(viesti on pitkä mutta kerron vain mitä "tunnen" en voi kuvata tätä teille sillä ette ole minä ettekö voi ymmärtää mua, joten en rupea selittämään mitään tarkemmin.. jos autatte mua ette voi itse menettää mitään mutta voitte auttaa mua.. jos voitte. eli mun elämä on helvettiä enkää kestä elää enään.. ja olen vain tavis, yksi kaikista ihmisestä! tää maailma ei menetä mitään kun vain mutt ja se menettäis joskut mutt kummiskin. se ei ole noin yksinkertasta ja tiedän että ajattelette tän ihan väärin. mutt olen vain yksi maailman ihmisistä ja kuolema on ihan tavallista.. kaikki joutuu kuolemaan.. jotku ihan tahtomattaan.. mun käsitys kuolemasta on myönteinen sanon kuvaamaton. ja olen tullut siihen uskoon että elämä on "helvetti". kaikki uskoo mihin tahtoo.. ja helvetti on vertaus kuva mun elämän uskosta vain. kysyn että miten voisin kuolla pois.. tehä itsarin.. en aio jäädä "helvetiin" kärsimään. tiedän että elämässä on hyviä asioita mutta ne ei tunnu miltään, ne on mitättömiä ja sisimmässä tunnen että mitä järkeä elää! tunnen vihaa joka päivä vaikka se on tunne, ja kun olen iloinen ajattelen vain kuolemaa ja ajattelen et tässäkö se tunne sitten on. saatan ollakkin perfektonisti mutt on muukin myös. imiset vertailevat liian paljon kokemuksillaankin. ajattekaa mitä olette omassa elämässä kokenut sillä teillä on vain yksi elämä, teidän elämä ei ole muitten eikä niiden sinun. olen 14w tyttö. 14vuotta.. on mennyt nopeaa.. ennen kun huomaan olen jo vanha.. teidän jo ettei elämää elätä vain tunteiden takia eikä kärsimyksen eikä minkään takia.. siis miksi me elämme? luulen että moni miettii sitä.. olen jo miettinyt 4vuotta ja mietin tästä edes.. mä kuolen joka tapauksessa eikä sen miettiminen auta mitenkään. se on oikeestaa ihan sama kärsitäänkö me, nautitaanko me, vai ollaan rampoja koko ikämme. elämä voi tuntua epäreilulta. miksi me elämme täällä ja sitten kuollaan? se on ihan sama mitä elämässä tapahtuukin.. olen miettinyt nuita juttuja.. joudun elämässä vielä kärsimään paljon eikä se kiinnosta minua.. se on ihan sama kiinnostaako mua vai ei.. kärsimystä se on kumminkin. minä olen ihminen myös joka elää juuri nyt, siksi kirjoitan ja kysyn miten voin elää jos tiedän ettei sillä ole väliä, miten voin kuolla pois helpoiten.. voisin selittää tätä vielä paljon mutta haluan teidän kommentoivan ja auttavan minua kun haluan kuolla.. olisin voinut vain kysyä että miten voi tehdä itsarin? sekin on tunteista kiinni mutta lue tämä vielä klerran läpi.koitin selittää niin että ymmärrätte mutta kysykää jos ette ymmärrä
ps.voitte kertoa jos olette itsekkin ajatellut näin elämästä
ps.voitte kertoa jos olette itsekkin ajatellut näin elämästä
Vastaukset 9
Vanhimmat
pystyn pitää järjen päässä niin voin antaa teille neuvoja myös. ajattelen läpi kaikki maailman asiat yksitellen.. (en ihme aio psygolokiks, siihenki on se syy etten näe tulevaisuuttani) esim. yksi asia ihmiset jotka tuntevat olevansa rumia, saavat helpoiten pitkä aikaisen ja pysyvän rakkauden. ne jotka ovat kauniita ja niihin ihastuvat ihastuu vain niiden ulkonäköön suhde ei yleensä kovin pitkälle pääse. siksi voi tuntua ettei "ruma" saa poikakámua ikinä.. siinä kestää vähän aikaa kun pojat kattoo ekaks ulkonäköä ja sitten vasta sieluun. luulen että aluksi kannataa olla vain pojan kaveri. ja kaikki "rumat" yksinäiset tytöt joilla ei ole mitään kamua teidän pitää vain odottaa.. sanon näin yleisesti että katsokaa vaikka vastaa ntulevia vanhoja pariskuntia.. he eivät rtaida vakuttaa kauniilta mielestänne mutta he ovat eläviä ihmisiä ja rakastuneita. rakkaus on sielussa! älkää antako Kauniin ulko näön hämätä teitä muuten saattaa tulla sydänsuruja.. pstämä kaikki on vain minun näkemykseni
Tiedätkö, että ihminen hallitsee kaikkea käyttäytymistään ajatuksillaan. Sinä jaksat nousta aikaisin aamulla, jos päätät että jaksat, jaksat elää jos päätät elää, et purskahda itkuun jos päätät olla itkemättä etkä rakastu jos päätät olla rakastumatta.
Kaikki mitä teemme riippuu siitä mitä päätämme. Jos ihminen "sekoaa", hän tekee sen omasta päätöksestään.
Jos tapat itsesi, teet sen koska olet itsekäs, haluat että sinut huomataan. Mutta älä turhaan, hyvä ihminen. Omaisesi kyllä itkevät, mutta he tekevät niin vain, koska joskus ovat päättäneet rakastaa sinua ja nyt päättävät itkeä vuoksesi. Kaikki tekomme ovat näyttelemistä.
Minä en vihaa ainoataan elävää tai elotonta, sillä olen päättänyt olla vihaamatta. Rakastan elämää, vaikka tiedänkin sen olevan silkkaa näytelmää. Mutta mitä pahaa siinä on, että vain näyttelemme? Että itse päätämme näyttelemmekö sekopäätä vai juppia? Hauskaa se on silti.
Jo viestisi tyyli kertoo, että et ole valmis kuolemaan. Sinulla on vielä paljon nähtävää ja opittavaa, usko minua.
Mieti sitä tuskaa, jonka tuotat itsellesi yrittäerssäsi tappaa itsesi, ja jonka omaisesi aiheuttavat itselleen päättäessään muistella ja ajatella sinua. Älä tee sitä. Mikään itsemurha ei ole oikeutettu, ellei sitten ruumiisikin ole kuolemaisillaan. Sillä jokaisella ihmisellä on mieleensä täydellinen valta, vaikka meille toisin uskotellaankin.
Ainoa asia, missä ei ole mitään järkeä, on elämä, se että ylipäänsä mitään olemassa. Ja siksi se onkin niin hirveän hauskaa.
Elä, kun on aika elää, kuole kun kello lyö kuoleman aikaa. Se ei ole vielä, mutta kello tikittää, joten hopi hopi, tee varmaksi että ihmiset ajattelevat sinua vielä vuosien päästä. Tee itsestäsi loistava osa tätä suurta, turhanpäiväistä ja viihdyttävää näytelmää.
En näyttele mitään, olen aina aito. Paitsi jos siihen on syytä.
Mistäköhän mielisairaalasta nämä hörhöt ovat tänne eksyneet..
Kaikki ei riipu siitä mitä me päätämme. Kaikki tekomme eivät ole näyttelemistä. Ehkä sinulla on niin, muttet voi sanoa että kaikilla olisi.
Ja aloittajalle; sanoit, että tämä elämä olisi helvetti. Miksi luulet, että helvetistä pääsisi pois kuolemalla? Helvettihän on ikuinen, eikä poispääsyä ole. Voisi jopa luulla, että itsensä tappaminen nyt pahentaisi asioita seuraavan kerran kun synnyt uudelleen tänne helvettiin. (Itsemurhahan on synti)
en usko jumalaan. sillä jumala on mulle vain vertaus kuva. se mihin me uskotaan on ihan sama, se helpottaa vain omaa mieltä jos on johonki mihin uskoa. jos miettii ensinnäkin mitä usko on,silloin vain uskotaa neikä kysellä turhia. mutta kuten sanoin elämässä joutuu kärsimään joten vaikka tekisinkin itsarin nii en ole olemassa, en aio ajatella että omaiset suree minua sillä ei sillä ole väliä, kärsimään ne muutenkin joutuu sillä kaikki mitä tapahtuu kuului tapahtua, ja en ole tehnyt nyt mitään niin ei sen ole vielä pitänyt tapahtuakkaan. ja jos ajattelen näin niin miksi en ole tehnyt vielä itsaria ku se on ihan sama mitä täällä tekee? koska.. olen vain ihminen, vain elävä olento, enkä voi ajatella, tietää millaista kuolema on, olävät tietävät ja tuntevat mutta kuolema ei ole elämää. ja me kaikki ollaan oltu kuolemassa.. silloin ennen kun me synnyttiin. me ei tiedetä ollaanko me eletty silloin mutta kuolemassa ei ole aikaa. saattaa olla että kun me kuollaan me synnytään. sitä ei kukaan voi tietää eikä piidäkkään tietää. en tiedä vain miten tähän suhtautuisin kun pitää muistuttaa itseäni että hei, mähän olen vain ihminen
Kristinuskossa on helvetti. Et siis tarkoittanut tätä helvettiä? Okei. Jotain omaa helvettiäsi? Okei. Mutta todellakin, on hyvin mielenkiintoista elää, eikö? Sitten kun on tarpeeksi täällä paikkoja kolunnut, onkin aika kuolla ja siirtyä eteenpäin. Tuonpuoleisuudesta ei kenelläkään ole minkäänlaista tietoa, mutta ei kenelläkään voi olla niin suurta hinkua saada selville mitä siellä on, kun kumminkin sinne joku päivä joutuu/pääsee. Mitä täällä tekee? Elää. Tutkii. Saa kokemuksia. Kärsii niin maan perhanasti. Mitä väliä sillä on, mitä täällä tekee. Ei tietenkään ole pakko tehdä yhtikäs mitään. Tänne ollaan jouduttu/päästy ja sillä selvä. Onhan niitä pahempiakin paikkoja.
taitaa tosiaan olla niin että mitä enemmän sitä ajattelee sitä enemmän sitä ymmärtää. kaikki on loppujen lopuks maailman yksinkertaisin asia.
ymmärtää= *ei ymmärrä
Eikö eläminen ole hyvä syy näytellä? Me elämme täällä päästäksemme kerran lavalle tehdäksemme elämämme roolisuorituksen.
Mistäköhän mielisairaalasta sinäkin olet karannut? Selvästikin olet päättänyt, ettet pidä minusta, ja siksi olet sitä mieltä että olen sekaisin päästäni. Jos päättäisit ajatella toisin, huomaisit että olen oikeassa. Se, että olenko sinun kohdallasi oikeassa vai väärässä, riippuu siitä miten sinä asian ajattelet, eli kuitenkin olen oikeassa, kun tiedän, että sinä itse päätät pidätkö jostakusta, ei mikään käsittämätön vaisto. Aivomme ja ajatuksemme sen tekevät.
Mielisairaaloita ei tarvittaisi, jos jokainen oivaltaisi että voi itse hallita tekojaan aivoillaan. Jos jokainen tajuaisi sen seikan, että mitään aivotonta toimintaa ei ole. Kun joku tekee jotain typerää, kuten ampuu kaikki pankissa tai sytyttää koulun palamaan, hän tekee sen omasta päätöksestään, ei koska jokin muu häntä käskee niin tekemään.
Niin...tämän maailman mittapuulla todellakin kuuluisin mielisairaalaan, sillä uskallan sanoa syvimpiä ajatuksiani. Sanon vaan sen, että me kaikki seisomme samalla viivalla. Mutta se, miten päätämme ajatella ja mitä päätämme ajatella ratkaisee sen mitä meille tapahtuu.
Et ole sen aidompi kuin minäkään. Ensin sanot olevasi aina aito, sitten lievennät ilmaustasi. Ei...sinä et ole yhtään aidompi kuin kukaan meistä. Olet vain päättänyt, että minä olen väärässä.
Mitä pahaa on siinä, että jopa tunteitamme määräämme ajatuksillamme. Rakkaus voi olla pakahduttavaa, vaikka olisimmekin itse päättäneet sen olemassaolosta.