STT-IA, 22.9.2006
Taloustieteiden opiskelijat huijaavat tenteissä ja muissa opinnäytteissä enemmän kuin muiden alojen opiskelijat, kertoo yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten opiskelijoiden käyttäytymistä kartoittanut tutkimus.
Tutkijoiden syynissä oli 5 300 opiskelijaa. Taloustieteiden opiskelijoista 56 prosenttia myönsi huijanneensa opinahjoaan viime vuoden aikana. He perustelivat epärehellisyyttään sillä, että huijaaminen ja vilppi kuuluvat liike-elämään.
Huijauslistan kakkosena ovat teknisten alojen opiskelijat 54 prosentillaan. Tulevista lääkäreistä huijaamisen syyllistyi 49 prosenttia, tulevaisuuden juristeista 46 prosenttia.
Taiteita opiskelevista oli vilppiä harrastanut 43 prosenttia. Rehellisintä väkeä ovat sosiaalialan ja humanististen tieteiden opiskelijat. Heidän vilppiprosenttinsa on 39.
New Jerseyn Rutgers-yliopiston tutkimusryhmän vetäjä Donald McCabe epäilee, että todelliset huijausprosentit ovat vielä vielä suuremmat kuin tutkimusraporttiin kirjatut.
Taloustieteiden opiskelijat huijaavat tenteissä ja muissa opinnäytteissä enemmän kuin muiden alojen opiskelijat, kertoo yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten opiskelijoiden käyttäytymistä kartoittanut tutkimus.
Tutkijoiden syynissä oli 5 300 opiskelijaa. Taloustieteiden opiskelijoista 56 prosenttia myönsi huijanneensa opinahjoaan viime vuoden aikana. He perustelivat epärehellisyyttään sillä, että huijaaminen ja vilppi kuuluvat liike-elämään.
Huijauslistan kakkosena ovat teknisten alojen opiskelijat 54 prosentillaan. Tulevista lääkäreistä huijaamisen syyllistyi 49 prosenttia, tulevaisuuden juristeista 46 prosenttia.
Taiteita opiskelevista oli vilppiä harrastanut 43 prosenttia. Rehellisintä väkeä ovat sosiaalialan ja humanististen tieteiden opiskelijat. Heidän vilppiprosenttinsa on 39.
New Jerseyn Rutgers-yliopiston tutkimusryhmän vetäjä Donald McCabe epäilee, että todelliset huijausprosentit ovat vielä vielä suuremmat kuin tutkimusraporttiin kirjatut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jaa-a, mielenkiintoista. Jotenkin tuon kyllä jo mutu -tuntumalla tiesikin.
Heitänpä väitteen, että humanistit ym. opiskelevat perinteisen sivistysyliopiston idean mukaisesti, siis puhtaasti omasta halustaan ja aidosta kiinnostuksesta. Nuo muut alat taas ovat selvästi enemmän ammattisuuntautuneita ja siten osittain ulkoa määrättyjä.
Ja tuo on mielenkiintoinen huomio, että taloustieteiden opiskelijoiden mielestä huijaaminen kuuluu liike-elämään. Ei ihme, että jossakin vaiheessa Suomessakin oli puhetta siitä, että juuri kauppatieteen opiskelijoille pitäisi saada opintoihin mukaan pakollisia (käytännön) filosofian kursseja, esim. etiikkaa.
Ainahan se "huijaaminen" kuuluu käytäntöön, mutta miten määritellään huijaamisen raja? Katteen perusteellako?
Hmmm... Kenties huijaaminen voisi määrittyä esimerkiksi jotenkin niin, että huijaaja TIETOISESTI toimii siten, että tavoittelee itselleen ao. tilanteen normitasoon (tämä voi olla ongelmallinen määrittää) nähden ylenmääräistä etua ja sellaisin keinoin, joiden ilmitullessa hänelle itse asiassa aiheutuisi vallitsevan yhteisön suunnasta haittaa. Huijaaja ottaa tietoisen riskin - laskeskelee että vilppi kannattaa, koska todennäköisyys siihen että jää teostaan kiinni ja joutuu vastaamaan teostaan on pienempi kuin vilpistä saatu hyöty.