Jääkiekosta

ja monesti olenkin yrittänyt viedä poikaa jalkapalloa ja jääkiekkoa pelaamaan. Mutta kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. En ymmärrä miksi musiikki on hänelle paljon tärkeämpää kuin reipas liikunta mukavan porukan kanssa. Olenkin sanonut pojalle, että reippaisiin liikuntaharrastuksiin kuljetan mutta musiikkiharrastukseen saa kulkea itse. Ja niinpä poika kulkee kesät talvet polkupyörällä omassa harrastuksessaan.

Lapsi varmasti valitsee harrastuksensa omien kykyjensä ja innostuksensa mukaan. Vanhemmat tietysti voivat ohjata lapsen harrastukseen suuntautumista, mutta epämieluisa harrastus loppuu heti alkuunsa.

Jääkiekko yms. vaaralliset lajit ovat kuitenkin vuosien myötä menneet parempaan suuntaan. Tämä viimeinenkin sääntömuutos, jossa rangaistaan koukkimsesta yms. on omiaan viemään kiekkoa parempaan suuntaan. Myöskin varusteiden kehitys on ollut huimaa. Itse annan lapseni pelata kiekkoa, koska hänellä itsellään on siihen palava halu ja hänen tavoitteet ovat korkealla. Ihan missä vain voi lapsellekin tapahtua mitä vain. Jos pelkäämään alkaa lasten puolesta, niin saa olla hermoheikko aamusta iltaan.

Toivottavasti aloittajan pojat pitävät musiikista ja kuvaamataidosta, jonne haluaisit lastesi suuntautuvan. Mitäs sitten, jos lapsesi jonain päivänä haluavat käydä tutustumassa johonkin pallopeliin ja jopa innostuvat siitä tosissaan. Liika ehdottomuus on näissä kasvatusasioissa pahasta.

just niin!määrää sinä vaan mitä saavat tehdä.jos ei mikään kiinnostaa tai saa sinulta lupaa harrastukseen,niin aina on olemassa...

niin yhym mielipiteitä on monen laisii.mut yks on tärkeää haluaako sun lapset välttämättä sitä mitä sinä haluat.

Jos lapsi on jostain harrastuksesta innoissaan, niin kannattaa tukea tätä tässä kiinnostavassa harrastuksessa! Lapsi varmasti arvostaa vanhemman tukea. Vanhemmat eivät voi noin vain määrätä, mistä lapsi saa pitää ja mistä ei. Tietysti tää on MUN mielipide... jos ootte eri mieltä niin sit vaan ootte...

Minä toivon että lapseni innostuvat liikuntaharrastuksesta ja yritän heitä niihin myös ohjata. Haluan että lapset oppivat liikunnan riemun ja aikuisena se on jo niin normaali asia ettei siitä tule ongelmaa, kuten minulla. Aina olen kyllä polkenut kouluun ja teininä pelannut salibandya mutta aikuisena liikkuminen jäi ja nyt kolmikymppisenä on hirveetä itsensä repimistä että saa pidettyä huolta kropastaan.
Toivottavasti omat lapseni eivät päädy tähän.
Kulttuuri-ja taideaineet ovat tietenkin yhtä hyviä harrastuksia ja todennäköisesti ainakin poikani haluaa jtn tällaista harrastaa. Mutta silti mukana pitää olla joku liikuntaharrastus ja tästä aion pitää kiinni.Olkoot mikä vain kunhan liikkuu. Harmi ettei meidän perheellä ole varaa laittaa lapsia jääkiekkokouluun tai esim harrastamaan hiihtoa missään seurassa.
Ei lasten puolesta voi koko ajan pelätä. Jos nyt lapselta murtuu joku paikka niin ikäväähän se on ja varmasti tulee itku äitiltäkin, mutta loppujen lopuksi, mitä sen on väliä. Kyllä niistä silti terveitä ja tasapainoisia lapsia kasvaa silti. Varusteetkin on niin hyviä ja junnukiekkoilussa säännöt tiukkoja..
Anna lapsesi harrastaa mitä haluaa