Siitä on kauan, kuten kaikesta nykyisin.
Emmekä me saa mitään sieltä takaisin.
Ehkä muutamia harvennettuja sanoja,
mieluummin unohduksen pimeään sutattuja.
Tyttö oli nuori ja työssä paperitehtaalla.
Poika oli amatsussa ja veti norttia.
Kuuluivat samaan harmittomaan lähiöjengiin;
motskareita, vanhoja pösöjä ja polkupyöriä.
Pariutuneet pukeutuivat samanlailla, sitä sanottiin, se oli unisexiä.
Suodenniemen lavalla tanssittiin rockia ja letkajenkkaa,
bussi kulki ees taa, ees taa.
Häijään baarista sai keskikaljaa ja tupakkia.
Poika sanoi rakastavansa eniten tytön silmiä.
Rakasti.., niin että hukuttautui tehtaan koskeen.
Silloin oli kevät, kevät oli aina tytölle vaikea.
Tyttö lähti tehtaalta, eikä halunnut palata mihinkään enää koskaan.
Pari sataa rauhoittavaa, saman verran äidin sydänlääkkeitä ja kymmeniä toksisia.
Tyttö heräsi letkuista monta päivää sen jälkeen.
Ei halunnut palata, ei halunnut jatkaa matkaa.
Jostain syystä jätettiin elämään.
..........
Monta kertaa jätetty elämään.
Monta kertaa.
Eikä nyt ole kevät.
Emmekä me saa mitään sieltä takaisin.
Ehkä muutamia harvennettuja sanoja,
mieluummin unohduksen pimeään sutattuja.
Tyttö oli nuori ja työssä paperitehtaalla.
Poika oli amatsussa ja veti norttia.
Kuuluivat samaan harmittomaan lähiöjengiin;
motskareita, vanhoja pösöjä ja polkupyöriä.
Pariutuneet pukeutuivat samanlailla, sitä sanottiin, se oli unisexiä.
Suodenniemen lavalla tanssittiin rockia ja letkajenkkaa,
bussi kulki ees taa, ees taa.
Häijään baarista sai keskikaljaa ja tupakkia.
Poika sanoi rakastavansa eniten tytön silmiä.
Rakasti.., niin että hukuttautui tehtaan koskeen.
Silloin oli kevät, kevät oli aina tytölle vaikea.
Tyttö lähti tehtaalta, eikä halunnut palata mihinkään enää koskaan.
Pari sataa rauhoittavaa, saman verran äidin sydänlääkkeitä ja kymmeniä toksisia.
Tyttö heräsi letkuista monta päivää sen jälkeen.
Ei halunnut palata, ei halunnut jatkaa matkaa.
Jostain syystä jätettiin elämään.
..........
Monta kertaa jätetty elämään.
Monta kertaa.
Eikä nyt ole kevät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoitin tämän ajattelematta, se vaan tuli tilannesidonnaisena. En saa pois. Harmittaa niin että itkettää. Eihän tänne tällaisia kirjoitella, miten helvetissä näin "avauduin"??!!! En vaan halua levittäytyä netissä muualle, mutta voisin harrastaa itsekritiikkiä tämän mokan muistuttaessa itseäni.
Rääpikää nyt tätäkin, te terveet!!!
Minusta tuo oli ihan hyvä runo. Eikä se haittaa jos liittyy omaan elämään.
Jos kirjoittaminen helpottaa niin vielä parempi juttu.
Joka tapauksessa parempaa jatkoa sinulle.
minun runoni liittyvät yleensä aina omaan elämääni ja ovat itsekoettuja. Siksi toivonkin, että en avaa itseäni enää täällä. Sama kuin laittaisi Iltalehteen, kirjoitettu on aina kirjoitettu ja käytettävissä missä vaan.
-Runona "runo" oli huono, mutta osaan tehdä sen paremmaksi versioksi ihan pienillä muutoksilla sisältöä muuttamatta.
Runosi on mielestäni koskettava. Älä suotta harmittele. Tätä palstaa joskus seurailen. Ihmettelen sitä törkeää kieltä, mitä varsinkin monissa " runoarvosteluissa " käytetään. Luulenpa, että aika iso osa palstalla pyörivistä on kasvattajia siis jonkun äitejä ja isiä. Ei ihme, että nuorison kielenkäyttö on sitä mitä se on .
Toivon, että löydät asiantuntevaa apua itsellesi. Kaikkea hyvää sinulle !
runo/tarina, elämästä ja sen hyvistä/huoista puolista.
Miksi sitä ei vois laittaa tänne?
Ihan kaikella. Pelko on pahin ihmisen vihollinen.
Kun se on ohi, kaikki on hyvin. Tapahtui mitä tapahtui. Olen vastuussa mielelläni kaikesta, sillä vain siten voin rakastaa itseäni.
Sahaaminen kuolettaa minua ja mieleni menee heikoksi.