Olen saanut lähetteen keskeytykseen.
Aikaa ei vielä sovittu, sillä tämä sovitaan ensi viikolla.
Olen täyttämässä juuri 19v.
Niin.. Voikohan sen abortin vielä perua:) Eihän toki mitään peruuttamatonta ole tapahtunut! Kuulostaa hölmöltä varmaan. Mutta en täysin ole vielä varma. Joku kolkuttaa tuolla takaraivossa, ja se keskeytyksen miettiminen. huhh!
Mut minähän sen päätän:) Mutta ei tästä tunnu tulevan mitään. Pää on ihan hajalla miettimisestä=( Tuntuu etti voi/osaa tehdä päätöstä, kummatki "ei olis oikeen"! Tavallaanhan olen tehnyt jo, mutta.. Miltähän tääki ny kuullostaa.
Niin ja raskausviikkoja on jo 8 5
Aikaa ei vielä sovittu, sillä tämä sovitaan ensi viikolla.
Olen täyttämässä juuri 19v.
Niin.. Voikohan sen abortin vielä perua:) Eihän toki mitään peruuttamatonta ole tapahtunut! Kuulostaa hölmöltä varmaan. Mutta en täysin ole vielä varma. Joku kolkuttaa tuolla takaraivossa, ja se keskeytyksen miettiminen. huhh!
Mut minähän sen päätän:) Mutta ei tästä tunnu tulevan mitään. Pää on ihan hajalla miettimisestä=( Tuntuu etti voi/osaa tehdä päätöstä, kummatki "ei olis oikeen"! Tavallaanhan olen tehnyt jo, mutta.. Miltähän tääki ny kuullostaa.
Niin ja raskausviikkoja on jo 8 5
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eli sinulla on vielä ihan hyvin aikaa miettiä pari viikkoa. Älä siis ainakaan tee liian hätäistä päätöstä.
En usko sinulle vielä tehdyn mitään peruuttamatonta, koska sitä kyllä moneen kertaan kysytään ja varmennetaan. Ja ainakin lääkkeellisessä keskeytyksessä asia on peruuttamatonta vasta kun ensimmäiset suun kautta otettavat pillerit on otettu. Ja tätä ennen hoitaja varmistaa vielä tahdon keskeytykselle. Voit siis aivan hyvin halutessasi keskeyttää vielä siinäkin vaiheessa, kun abortti on jo varattu, lääkärien suostumukset saatu ja ultraäänestä alkion ikä määritetty.
Olen itse tehnyt abortin ja se oli minulle oikea päätös. En kadu, eikä minulla ole aihetta epäillä syitäni näin jälkeenpäin. Sinun täytyy kuitenkin olla varma päätöksestäsi, kumpaan suuntaan se sitten onkin. Valitettavasti tuon päätöksen tekemisessä ei osaa kukaan muu auttaa, koska vastaus täytyy tulla sinun sisältäsi. Ja kumman päätöksen sitten teetkin, yritä mahdollisuuksien mukaan olla jossittelematta ja syyttelemättä itseäsi.
tokihan voit sen perua vielä.
mutta tee niinkuin sydämmes sanoo,vaikka nyt tuntuu antavan ristiriitaisi neuvoja.
mutta älä mieti kuitenkaan liian kauan.
tsemppiä!
Sanon samalla lailla kuin muutkin, mieti rauhassa, älä tee ratkaisua jota tulet katumaan.
Jos abortti tuntuu huonolta vaihtoehdolta niin älä sitten tee sitä.
Voit antaa raskauden edetä ja miettiä.
Jos haluat pitää lapsen, niin pidä se.
Jos alat vaikka lapsen synnyttyä katumaan päätöstä etkä halua pitää lasta, niin silloinkin on vielä vaihtoehto. Voit antaa lapsen adoptioon.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niistä pitää etsiä itselle sopivin. Sellainen jota tietää katuvansa vähiten ja jonka kanssa voi jatkaa omaa elämäänsä.
miettiä vielä muutaman viikon...sen ajan voi perua kyllä:)
Sinä yksin teet ratkaisun, olipa se mikä tahansa.
Mutta, ajattele jos joutuisit luopumaan lapsestasi silloin, kun olet häntä kohdussasi 9-kuukautta kantanut ja oppinut rakastamaan?
Adoptio ei KOSKAAN OLE MINKÄÄNLAINEN VAIHTOEHTO!
Se rikkoo lapsen ja äidin elämän lopullisesti!
Eli, jos synnytät hoidat vauvelin itse tai sitten valitset abortin.
Älä lankea noiden vauvojen kärkkyjien ansaan. Niitä kyllä riittää.
..adoptioperheessä kasvanut adoptoitu?
Joillekin adoptoiduille se on ollut hyvä vaihtoehto.
Eikä tämä ole kärkkymisviesti.
Vaan miettimisviesti.
Olet miettimässä isoja asioita.
Silloin kannattaa miettiä kaikki vaihtoehdot läpi.
Ettei jälkikäteen vasta kuule että olisi ollut jokin muukin vaihtoehto.
Jos tekee abortin, niin se on lopullinen päätös.
Jos miettii adotiota ,niin se ei ole lopullinen vaihtoehto, vaan se mahdollistaa myös lpasen pitämisen itsellä.
Kukaan ei päätä kenenkään puolesta vaan jokainen tekee itse omat päätöksensä.
Harmittaa vain kun jotkut edesvastuuttomasti kannustaa tällä palstalla aborttiin. Aborttia ei koskaan kannata tehdä muuta kuin vihon viimeisenä vaihtoehtona.
Mutta jos muut vaihtoehdot ei ole mahdollisia kunnon harkinnankaan jälkeen, niin silloin voi olla että siihen pitää päätyä.
Kyllä sen voi perua..=) Itselleni tehtiin 7+3
Minut silloinen poikaystävä painosti siihen ja nyt olen katunut että en ollut tarpeeksi vahva sanomaan vastaan :( Saattoi vielä sairaalaan ja tarkisti että olinko varmasti tehnyt abortin..
Tukea ei siltä herunu..
Annan vain sellaisen neuvon että mieti tarkkaan äläkä anna kenekään painostaa mihinkään mitä et halua tehdä ja toivottavasti sulla on joku joka tukee 100%..
Olen samaa mieltä,ettei kannata antaa kenekään painostaa päätökseen noin isosta asiasta.Minä annoin ja kadun sitä koko loppuelämäni.Eli mieheni ei halunnut yhteistä lastamme, hänellä kun on jo kruunuprinssi ja minä hölmö annoin ympäri puhua itseni...niinpä se olisi ollut ikäni puolesta ns. viimeinen mahdollisuus olin silloin 39. Onneksi minullakin on lapsia jotka saavat pian lapsenlapsia niin ehkä katkeruuteni asian tiimoilta pikkuhiljaa hellittää.Vaan oma syyni kun en kuunnellut omaa "sydäntäni" vaan suostuin toisen ohjaltavaksi...
voi perua, vaikka sairaalassa vasta. jos olet jo miettimässä lapsesi pitämistä, voi olla, että katuisit aborttia myöhemmin. Tiedän monia, jotka lapsen ovat pitäneet ja hyvin pärjänneet...
Hei ja kiitos kannustavista viesteistä:)
Kyllä olen harkinnut lapsen pitämistä paljon!
Minulla yksi kaveri, jolla lapsi. Hän onkin se ainoa, joka on tukenani.. Muita ei sitten löydykkään! Tämän lapsen isä, mutta tullut paljon riitaa ja mietityttää tulevaisuus tämän ihmisen kanssa. Siksihän tämä onkin niin epävarmaa:/ Mutta.. Kyllä tämä tästä sotkeutuu ajan kanssa! Toivotaan
Jotka voivat auttaa, niin silloin lapsen kanssa pärjää paremmin.
Ellei ole, se on ajoittain yhtä hel... Tulee korvatulehdus-kierteet ym. ja kun yön kannat yksin lasta ja seuraavana päivänä normaalisti töihin?? Huh, huh niitä aikoja.
Tee ihan mikä tuntuu itsestäsi parhaalta ratkaisulta, mutta varaudu myös väsymykseen.
Kamalin tilanne nimittäin olisi, jos et jaksaisikaan.
Jos joutuisit antamaan lapsesi sijaisperheeseen tai adoptioon. Niistä kummastakaan ei koskaan toivu. Molemmat kärsivät?
Abortissa kärsii vain äiti?
SILTI KOROSTAN VIELÄ, RATKAISU ON SINUN OMASI!