Olen kohta kuusikymppisten sarjassa mutta en ihan vielä. Olen aina harmistunut kun haluan keskustelua miesten kanssa niin eikö jo jonkin ajan kuluttua kerrota, että ollaan ihastuttu minuun.
Olen täällä tänään ekan kerran elämässä.Ehkä täällä on hyvä olla ei tarvitse pelätä. Tietokone on minulle ollut ja on edelleen vieras kapistus laajemmalti käytettynä.
Janoan keskustelua, syvällisyyttä ja pohdintoja ihan tavallisista asioista, jotka koskettavat kaikkia.
En nyt tokene kirjoittaa tämän enempää jos vaikka joku jatkaisi ....
Olen täällä tänään ekan kerran elämässä.Ehkä täällä on hyvä olla ei tarvitse pelätä. Tietokone on minulle ollut ja on edelleen vieras kapistus laajemmalti käytettynä.
Janoan keskustelua, syvällisyyttä ja pohdintoja ihan tavallisista asioista, jotka koskettavat kaikkia.
En nyt tokene kirjoittaa tämän enempää jos vaikka joku jatkaisi ....
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ihmettelet alkajaisiksi miksi miehet...??? ja sitten odotat syvällisyyttä ja pohdintoja. Taidat viihtyä peilin edessä.
ko tarvitsee pönkitystä? Melko lapsellista aloittaa moisella tekstillä.
Kyllä siihen varmaan pientä flirttiä tulee mukaan heti ja miehethän kovin ketterästi kertovat ihastumisestaan ja jopa rakastumisestaan. Silläkin on omat tarkoitusperänsä. Tuskin sitä nyt kannattaa sillä itserakkauttaan pönkittää.
Ei kai tämä ollut liian ilkeä kannanotto.
jooo, viihdyn peilin edessä ja se harmittaa. Miten pääsen siitä?
Niin minäkin, aina sen hetken kun siinä naamaansa rasvaa tai hiuksiaan sukii. Se kuva joka sieltä katsoo, on ihan mieluinen edelleen. Ei siinä sen kauempaa kökötetä kuin on tarvis, miten milloinkin.
Joskus on kivaa vetää nahkaansa sinne sivulle ( a la Hannele Lauri) ja todeta, että joo-o, naama nuorenee. Ja allin alkujani oon kiskonut kainaloiden alle ja aatellu, että voiskohan ne nahat teipillä sinne kainalokuoppaan kiristää...Vaan menetteli tuo kyynärpään ja olkapään väli ainakin tämän hellekesän, ei kukaan kammoten katsonut. Ja rusketus niinku näyttää silottavan niitä pikku muhkuroita. Ja soutaminen.
Ohoh, poikkesin aiheesta. Sitä se tuo narsismi teettää. Älä toki peiliäsi hylkää, tää addiktio on ihan tervettä! Kaunista on kiva katsella! Peilaamisiin!
Tervetuloa tänne porisemaan! Melkoisen vihreä olen minäkin, kesällä tänne vasta osuin.
Sattuma5 jo vastasikin sinulle: Ymmärrät naiseuden olemuksen riemun.
Niin, aina kun joku on mua katsonut "sillä silmällä", olen siis viestinyt miehelle naiseuden riemuani, muulloin en? Muulloin sen hetkinen lämmin/hyvä/hellä ja sosiaalinen habitukseni ei herätä tuollaista "sillä silmällä"-fiilinkejä? Onko siis kyse naisen flirtistä?
Onhan näitä miehen kiinnostuksia silloin tällöin. Mutta kyllä ne piankin sammuvat, kun niitä en millään tavoin "ruoki". Minulle riittävät nuo taakse jääneet miehet ja suuret ja pienet rakkaudet, jotka ovat minun naiseuteni lujaksi vahvistaneet.
Niin, tässä välillä tuijottelin seinää ja mietin...Onko niin, että minä liikuskelen elämääni
enempi niinku ihmisen kengissäni enkä naisen kengissäni...ymmärrettäneen, mitä tarkoitan.
en usko ongelmaasi todelliseksi. Kieltäydyn uskomasta, että olisit niin kokematon, ettet osaisi halutessasi hoitaa tilannetta ihan tyylikkäästi ja määrittää itse rajoja ihmissuhteillesi.
Ehdotan, että annat itsellesi luvan nauttia omasta naisellisuudestasi, viehättävyydestäsi ja opettelet ottamaan iloisesti vastaan ne kohteliaisuudet, joita miehet sinulle lausuvat. Ihan jokainen ei varmaankaan ole sanottu ihan "tositarkoituksella", eikä sellaisten pitäisi antaa estää ystävystymistä tai ainakaan keskustelun jatkamista jos se muuten kiinnostaa.
Itse olen huomannut, että joidenkin miesten on ihan pakko kokeilla tehoaan ja "lässytellä joutavia". Jos nainen kuittaa kohteliaisuudet ja ihastuksenilmaukset ystävällisesti ja jatkaa keskustelua muista asioista, luulen miehen joko häipyvän etsimään seuraavaa kohdetta tai jatkavan keskustelua entistä kiinnostuneempana. Minusta pitkät höpötykset ihailusta tms. eivät ole ollenkaan kiinnostavia. Paljon mieluummin keskustelen satunnaisestikin tapaamieni ihmisten kanssa jostain mielenkiintoisemmasta. Useimmiten kohdalleni osuu sellaisia, kun karistan naisenmetsästäjät matkoihinsa lässyttämästä joutavia. Ellei heillä ole muuta sanottavaa kuin kommentteja persoonastani ja ulkonäöstäni, heillä ei todellakaan ole minulle mitään annettavaa.
Jos taas joku tuttu kertoo ihastumisestaan tms., yritän kohteliaasti kertoa, että pidän hänestä, mutta haluan suhteemme säilyvän entisellään. Ehdotan, että unohdetaan asia, enkä itse kerro asiasta ulkopuolisille ja varon nolostuttamasta häntä. Seuraavalla kerralla toimin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ellen itse ole ihastunut, yritän varoa vääränlaisten signaalien antamista. Pidän huolen, että tietty fyysinen etäisyys säilyy ainakin siihen asti, kunnes tiedän toisen hyväksyneen tilanteen.
Itse nautin välillä siitä, että miehet lausuvat kohteliaisuuksia. Vähitellen ikä ja ulkonäkö alkavat suojella sellaiselta. ;))
Tarkoititko kertomani kaltaisia tilanteita vai onko ongelmasi vakavampi?
Toivottavasti en pelästyttänyt sinua heti alkuun. Olen sitä mieltä, ettei keskustelu pitkään jatku, jos kaikki ovat ihan samaa mieltä. Toivotan sinulle aurinkoisia hetkiä sekä ulkona että tietokoneesi ääressä.
Sinuun rakastumisesta tiedä, mutta yli 60 ukkona menin rakastumaan netistä löytämääni naiseen. Vaikutuksen teki luonne ja sellainen uuden oppimisen halu. Sovittiin muutaman kuukauden päästä tapaamisesta. Matkustin ja pyörtyä olin junasta noustessani, kun oli vielä kauniskin vastassa.
Vein tuliaisiksiksi web-kameran. Sitä sillä ei itsellään silloin vielä ollut. Ja nyt aika tuppaa tuhlaantumaan noihin kuvapuheluihin Skypen tai Mesen kautta.Niin kaukana asutaan, että kovin usein ei ehditä livenä tapaamaan. Toimii näinkin.
Hienoa,että joku uskaltaa sanoa itseään,juuri sellaiseksi joka hän todellakin on. Meidän ikäisillä,kun tuo kasvatus oli sitä,ettei itseään saanut kehua!
Naisystäväsi kun tämän lukee niin....
jo lukenut. Aina sekin näillä sivuilla luuhaa. Mutta ymmärtäväinen ihminen eikä rakastumisesta pahaa tykkää ja saa sen sanoa muillekin.
Kiitos .Osuit naulan kantaan. Se meidän kasvatus oli juuri sitä, että älä nyt kuvittele itsestäsi liikoja. Etkä voi uskoa, että on ahdistavaa kuulla jatkuvasti, että olet niin kaunis. Kauneus on kadonnut (ikä teki sen) mutta silti ihastutaan, enkä tiedä enää miksi.
Niin, mahtaakohan kukaan ihastua johonkin ihmiseen pelkästään kirjoitusten perusteella? Ihmiselämä on tosiaan tarua ihmeellisempää ja tämä aikamme sen verran omituinen, että en pidä tuotakaan täysin mahdottomana. Saattaa siis olla, että aloituksiisi vastaa kohta ihastustaan kehräävä ihailijaparvi.
Erikoista, että koet sinuun ihastumisen kiusallisena. Harvempi kuusissakymmenissä tuosta taudista kärsii, pikemminkin päinvastaisesta. Miehethän mieluummin hakevat itseään nuorempaa naista kuin mummeleita.
Minä tykkään kovasti siitä, että minulle suitsutetaan, kuinka ihana nainen olenkaan ynnä muuta, vaikka hyvin tiedän, että täysin vakavasta asiasta eli kiiltävästä lahjaesineestä rasiassa ei ole kyse ollenkaan. Vastaavasti olen kehunut lukuisia miehiä komeiksi, viehättäviksi, älykkäiksi, charmööreiksi jne. Havaintojen perusteella he eivät ole ymmärtäneet asiaa siten, että jotenkin jatkossa räytyisin palavissa tunteissa. Yhteiselon pieni kehuminen on tehnyt hyvin mukavaksi.
Luonnossa urokset liehakoiva naarasta ja se valitsee joukosta parhaan. Nainen tahtomattaankin vetää miehiä puoleensa, mutta kyllä se on nainen, joka valitsee mielestään parhaan. Olemuksellaan nainen viestii myös, millä tasolla suhde jatkuu tai jatkuko. Tähän juttuun ei edes sanoja tarvita.
Kyllä ihmiset ovat aina tutustuneet kirjeitsekin ja sitä vastaa nykyisin netti ja kännykkä.
Kyllä se on nainen, joka valitsee mielestään parhaan....
Kyllähän se vaan on niin, että joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Koskettaakohan ketään sellainen tosiasia, että eivät ne miehet ihastuneita ole, rakastumisesta puhumattakaan, jotka sanovat keskustelupalstalla "tapaamisen" perusteella olevansa rakastuneita johonkin naiseen.
Suomalainen mies kyllä keskustelee, ja jopa kiinnostavasti. On naisen ja miehen tasa-arvon kannalla, sekä arvostaa naisessa ulkonäön lisäksi(ohikin sen) älykkyyttä ja tietoa.
Entä Cubassa, missä lomailimme kolme viikkoa. Latino ei naisen kanssa keskustele, ei edes minun. Ukkoni sanoi syyksi hänen läsnäolonsa, tai mahdollisen poliisin, joita on suunnilleen yksi kolmea asukasta kohti, siviilipuvussa.
Maan johtaja Fidel Castro saa kielen kannat irtoamaan. Hänet mainittuaan saa kuulla parin korttelin päähän kuuluvia ylistyssanoja.
Mistä sitä tietää kuka ja missä se poliisi istuu havannalaista poltellen, silmät puoliummessa, näennäisen välinpitämättömän näköisenä.
Muuten - en ihan totta usko, että mies joka sanoo täällä palstalla olevansa ihastunut sinuun, tai kehen tahansa naispuoliseen palstakirjoittajaan, olisi tosissaan. Seksipartneria ne hemmot hakevat, mutta ei sellaista voi sanoa, vaan käyttää tuota "ihastunut/rakastunut" kiertotietä.
Vaikutinko kyyniseltä?
Minä olen kanssasi samaa mieltä, että tarkoittavat haluavansa sänkyyn kun tällä palstalla kertovat rakastuvansa esim. minuun. Mutta alkujaan tarkoitin ihan vastatuksen suorassa kontaktissa- elävässä elämässä.
Kuule, et taija tuntee miehiä vielä. Ne kuule ihastuu, kuka vaan tuntuu heille läheiselle. Joka ilta, kun käyn Trefipalstoilla ja syntyy muutamien kans keskustelua, niin kyllä ne mihet jo vannoo ihastustaan. Elä hyvä flikka kuvittele että olisit jotenkin ainutlaatunen. Tuo on ihan normaalia.
Myö naiset ei osata ukkoja pittee riittävän hyvänä, ja ei osata niitä helliä ja lempiä riittävästi. Mieshän on hellyyven ja lemmen pohjaton kaivo. Ja ne ihanstuu, kun ne suapi ees hetken kokkee tuas hyvvää olloo.
Varma on näin.
Miehenä ihmettelen tätä naisten iän ikuista pihtaamista. Muutama vuosi jäljellä viriiliä elämää ja sekin hukataan.
Tulee eittämättä mieleen Kalle Päätalon kertomus Arvi sedän hautajaisista. Hautajaisten jälkeen miehet kokoontuivat muistelemaan Arvia.
Silloin yksi tokaisi, Arvi se taisi palauttaa kalunsa käyttämätömänä herralle, mihin toinen jatkoi, niin.. ja vielä kiitteli lainasta.
Naisetko pihtaavat? Mieheni pihtasi aina, onneksi on oikeitakin miehiä.
Rakastuvat/ihastuvat, siis ketkä ja missä? Ihan olen ihmeissäni, mutta se kai minulle sallitaan?
Vetovoima miehen ja naisen välillä ilmeisesti vain on tai ei ole ilmassa. En tiedä, mistä se johtuu, ei ainakaan iästä tai ulkonäöstä.
Homo- tai lesbosuhteista en tiedä.
-Otaksuisin jotakin ymmärtäväni,mitä ketjun aloittajana tarkoitat.-Itsekin rakastan syvällisiä keskusteluja ja olen hyvin kiinnostunut ajatusten jakamisesta erilaisten ihmisten kanssa.Avioeroni jälkeen (takana 34 vuoden liitto)minulla oli valtava tarve saada kuulla,miten esimerkiksi mies on kokenut eron ja monet keskustelut erilaisissa eroryhmissä ym.tilanteissa avarsivat ja hoitivat sielumaailmaani.Oli erittäin koskettavaa nähdä miehen itkevän ja näyttävän tunteensa.(Heikko ihminen ei itke,vain vahvat pystyvät siihen).-Tottakai osui tielleni niitäkin tapauksia,että vastakkainen sukupuoli ihastui,mutta yritin tahdikkaasti selvitä niistä,koska kunnioitin toisen tunteita eikä niillä voi leikkiä.Siinä oli omat ongelmansa.Toisaalta vilpittömyyteni ja avoimuuteni sekä vakaumukseni(olen uskossa) auttoi minua ja pitkä avioliitto luonnehäiriöisen kanssa oli kouluttanut näkemään lieveilmiöt jo alkumetreillä.-Uskon,että ihmiseen ihastutaan/rakastutaan helposti,kun koetaan lämmintä empatiaa ja tullaan kuulluksi ja ymmärretyksi.Mieskin on "vain" ihminen.On hyvin rikastuttavaa kommunikoida vastakkaisen sukupuolen kanssa,näin koen;eikä siihen tarvitse sekoittaa seksuaalista näkökantaa.Tämä on laajempi sektori kanssakäymiselle tässä itsemurhien ja itseensä sulkeutuneiden kansalaisten maassa. -Melko harvoin kirjoitan tänne,koska pidän enemmän ihmisten konkreettisesta kohtaamisesta,mutta lueskelen silloin,tällöin näitä palstoja ja ihailen sitä verbaalista luovuutta,ilmaisutaitoa ja persoonallista huumoria,jota voi rivien välistä havaita.Hienoa kuusikymmppiset!(Itsekin 60).
Haluat siis keskustella ja myös "syvällisesti" pohtien. Ja vielä miesten kanssa?
Tavallaan hupaisaa tuo "tarinasi". Olet todennäköisesti "onnistunut" keskusteluissasi ja saanut samalla miehet ihastumaan itseesi.
Voin vakuuttaa, että tällä iällä me osaamme nähdä jo "metsän puilta" ja sinussa on todennäköisesti "ominaisuuksia", joihin miehet ovat "ihastuneet", jopa "rakastuneet".
Eivätkö ihmistenväliset suhteet ole myös niitä, jotka koskettavat "meitä kaikkia" ja eikö sen teeman pohjalle voisi rakentaa hyvinkin syvällisiä pohdintoja muiden "tavallisten" lisäksi?
Tavallaan lähes "surullista", jos olet miesten ihastuksesta "aina harmistunut". Jos joku tarjoaa sinulle mallia, että "imartelevan" ihastuksen takana on jotain "synnillistä", niin siinä olette kyllä väärässä.
Kysyppä vaikka ensi kerralla, kun joku sinuun ihastuurakastuu, että "mistä tässä nyt onkaan kysymys"?
Siinäkin saattavat olla ainekset pidemmälle ja hyvinkin syvällisellle keskustelulle ja voithan sopivassa tilanteessa ohjata keskustelunne enemmän sinua kiinnostaville alueille.
Tervetuloa "tänne", mutta tämä virtuaalimaailmakin saattaa osoittaa petollisuutensa ja kuten tiedät, kaikenlainen "kiusaaminen" on kovasti trendikästä mukaanlukien "verkkokiusaaminen".
Voi olla, että olet jo "merkitty"? Tsemppiä "täällä".
Tuntui hyvältä lukea sinun kirjoitustasi. Oli hyvä neuvo tuo:kysypä seuraavaksi, mistä tässä nyt on oikein kysymys?
Tunnen itseni ihan idiootiksi kun avasin tuollaisen keskustelun. Olin silloin niin raivostunut taas yhdestä "ystävästä", joka yhtäkkiä alkoi selittää, että ajattelee minua koko ajan ja on rakastunut minuun.
Mikä on sinun elämäntilanteesi? Jos vaikka jatkaisimme näitä keskusteluja! ?
Johtuisiko tuo omasta provosta? Mietihän vielä.
Aliarvioitko tosissasi, miesten halua keskustella syvällisiä älykkäänä pitämänsä naisihmisen kanssa.Jos mies pääsee sellaisen naisen kanssa keskustellessaan samoille aaltopituuksille,ilman muuta Hän haluaa tunnustaa olevansa tähän keskustelukumppaniinsa hieman ihastunut.SIIS- ÄLYKKYYTESI TEKEE VAIKUTUKSEN.Valitatko tällaisesta asiasta, vaiko haluat leuhkia asialla. Selvitäpä se itsellesi.