on ikävä. Ikävä iskee etenkin näin viikonloppuisin. Arkisin on jotain toivoa nähdä, mutta viikonloput alkavat olemaan yhtä tuskaa... Yhtä hyvin olisin voinut kirjoittaa tämänkin tuonne järki ja tunteet puolelle. Tuntuu että sitä on taantunut ihan teinin tasolle näiden tunteidensa kanssa, järkeä vai ei? Toisaalta niin ihanaa, toisaalta täyttä tuskaa. Ainoa asia mikä tässäkin lohduttaa on se, että ihastumisen/rakastumisen suhteen ei näköjään ole iällä väliä. Kunnolla kun "kolahtaa" sitä tulee teinejä näköjään monesta muustakin kuin minusta.
Mutta ikävä on ja vallan kauhia onkin!
Mutta ikävä on ja vallan kauhia onkin!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.