Tytöt sekä pojat

Oma rakkaustarina..??!
Tää on sellanen aihe, että tästä voisin kertoo ja "jauhaa" koko ajan...
tässä tulee PITKÄN LYHYT rakkaustarinamme....

Elettiin vielä vuotta 2001, joulukuuta...
Oli lauatai-ilta ja me yhdessä ystäviemme kanssa päätimme lähteä illalla discoon! Olihan se "harvinaista herkkua", että näinkin "pienellä" paikkakunnalla niitä discoja järjestettiin...
Normaalisti kuteet päälle, kavereitten luo ja menoks...
Heti kun astuin sisään rakennukseen ja laskeuduin alas tanssilattialle pistin merkille, että DJ'llä oli mukana kaksi roudari poikaa, toinen jo ennestään tuttu, ja toinen aivan tuntematon, mutta AH millainen..!!:)
Hänen rento ja rempseä olemuksensa pisti silmään!
Ei mitään, me biletettiin ystieni kaa, oltiin ihan onnesta soikeina, olihan se hienoa olla bilettämässä ja sitten jäädä lomalle!!:)
DJ't kuuluttivat, että joulupukki vierailee discossa illan aikana, tuli hetki kun se toinen roudari katosi, ja hetken kuluttua lavalle asteli joulupukki! Mentiin kavereiden kaa lavan reunalle olemaan ja mie silmät kiiluen kahtelin pukkia.. Tuli pukin vuoro vetää letkajenkka, kun hän tuli meidän bilettäjien sekaan, tarrasin heti hänestä kiinni ja letkiksen aikana "naljailin" pukille, että "noh, näytäs nyt pukki kuinka sun jalka niin koreesti nousee...." ja muuta sellasta...
Pukki poistui, ja jätin sitten sen jälkeen lapun DJ'lle, jossa oli jotain siitä "söpöstä roudari pojasta"... DJ't luki sen, ja eivät sen erikoisemmin kommentoineet asiaa...
Tiesin, että disco loppuu kohta, ja viimeiset hitaat alkaa, rohkaisin mieleni (uskokaa tai älkää, olen loppujen lopuksi aika ujo poikien suhteen..), kirjoitin lapun jossa pyysin häntä tanssimaan, menin lavan reunalla, kutsuin hänet sormellani luokseni ja tökkäsin sen lapun hänen käteen ja liukenin paikalta...
Jatkettiin bilettämistä, ja mie ihan "paniikissa" pelkäsin, että mitä siitä nyt seuraakaan...
Hitaat alkoivat ja hän tuli minun ohi mennessäni lavan reunalle ja kysyi, että vieläkö lähden hänen kanssaan tanssimaan.... Tanssittiin, juteltiin... Disco loppui, lähdin heidän mukaan eräälle mökille (DJ't olivat eri paikkakunnalta, 200 kilsan päästä. Samoin se roudari), vietin aikaa hänen kanssaan...
Piti erota, kyynel silmin suutelin häntä ja lähdin itkien pois, se satutti...
Numerot oli vaihdettu, että yhteyttä pidetään...
Yhteyttä pidettiin, soiteltiin, textailtiin, kirjoiteltiin (tai MINÄ kirjoittelin..=).. laskut oli huimia...
tuli tammikuu, sama jatkui.. Minä kiinnyin häneen suunnattomasti...
tuli helmikuu, olin kiintynyt häneen todella suuresti... Tuli erään tapahtuman aika siellä heidän paikkakunnallaan.. tiesin siitä... seuraavana päivänä sain kuulla, että hänellä on "toinen"...
Eihän me oltu kuin YSTÄVIÄ, mutta SILTI, se satutti, itkin silloin hysteerisesti...
asia "sovittiin", jatkettiin elämäämme, oltiin ystäviä!!
yhteydenpito kaikesta huolimatta jatkui, TIETENKIN!!:)
Minä olin kaikesta huolimatta edelleen kiintynyt häneen...
Tuli maaliskuu, tuli huhtikuu...
Tuli aika huhtikuussa, jolloin hän uudelleen tuli meidän paikkakunnalle, roudailemaan discoon...
Odotin tapaamistamme, pelkäsin, toivoin, uskoin.. ja taas pelkäsin....
kun näin hänet, minun olisi tehnyt mieli juosta ja hypätä hänen kaulaansa, mutten voinut! En, koska hänellä oli se "toinen"....
Ilta meni discossa, juteltiin, tanssittiin... oltiin...
Disco loppui, lähdin heidän mukaan jälleen mökille (tai hotellille, hotellihuoneeseen)...
Juteltiin hänen kanssaan ja sitten aivan huomaamattamme löysimme molemmat itsemme toistemme syleilystä, suutelemasta... se tuntui hyvältä!!
Sen illan jälkeen kaikki muuttui...
Alettiin seurustella, välimatkasta huolimatta..
Nähtiin, tavattiin, tutustuttiin lisää.. tutustuttiin perheisiimme....
Välillä tuli hetkiä, jolloin itkettiin, ja tuntui pahalta kun toinen oli siellä niin kaukana..
Joskus riideltiin ja suututtiin, ja taas sovittiin ja rakastettiin aina vain enemmän ja enemmän!!
Vanhemmat ovat suhtautuneet suhteeseemme LOISTAVASTI, olemme saaneet heiltä täydellisen tuen suhteemme ylläpitämiseen!!
Kesä tuli, reissattiin yhdessä...
Elokuussa hän muutti eripaikkakunnalle opiskelemaan, siitä opiskelijaboksista on tullut meille kuin oma yhteinen kotimme!
Nyt ollaan tunnettu jo yli vuosi ja seurusteltu kohta 9kk!!!
Olemme onnellisia, rakastamme toisiamme suunnattomasti!!!
Mietimme yhteistä tulevaisuutta, muttemme hätiköi!
Elämme TÄTÄ PÄIVÄÄ, RAKASTAMME!!
Huomisesta ei voi tietää...
Mutta sen me molemmat tiedämme, että IKÄVÄ ON USEIN SUUNNATON, JÄLLEEN NÄKEMINEN IHANA!!!!
Rakkaus pysyy ja välimatka vain vahvistaa suhdetta!!
Tottahan välistä riidellään ja otetaan yhteen, mutta kaiken sen jälkeen on niin ihana sopia!
Halata, pussata, suudella.. RAKASTAA!!!

Tässä nyt oli tää meidän "lovestoori".. aika sekavana, mutta kuitenkin...
Yhteinen aikamme on ollut todella muistorikasta, ja mieleenpainuvaa!!
En voisi KOSKAAN kuvitellakaan häntä parempaa poikakaveria itselleni!!

Onnea ja rakkauden täyttämää uutta vuotta Sinulle!!!=)

pst. tavatessamme eka kerran hän oli 15, minä 17... kun rupesimme seurustelemaan iät oli yhä samat, toukokuussa hän täytti 16. Nyt hän on 16 ja minä 18...
ja elämä ikä eron kanssa EI ole ongelmaksi!!!
Hän on PALJON ikäisiään vanhemman oloinen, ja NIIN IHANA!!!


Jos Jukka tän joskus luet, niin haluan sanoa Sinulle sen, että RAKASTAN SINUA VALTAVASTI!! Olet minulle MIELETTÖMÄN tärkeä!! Olet antanut elämälleni uuden ilmeen, suunnan!!
KIITOS SINULLE RAKAS!!!! :)(:

Mun ensimmäinen rakkaustarina on vasta tulossa helmikuussa suomeen, länsinaapurista. Toivottavasti kaikki menis hyvin =)

tapasin 30.3-01 icq:ssa yhen pojan.hän vaikutti alusta asti aivan ihanalta.siinä juteltiin ja rakastuttiin. 24.2-02tavattiin ekan kerran.meillä on välimatkaa n.350km.ne oli ihanat 4päivää.sitten alotettiin näkemään aika säännöllisesti.esim eilen tulin kotiin hänen luotaan.välimatka raastaa,mut onneksi voi netissä&puhelimessa jutella.
olen niin onnellinen hänen kanssaa.hän juuri sellanen mitä olen etsiny.kaikki tuntemani ihmiset(kaverit,vanhemmat,mummi,täti,serkut)tykkäävät hänestä.
toivon että hän kestää minun oikkuni.
me rakastamme toisiamme todella kovin.
vielä joku päivä menemme kihloihin,naimisiin ja hankimme monta ihanaa lasta

Sain tän pojan numeron sen kavereilta, jotka tunsin, ja joita pidin "outoina". Olin aika ilkeä pikku pirulainen tuohon aikaan, joten soittelin hänelle ja ehdotin, että mentäisiin baariin tai vastaavaa, ja hän otti ja suostui. Tavattiin rautatieasemalla, ja hän oli kauhea pettymys, vaikka en mitään prinssi uljasta odottanutkaan. Pikkuinen, vähän itteäni pidempi, typerä virne naamalla ja kutsu mua koko ajan pupuks. Lohduttelin itteeni, että kai mä tän yhden illan kestän sen kanssa, kun kaupungille asti olin tullu..

Ite en juo juuri ollenkaan, kun en pysty syystä tai toisesta? hän taas joi aika urakalla. Parin ekan drinkin jälkeen alko ottamaan mua käsistä kiinni ja jutteli samalla yhden naisen ja miehen kanssa, jotka sattumalta istuivat samassa pöydässä. Aluksi pidin hänen juttujaan ja kosketteluitaan hassuina ja hauskoina, lopulta hän alkoi suudella, enkä pannut vastaan. Itse asiassa kuvani hänestä muuttui koko ajan vain myönteisemmäksi. Meidät pakotettiin tanssimaan, ja kun baari sitten suljettiin ja meidät heitettiin ulos, hän lähti etsimään kanssani taksia. Luulin, että hän vain saattaisi mutta hänpäs tuli mukaan. Aion aluksi estää ja sanoa, että etpäs muuten tulekaan, mutta viime hetkellä muutin mieleni.

Yhden illan jutuksi tämä kai oli tarkoitettu kummankin mielessä? Ei siitä touhusta paljoa tullut hän kun oli juonut aika paljon ja toheloi niin paljon, että nauroin kippurassa. Aamulla hän sitten lähti. Itselle jäi vähän epäselvä olo, joten tekstasin ja kysyin, että haluaisiko hän tavata uudelleen, ja vastaus oli kyllä. Pelkäsin ensin, että hän haluaisi vain sängyssä tehdä hommat loppuun, kun ne oli jääny aika kesken, mutta turha pelko se oli.

Nytten vuoden yhdessäolo takana ja ollaan onnellisia yhdessä =) Kestetty kolhut ja koetukset. Hassua se on, että se rakkaus löytyy sieltä mistä vähiten etsiin, silloin kuin sitä vähiten odottaa, ja siltä jota vähiten epäilee ;)

Kaikki alkoi noin puolisen vuotta sitten.Olin tuntenut sen jätkän kesäloman puolesta välistä asti ja oltiin ihan hyviä kavereita.Juteltiin ja hengattiin samoissa porukoissa.
Mielestäni hän oli aina ollut hauska,mutta mitään rakkaudentunteita hän ei minussa kuitenkaan herättänyt.
Syksy tuli ja yhtenä kauniina syyspäivänä sitten kuuntelin kun hän kertoi jotakin.Katsoin hänen silmiinsä.Ne olivat niin mielettömän ihanan ruskeat.
Kesti jonkun aikaa tajuta kuinka rakastunut häneen olin.Mutta sitten kun sen myönsin,asia levisi hyvin pian myös ihastukseni korviin,eikä hän tiennyt mitä ajatella,hän oli silloin vielä ihastunut erääseen toiseen tyttöön.
No yritin olla normaalisti,mutta jalkani tärisivät ja hyvin pian häntä ei enää näkynyt samoissa paikoissa kuin ennen.Niinpä kyllästyin ja iskin silmäni erääseen toiseen(hänkin ystäväni).
Aikaa kului...Sain pakit uudelta ihastukseltani ja jatkoin elämää.Aina sillon tällön näin sitä ruskeasilmäistä entistä rakkauttani ja huomasin kuinka sydämeni alkoi lyödä,vaikken myöntänyt sitä.
Ei kestänyt kauaa,kun olin taas umpirakastunut.
Mutta tällä kertaa kävi toisin.Hän alkoi kiinnostua minusta.Vaihdoimme katseita ja hymyjä,flirttailimme ja pidimme hauskaa.
Nyt tuosta on ehkä kuukausi ja tilanne on pysynyt melko samana...Olen kuullut että hän yrittäisi salata ihastuneensa minuun,sillä se jätkä,keneen olin ihastunut ja joka antoi pakit,on hänen ystävänsä,eikä tämä poika pidä minusta kauheasti.
Ihmettelinkin että miksi kavereiden mielipiteillä on jätkille niin suuri merkitys??
Kuka tietää miten tämä päättyy...Tiedän vain että sulkiessani silmäni,näen hänen ihanat silmänsä ja toivon olevani hänen kanssaan.