Minulla oli joskus muutama vuosi sitten kamala vauvakuume, joka kuitenkin kaikkosi jonnekin, nyt on taas alkanut sama kuume nousemaan omalla tavallaan.
Hauskaa on myöskin että miehelläni on samainen kuume (jolta tämä varmaan tarttuikin), mutta silti epäilen suuresti että haluanko oikeasti vauvan.
Itselläni on opinnot kesken ja jos nyt tulisin raskaaksi, ne myös jäisivät kesken, mieheni on valmistunut hyväpalkkaiseen työhön ja tässä vaiheessa elämää olisi rahaakin elättää lapsi.
Minulla on kamala hinku tulla raskaaksi ja olla raskaana, mutta ajatus siitä että sitten meillä olisi 9 kuukauden päästä vauva kummastuttaa suuresti.
Ollaan juteltu paljon miten lapsemme kasvatettaisiin ja ollaan siinäkin asiassa samoilla linjoilla.
Kuitenkin mietityttää olisinko hyvä äiti ja mitä jos se lapsi pilaa meidän suhteen ja tämmöisiä muita kamalia ajatuksia, mutta onko nuo turhia epäluuloja, kannattaako minun vaan toimia?
Onhan noita varmaan hyvä miettiä, mutta en siltikään pääse selkeään lopputulokseen.
Olen aika epävarma ihminen.
Hauskaa on myöskin että miehelläni on samainen kuume (jolta tämä varmaan tarttuikin), mutta silti epäilen suuresti että haluanko oikeasti vauvan.
Itselläni on opinnot kesken ja jos nyt tulisin raskaaksi, ne myös jäisivät kesken, mieheni on valmistunut hyväpalkkaiseen työhön ja tässä vaiheessa elämää olisi rahaakin elättää lapsi.
Minulla on kamala hinku tulla raskaaksi ja olla raskaana, mutta ajatus siitä että sitten meillä olisi 9 kuukauden päästä vauva kummastuttaa suuresti.
Ollaan juteltu paljon miten lapsemme kasvatettaisiin ja ollaan siinäkin asiassa samoilla linjoilla.
Kuitenkin mietityttää olisinko hyvä äiti ja mitä jos se lapsi pilaa meidän suhteen ja tämmöisiä muita kamalia ajatuksia, mutta onko nuo turhia epäluuloja, kannattaako minun vaan toimia?
Onhan noita varmaan hyvä miettiä, mutta en siltikään pääse selkeään lopputulokseen.
Olen aika epävarma ihminen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla on opinnot kesken ja olen raskaana. Lapsi ei ole vahinko, vaan kauan haluttu, toivottu ja yritetty.
Tultiin siihen tulokseen, että lapsi/lapset tulee nyt, jos on tullakseen ja opinnot suoritan loppuun sitten joskus.
Kaikki varmasti miettii onko hyvä äiti tai mitä sitten tapahtuu, kun vauva syntyy ja miten kasvattaa lapsensa ja miten parisuhe toimii lapsen syntymän jälkeen tai..
Kyllä nuita kysymyksiä tulee varmaan jokaisen mieleen ja niitä on hyvä etukäteen ajatella, mutta ei kannata stressata.
Jokainen on varmasti hyvä äiti omalle lapselleen ja jokainen on äiti omalla tavallaan. Jos teistä molemmista tuntuu, että olette valmiita saamaan lapsen, niin siitä vaan yrittämään!
Tehkää ratkaisunne omien tuntemuksienne perusteelle. Ei kannata liikaa tuijottaa ympäristön mielipiteisiin.
Tsemppiä!
;)
Mulla on myös opinnot kesken, mutta siitä huolimatta poikaystväni sanoi että olis kiva jos meille tulis vauva, niin olemme "käynnistäneet yritykset"=)
oikeestaan meillä ei yritetä vaan lapsi tulee jos on tullakseen.(jostain syystä en voi ajatella näin vaan lasken ovulaatiotani ym..)
mulla on ollu vauvakuume jo melkein pari vuotta ja oon nähny sukulaisten lapsia, lisäksi olin melkein vuoden päiväkodissa töissä aivan pienimpien ryhmässä..
mikä teillä oli suurin huoli taloudelliset asiat vai jokin muu juttu?
ja jos saan vielä kysellä olisiko sulla vielä paljon opiskeltavaa(vuosia)?
hauskaa ja onnellista odotusaikaa!!
Kyllähän mekin niitä ovulaatioita laskettiin, vaikka oltiin sovittu, että "tulee jos on tullakseen"..
Eipä siinä tosin hirveesti voi muuta ite tehä kuin yrittää saaha sen ajotuksen kohilleen..
On meilläki vauvakuumetta podettu ja tätä lasta yritetty! Meillä meni n. 1,5v ennen ku tärppäs!
Jaa-a.. Suurin "huoli" meillä taisi olla se, että saisin peruskoulun loppuun.. ;)
Aateltiin tosin myös, että jos ammattikoulunki ekana, mutta.. Tultiin tosiaan siihen tulokseen, että ehtiihän sitä myöhemminki opiskella..
Ja niinhän sitä ehtii.. Jos jaksasin olla koulussa mahollisimman pitkään, niin vielä jäis reilu vuosi (n.40ov työharjottelut) opiskeltavaa.. Sitten mulla ois ammatti.
Tosin tuo ala on semmonen, että ei välttämättä pääse töihin ennen ku käy jotain koulua lisää.. Riippuu tuo työllistyminen aika paljo tuurista (ja etenki suhteista)..
Tsemppiä teille yritykseen!