Ottakaa kerrankin mallia Joensuusta niin saatte kerralla vanhustenhoidon kuntoon ja satoja työpaikkoja siinä samalla:
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=060922&Model=juttusivu.html&Story=2907108.txt&StDate=060922&StTime=00:00:00&SPage=True
Kaupunki on hankkeen tiimoilta jo käynnistänyt vanhuspalveluissa suunnanmuutoksen, joka tähtää ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä edistävien toimintatapojen lisäämiseen. Rahoitusta on saatu lääninhallitukselta. Hoivapuistoon kaavaillaan tiloja myös ISAK:lle (Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus).
- Hoivapuisto on iso, kunnianhimoinen ja kaupungin ikäpolitiikkaa profiloiva hanke. Valtakunnallisesti se on uudentyyppinen, emme ole voineet kopioida sitä mistään. Iäkkäiden määrä kasvaa Joensuussa voimakkaasti, ja se edellyttää ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja uusia innovaatioita. Hanke on monirahoitteinen, joten rahoitukseen se ei kaadu, sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen perustelee.
Tällä hetkellä 15 prosenttia joensuulaista on yli 65-vuotiaita, mutta määrä nousee vuoteen 2025 mennessä 24 prosenttiin.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Liisa Välitalon (kok.) mukaan kaupunginvaltuutetut ovat laajasti myötämielisiä hankkeelle. Tarveselvitys lähti alun perin käyntiin valtuustoaloitteesta, jossa lähes kaikki ryhmät olivat mukana.
- Nuorille on rakennettu Lyseon peruskoulu ja Areena, joten on aika suunnata palveluita myös iäkkäille. Hoivapuistoon liittyy tärkeänä osana ennaltaehkäisy. Mitään hyväosaisten vanhusten paikkaa siitä ei tule. Asumis- ja muut palvelut tehdään kaikkia vanhusryhmiä ajatellen, Välitalo huomauttaa.
Hankkeessa otetaan huomioon ikäkäsitysten nopea muuttuminen. Päälle kuusikymppiset selviävät useimmiten omatoimisesti, mutta kun mittariin tulee 75 vuotta, alkaa palvelutarve kasvaa merkittävästi.
Kun suuret ikäluokat jäävät vuoden 2010 paikkeilla eläkkeelle, he ovat entisajan vanhuksia paljon terveempiä ja hyvinvoivia. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan, jotta aktiivinen seniorivaihe muodostuisi mahdollisimman pitkäksi ja raskaita neljännen iän palveluita tarvittaisiin vähemmän.
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=060922&Model=juttusivu.html&Story=2907108.txt&StDate=060922&StTime=00:00:00&SPage=True
Kaupunki on hankkeen tiimoilta jo käynnistänyt vanhuspalveluissa suunnanmuutoksen, joka tähtää ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä edistävien toimintatapojen lisäämiseen. Rahoitusta on saatu lääninhallitukselta. Hoivapuistoon kaavaillaan tiloja myös ISAK:lle (Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus).
- Hoivapuisto on iso, kunnianhimoinen ja kaupungin ikäpolitiikkaa profiloiva hanke. Valtakunnallisesti se on uudentyyppinen, emme ole voineet kopioida sitä mistään. Iäkkäiden määrä kasvaa Joensuussa voimakkaasti, ja se edellyttää ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja uusia innovaatioita. Hanke on monirahoitteinen, joten rahoitukseen se ei kaadu, sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen perustelee.
Tällä hetkellä 15 prosenttia joensuulaista on yli 65-vuotiaita, mutta määrä nousee vuoteen 2025 mennessä 24 prosenttiin.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Liisa Välitalon (kok.) mukaan kaupunginvaltuutetut ovat laajasti myötämielisiä hankkeelle. Tarveselvitys lähti alun perin käyntiin valtuustoaloitteesta, jossa lähes kaikki ryhmät olivat mukana.
- Nuorille on rakennettu Lyseon peruskoulu ja Areena, joten on aika suunnata palveluita myös iäkkäille. Hoivapuistoon liittyy tärkeänä osana ennaltaehkäisy. Mitään hyväosaisten vanhusten paikkaa siitä ei tule. Asumis- ja muut palvelut tehdään kaikkia vanhusryhmiä ajatellen, Välitalo huomauttaa.
Hankkeessa otetaan huomioon ikäkäsitysten nopea muuttuminen. Päälle kuusikymppiset selviävät useimmiten omatoimisesti, mutta kun mittariin tulee 75 vuotta, alkaa palvelutarve kasvaa merkittävästi.
Kun suuret ikäluokat jäävät vuoden 2010 paikkeilla eläkkeelle, he ovat entisajan vanhuksia paljon terveempiä ja hyvinvoivia. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan, jotta aktiivinen seniorivaihe muodostuisi mahdollisimman pitkäksi ja raskaita neljännen iän palveluita tarvittaisiin vähemmän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Rakennuskustannukset nousevat hiukan yli 10 000 huoneistoneliön vaihtoehdossa arviolta 20-23 miljoonaan euroon.
Kaupungin maksettavaksi jäisi rakennuskustannuksista vain pieni osa, sillä moni ulkopuolinen taho on kiinnostunut osallistumaan. Vuotuisten käyttökustannusten lisäys kaupungille olisi 430 000 euroa, mikä tulee vanhusneuvolan, muistineuvojan ja muista uusista toiminnoista."
Lieksaan sovellettuna voisimme rakentaa Kaarisillan kupeeseen 2500 huoneistoneliötä käsittävän vanhusten palvelukeskuksen 6 miljoonalla eurolla. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat kaupungille 100.000 euroa ja ulkopuoliset tahot maksaisivat loput.
Työpaikkoja saisimme heti kättelyssä 50 kappaletta. Ja tosiaan, 150 vanhusta saisi itselleen korkealuokkaisen asunnon. Rakennuskustannukset ovat niin naurettavan halvat että eiköhän ruveta tuumasta toimeen.
Muuallakin maata, kuin kaarisillan kupeesssa, ja vielä parempaa rakennusmaata löytyy kauempaa, ja entäs sitten jos kaarisilta tulee yksisuuntaiseksi?