata vasten.
- kawaja
Kantapään kautta opiskellut kirjoitti:
Varmasti oli raskasta lukea koko alkuperäinen viestini ajatuksen kanssa:
1. Mehän ei saatu mitattua mitään tuloksia kun lopulta saatiin PE- ja nolla irti toisistaan. Tässä vaiheessa kun nolla ja PE olivat irti toisistaan (niin kuin niiden pitää ollakin), syntyi mittarin mukaan n. 150V jännite PE- ja nollakiskon välille. Sama jännite näkyi myös PE ja vaihejohtimien välillä.
Ainoat mittaustulokset pystyttiin mittaamaan tosiaan kun nolla- ja PE-johtimet olivat yhdessä L1, L2 ja L3 vastaan. Tällöin yritimme ottaa kaikki mahdolliset kuormat pois. Liesi oli irroitettu rasiasta, samoin kuin kaikki siirrettävät laitteet.
Näin toteutettu mittaushan on ihan P:stä, mutta kun ei muutenkaan saatu mitään tolkkua mittaustuloksiin.
Tällaisella mittaustavalla kiinnostaa lähinnä se, miksi yksikin valaistusryhmä saa aikaan sen että eristysresistanssi tippuu n. 10kOhmiin, esim L1:stä mitattuna PE:tä ja nollaa vastaan, jotka ovat yhdessä. (Kaikki muut sulakkeet ovat tällöin pois päältä). Mitattavasta valaistusryhmästä on katsottu että katkaisijat ovat auki asennossa joten kuormaa ei pitäisi olla.
>>Toinen juttu, mitä ihmettelen, on se että miksi ihmeessä jollakin on välähtänyt laittaa nolla ja kevi samaan liittimeen. Mikä mittari antaa tuossa tilanteessa lukemaksi 10 kOhmia?
>>>historiasta en tiedä miksi on laitettu yhteen, mutta 10 kOhmia tulee vaihejohtimen ja yhdistetyn N-jaPE-johtimen välille.
>>Jännite on potentiaaliero. Jos suojakisko on jotakin kautta liitetty maadoituselektrodiin, niin sen potentiaaliero maahan nähden pitäisi olla aika lähellä nollaa. Jos on epäilys siitä, että joku juttu on kytketty väärin, kannattaa tutkituttaa asia sellaisella, joka tekee sähköhommia työkseen. Jos aiot kantapään kautta hankkia kokemusta, niin on paikallaan varoittaa, että 240 V ei pelkästään kutita, vaan voi tappaa. Sama muuten pätee jo 150 V:lle, jos kiskojen välillä oikeasti on tuo jännite.
>>>Teoriassa näin. Muualla sähkötöissä ollessani on tullut vastaan että maadoituskiskoon kytketyissä johtimissa voi kulkea kymmeniä ampeereja virtoja. Ja kyllä me sähkömiehinä tiedetään, jos virtaa kulkee, silloin tarvitaan potentiaalieroa eli jännitettä. Parasta kokemusta on kantapään kautta haettu kokemus. Teoriatiedot ja muu yleissivistys auttaa sitten (toivottavasti ;) ) ymmärtämään milloin "kantapäätestit" on syytä jättää tekemättä. Tässä meidän mittaustilanteessa tuli sellainen olo, että olisi kantapäätestin paikka, kun en oikeasti uskonut että N- ja PE-kiskon välillä olisi pysyvä 150V jännite. Siksi himoitti mennä sormilla kokeileen.
Ja paljon pienempikin jännite riittää tappamaan ihmisen. Ja kun tarkkoja ollaan, ei se jännite tapa vaan siitä syntyvä virta!...niin ei se virtakaan tapa, vaan taajuus joka helposti aiheuttaa kammiovärinän.
- Kantapään kautta opiskellut
kawaja kirjoitti:
...niin ei se virtakaan tapa, vaan taajuus joka helposti aiheuttaa kammiovärinän.
joka tappaa. Taajuus saa olla nolla (tasavirta) ja virtaa kun on tarpeeksi, noutaja tulee.
- Kantapään kautta opiskellut
on siellä kirjoitti:
jokin kuorma päällä jonka kautta nolla saa jännitettä maata vasten.
Tuossa vts00x kertoi että tariffinohjaussulakkeen kautta tulee tärskyt.
En vain hiffaa miksi vaiheiden ja nollan välillä mittari ei näyttänyt jännitettä, ainoastaan PE:tä vastaan. - kawaja
Kantapään kautta opiskellut kirjoitti:
joka tappaa. Taajuus saa olla nolla (tasavirta) ja virtaa kun on tarpeeksi, noutaja tulee.
koskaan ottanut selvää sähkön terveydellisistä vaikutuksista?
Luulisi että sähkäreiden peruskoulutuksessa käytäisiin ne läpi (aikoinaan tuli noikin pakosta opiskeltua vaikka en sähkäri ole).
"Nimenomaan matalataajuinen (n. 10-100hz) vaihtovirta ole kaikkein vaarallisinta ainakin sydänpysähdystä ajatellen, koska se aiheuttaa kammiovärinää joka on pirun vaikea saada loppumaan, kun taas tasavirta "vain" pysäyttää pumpun, joka on huomattavasti helpompi hoitaa kuin se kammiovärinä."
"Kammiovärinä on paljon vaarallisempi tila kuin "pelkkä" sydämen pysähdys, mutta molempiin kuolee, jos tarpeeksi pitkään aikaan ei veri kierrä. Pysähtnyt sydän on paljon helpompi käynnistää uudelleen kuin kammiovärinässä oleva sydän. Jos sähköisku on pysäyttänyt sydämen toiminnan kokonaan, siis ei kammiovärinään, terve sydän yleensä hetken päästä käynnistyy itsestään tai varsin helposti puhallus-painalluselvytyksellä. Ainoa keino saada kammiovärinä loppumaan on johtaa sydänlihaksen läpi riittävän suuri (aikuisella 200-360J DC-sähköenergia), jolla sydämen kaoottinen sähköinen toiminta saadaan loppumaan."
Lähde: http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html
"Sinimuotoisella vaihtovirralla (50 Hz tai 60 Hz) sydänkammiovärinän raja-arvo on erityisen alhainen, jos virran vaikutusaika kestää yli sydämen toimintajakson."
Lähde: http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/ - Kantapään kautta opiskellut
kawaja kirjoitti:
koskaan ottanut selvää sähkön terveydellisistä vaikutuksista?
Luulisi että sähkäreiden peruskoulutuksessa käytäisiin ne läpi (aikoinaan tuli noikin pakosta opiskeltua vaikka en sähkäri ole).
"Nimenomaan matalataajuinen (n. 10-100hz) vaihtovirta ole kaikkein vaarallisinta ainakin sydänpysähdystä ajatellen, koska se aiheuttaa kammiovärinää joka on pirun vaikea saada loppumaan, kun taas tasavirta "vain" pysäyttää pumpun, joka on huomattavasti helpompi hoitaa kuin se kammiovärinä."
"Kammiovärinä on paljon vaarallisempi tila kuin "pelkkä" sydämen pysähdys, mutta molempiin kuolee, jos tarpeeksi pitkään aikaan ei veri kierrä. Pysähtnyt sydän on paljon helpompi käynnistää uudelleen kuin kammiovärinässä oleva sydän. Jos sähköisku on pysäyttänyt sydämen toiminnan kokonaan, siis ei kammiovärinään, terve sydän yleensä hetken päästä käynnistyy itsestään tai varsin helposti puhallus-painalluselvytyksellä. Ainoa keino saada kammiovärinä loppumaan on johtaa sydänlihaksen läpi riittävän suuri (aikuisella 200-360J DC-sähköenergia), jolla sydämen kaoottinen sähköinen toiminta saadaan loppumaan."
Lähde: http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html
"Sinimuotoisella vaihtovirralla (50 Hz tai 60 Hz) sydänkammiovärinän raja-arvo on erityisen alhainen, jos virran vaikutusaika kestää yli sydämen toimintajakson."
Lähde: http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/Sähköiskussa virran suuruus on se ihmiselle vaarallisin seikka.
Kyllä olen työn puolesta ja koulutuksen kautta terveydellisistä asioista saanut perehtyä asiaan.
>>Nimenomaan matalataajuinen (n. 10-100hz) vaihtovirta...
>>>Tässäkin perussuure on virta jonka suuruus on ratkaiseva.
Sähköisku on aina vakava asia. Monissa työpaikoilla sähköiskun saadessa pitää käydä ekg-filmissä. Sähköiskun jälkeen sydämen rytmihäiriöitä voi tulla myös muutaman päivän kuluttua.
Joskus kavereille jotka vähättelevät sähkön vaaroja vois tehdä "grillimakkaratestin". Tämä testi onnistuu myös tasavirralla. - kawaja
Kantapään kautta opiskellut kirjoitti:
Sähköiskussa virran suuruus on se ihmiselle vaarallisin seikka.
Kyllä olen työn puolesta ja koulutuksen kautta terveydellisistä asioista saanut perehtyä asiaan.
>>Nimenomaan matalataajuinen (n. 10-100hz) vaihtovirta...
>>>Tässäkin perussuure on virta jonka suuruus on ratkaiseva.
Sähköisku on aina vakava asia. Monissa työpaikoilla sähköiskun saadessa pitää käydä ekg-filmissä. Sähköiskun jälkeen sydämen rytmihäiriöitä voi tulla myös muutaman päivän kuluttua.
Joskus kavereille jotka vähättelevät sähkön vaaroja vois tehdä "grillimakkaratestin". Tämä testi onnistuu myös tasavirralla.Tietenkin virta ( jännite) tappaa, pointti onkin siinä että vaihtosähköllä (50Hz) riittää noin kymmenesosa virta verrattuna vaikka tasasähköön.
- Kantapään kautta opiskellut
kawaja kirjoitti:
Tietenkin virta ( jännite) tappaa, pointti onkin siinä että vaihtosähköllä (50Hz) riittää noin kymmenesosa virta verrattuna vaikka tasasähköön.
heh ;)
- vts00x
syytä aloittaa alusta ja tällä kertaa oikein:
Kuten joku tuossa aiemmin jo totesikin, tariffinohjauksen sulake ON MYÖS AVATTAVA ennen mittauksia. Koska se on sinetöity, lupa pyydetään verkkoyhtiöltä.
Sen jälkeen mittaukset tehdään pääkytkin avattuna, N-PE-yhdistys poistettuna (nyt ei tule kynsille mittarin kautta) ja vaiheet ja nolla niputettuna mittauksien ajaksi. Vaiheet ja nolla pidetään nipussa, jottei rikota mittausjännitteellä paikkoja. Näin jännite ei pääse kuorimtuksen napoihin, vaan kunkin johtimen ja PE:n välille. Erikseen niitä mitataan vain, jos mahdolliset viat eivät muuten löydy ja silloinkaan mikään kulutuskoje ei saa olla verkossa kiinni. Lisäksi on erityisesti muistettava, että elektronisten liitäntälaitteiden N ja L on pidettävä yhdessä kaikissa mittaustilanteissa. Tämä alkaa ollakin sitten jo enemmän tai vähemmän salapoliisityötä ja vaatii pidemmät tumaustauot ennen napin painallusta.
Mitään mittaustuloksia, jotka eivät täytä vaatimuksia, ei voi eikä saa hyväksyä.- Kantapään kautta opiskellut
nyt tuli luultavasti vastausta ongelmaan.
Ei kai se auta kuin käydä uudestaan mittailemassa. Se kyllä aiheuttaa meidän "puljussa" joillekin henkilöille verenpaineen nousua, kuulemma saadut mittaustulokset olisivat olleet riittäviä.
Tiedätkö, kun pyydän lupaa ja luvan saamisen jälkeen avaan sinetin, veloittaako verkkoyhtiö siitä? (Jos veloittavat tulee lisää harmaita hiuksia esimiehelleni;) )
Tässä oikeassa tavassa mitata vaiheet ja nolla yhdessä PE:tä vastaan ei mitata vaiheiden välistä eikä vaiheiden ja nollan välistä eristysvastusta. Niitä ei siis tarvitse mitata?
Osaatko selittää miksi kWh-mittari antoi kynsille ollessaan päällä? Kun me oltiin saatu nolla ja PE erilleen, mittarimme näytti n. 150V jännitettä PE:n ja nollan välillä sekä PE:n ja vaiheiden välillä. Mittaustemme mukaan jännitettä ei kuitenkaan ollut vaiheiden ja nollan välillä. Ja minkä sortin jännite on kyseessä, voiko saada ihmiselle vaarallisen virran aikaiseksi?
Kaveri, joka kävi ulkona ottamassa N- ja PE johtimet erilleen väitti saaneensa sätkyjä. Siksi itsenikin piti mennä törkkimään sormilla N- ja Pe-kiskoa. - vts00x
Kantapään kautta opiskellut kirjoitti:
nyt tuli luultavasti vastausta ongelmaan.
Ei kai se auta kuin käydä uudestaan mittailemassa. Se kyllä aiheuttaa meidän "puljussa" joillekin henkilöille verenpaineen nousua, kuulemma saadut mittaustulokset olisivat olleet riittäviä.
Tiedätkö, kun pyydän lupaa ja luvan saamisen jälkeen avaan sinetin, veloittaako verkkoyhtiö siitä? (Jos veloittavat tulee lisää harmaita hiuksia esimiehelleni;) )
Tässä oikeassa tavassa mitata vaiheet ja nolla yhdessä PE:tä vastaan ei mitata vaiheiden välistä eikä vaiheiden ja nollan välistä eristysvastusta. Niitä ei siis tarvitse mitata?
Osaatko selittää miksi kWh-mittari antoi kynsille ollessaan päällä? Kun me oltiin saatu nolla ja PE erilleen, mittarimme näytti n. 150V jännitettä PE:n ja nollan välillä sekä PE:n ja vaiheiden välillä. Mittaustemme mukaan jännitettä ei kuitenkaan ollut vaiheiden ja nollan välillä. Ja minkä sortin jännite on kyseessä, voiko saada ihmiselle vaarallisen virran aikaiseksi?
Kaveri, joka kävi ulkona ottamassa N- ja PE johtimet erilleen väitti saaneensa sätkyjä. Siksi itsenikin piti mennä törkkimään sormilla N- ja Pe-kiskoa.avaamaan säännöllisesti. En ole viimeisen 10 vuoden aikana koskaan laskua aiheesta saanut.
Standardin mukaan vaiheiden välejä ja vaiheiden ja nollan välejä ei tarvitse mitata eikä niitä valmiista asennuksesta voikaan mitata. Nousut, keskukset jne. toki mitataan edelleen kaikki kaikkia vastaan, mutta ennen kytkentöjä.
Ei ainakaan täyttä jännitettä voi vaiheen ja nollan välillä olla, kun se nolla ei ole enää maapotentiaalissa. Jännite siirtyy kuorman kautta nollapiiriin eikä silloin (samaa) vaihetta vastaan voi olla jännite-eroa. Sen sijaan PE:tä vastaan on täysi jännite sekä vaiheessa että nollassa. Siksi ilmiö on pirullinen, kun esim. keskuksen sisältä saa kynsilleen koski lähes mihin hyvänsä:( Sama tilanne oli tietysti siellä kaapelin päässä.
Minkälaisia nuo jännitteet sitten tarkasti ottaen ovat eri tilanteissa, riippuu aina asennuskohteesta. Tuolloinhan vaikuttaa vain yksi vaihe ja sekin mittarin sisäisen kytkennän läpi.
Edellä oleva ei sitten ole mitään tieteellistä tutkimusta, enemmänkin päinvastoin. Hyvin epätieteellisesti olen samalla tavalla ottanut riittävän monta kertaa kynsilleni, jotta asiaa olen koettanut pohdiskella. Helpommalla on kyllä päässyt, kun avaa myös sen tariffinohjaussulakkeen... - Kantapään kautta opiskellut
vts00x kirjoitti:
avaamaan säännöllisesti. En ole viimeisen 10 vuoden aikana koskaan laskua aiheesta saanut.
Standardin mukaan vaiheiden välejä ja vaiheiden ja nollan välejä ei tarvitse mitata eikä niitä valmiista asennuksesta voikaan mitata. Nousut, keskukset jne. toki mitataan edelleen kaikki kaikkia vastaan, mutta ennen kytkentöjä.
Ei ainakaan täyttä jännitettä voi vaiheen ja nollan välillä olla, kun se nolla ei ole enää maapotentiaalissa. Jännite siirtyy kuorman kautta nollapiiriin eikä silloin (samaa) vaihetta vastaan voi olla jännite-eroa. Sen sijaan PE:tä vastaan on täysi jännite sekä vaiheessa että nollassa. Siksi ilmiö on pirullinen, kun esim. keskuksen sisältä saa kynsilleen koski lähes mihin hyvänsä:( Sama tilanne oli tietysti siellä kaapelin päässä.
Minkälaisia nuo jännitteet sitten tarkasti ottaen ovat eri tilanteissa, riippuu aina asennuskohteesta. Tuolloinhan vaikuttaa vain yksi vaihe ja sekin mittarin sisäisen kytkennän läpi.
Edellä oleva ei sitten ole mitään tieteellistä tutkimusta, enemmänkin päinvastoin. Hyvin epätieteellisesti olen samalla tavalla ottanut riittävän monta kertaa kynsilleni, jotta asiaa olen koettanut pohdiskella. Helpommalla on kyllä päässyt, kun avaa myös sen tariffinohjaussulakkeen...Mukava saada noin asiantuntevia vastauksia. Juuri tällaisissa asioissa tämä palsta on hyvä. Meidän ongelmat mittauksissa ja mitä oikein tapahtui ei olisi yrityksemme kautta selvinnyt. Mittaukset olisi jätetty sikseen ja sillä selvä.
Minulle riitti hyvin tämä selvitys ja nyt ja jatkossa osaan tariffin ohjaussulakkeen avata ennen mittauksia, kiitokset vielä kerran! - rane
Kantapään kautta opiskellut kirjoitti:
Mukava saada noin asiantuntevia vastauksia. Juuri tällaisissa asioissa tämä palsta on hyvä. Meidän ongelmat mittauksissa ja mitä oikein tapahtui ei olisi yrityksemme kautta selvinnyt. Mittaukset olisi jätetty sikseen ja sillä selvä.
Minulle riitti hyvin tämä selvitys ja nyt ja jatkossa osaan tariffin ohjaussulakkeen avata ennen mittauksia, kiitokset vielä kerran!mun mielestä jännite nollan ja pen välillä johtuu siitä koska eikös pe ole kuitenkin maissa mutta nolla ei koska nollahan maadoittuu pe.n kautta maahan. ilmeisesti tariffimittarin nolla on normaalissa nolla kiskossa eikä pääkytkimen vieressä olevassa nollassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä751420Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa
Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.2481322Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.1521096Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava2551078- 51795
- 65774
Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em62747Miksi mies tuntee näin?
Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui39728Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg
parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤44701- 30647