-Hei:Alkoi kiinnostamaan erilaiset kokemukset hoitopaikoista.Miks joku hakeutuu hoitoon?toisten painostus?omahalu?
avohoito?laitoshoito?Lääkkeetön?lääkkeelline hoito?tai vain"seuloissa käyntejä?Eli minkälaista kohtelua?mitä tulosta sait?Osattiinko kohdella ihmisenä?siis kaikki mitä on kerrottavaa?
Sekin kiinnostaa että jos hait hoitoon pääsitkö heti?vai oliko se kovinki vaikeeta?
avohoito?laitoshoito?Lääkkeetön?lääkkeelline hoito?tai vain"seuloissa käyntejä?Eli minkälaista kohtelua?mitä tulosta sait?Osattiinko kohdella ihmisenä?siis kaikki mitä on kerrottavaa?
Sekin kiinnostaa että jos hait hoitoon pääsitkö heti?vai oliko se kovinki vaikeeta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kokemuksia on paljon erilaisist hoitomuodoist ja -paikoist... ja syitä on monia... mut hitto nyt en kerkee vastaamaan... oon lähös maalle... pakko päästä täält hetkeks pois... mut koitan muistaa vastata sit kun palaan...
Se on moro ja pärjäilkää...
-Lazy-
mun alkoholin käytön takia laitoshoitoon sossu
Laitoshoito kuitenkin teki mulle päinvastaisen vaikutuksen eli viinaa rupes vaan himoitsemaan enemmän, kun oli siä niiden "kurjien kohtaloiden" seurassa esim.ei ollut mukavaa olla kämppiksenä naisen kanssa joka juuri kuuli tyttönsä huostaan otettavan.
Mulla oli kokoajan siä tunne, että mulla ei varsinaisesti ollu mitään oikeeta ongelmaa vaan turha juoppo niiden hoitajien silmissä, kun ne aina sano "huumeita sä et käytä... hyvä" tai "et varmasti käytä huumeita?" ym.
Mä oon ollu kax kertaa laitoksessa ja enään mua ei sinne saa kirveelläkään!!!
Nyt mä oon käyny 3 kertaa viikossa sossun määräyksestä nuorisoasemalla tunnin ajan kerralla ja se on ihan pelkkää lässynläätä!!!
Oon ollu muutamia kertoja A-Klinikan katkaisuhoitoasemal… ne tosiaan on ollu hetkellisii katkoja… siel porukat käy huilimas. Lopettamiseen ei mielestäni hyvä paikka, mut tää on nyt sit vain mun mielipiteeni…
Sinne on helppo kuljettaa aineit sisäl… sielt on helppo karata muutamaks tunniks pois ja tulla taas takas ilman et hoitsut huomaa… siel pääsee ulkopuoliset käymään sisäl, niin ettei hoitsut huomaa… eli kontrolli hyvin väljää.
Eka kerta kun menin katkol, niin menin tositarkotuksel… haluin kuivil, mut ei siint mitään tullut ku porukat siel veti aineit… muil kerroil oon katkol menny alentaa tolea ja hetkeks huilimaan kun on alkanu tuntuu liian ahdistavalt.
Katkol pääsee helpol… soitto sinne ja seuraavana päivänä sisäl… viikko on ollut pisin aika mitä oon joutunu katkol pääsyä odottaa.
Henkilökunnast… siel on laidast laitaan… terapia mahdollisuuksist ei kukaan kertonu mitään… eikä henkilökunta mielestäni oo asiantuntevaa, eikä viitsi ottaa mun tai muidenkaan potilaiden kokemuksia ja neuvoja kuulevii korviin… olenhan vain narkomaani.
Mut joo, eihän tää nyt sit kerro, et joka paikas ois näin.
Jos oikeesti on halua lopettaa, nii A3 on sellainen paikka… todella kontrolloitua… no joo, kieltämät välil tuntui et liiankin.
A3:n subu-hoitoon pääsin 7-8kk:den jonotuksel… sinne menin omast tahdost. Ensiks joutus käymään seulonnois ja arvioinnis… Mut tosiaan olin 2vko suljetul osastol… henkilökunta oli asiallist ja osasivat työnsä… ei oikestaa oo heist mitään valittamist… Kävin ryhmäterapias istuskelemas… eli alku oli lupaavaa… mut sit ku olin n.3kk avohoidos alko mennä perselleen… loppuaikoina ilmeni et subuannostus oli arvioitu pieleen… mielestäni annostus painettiin liian vauhdil alas ja liian nopeal tahdil… aamul oli yhtä tuskaa koittaa päästä sängyst ylös, saatika sitten lähteä hakee lääkettä toiselt puolelt kaupungia… (huom. tähän väliin on pakko muistuttaa… se ei oo vain lääkkeen hakemista… on seulat, pistosjälkien tarkastukset muut tarkastukset… noi tarkastukset on mielestäni alentavia ja nöyryttäviä. Buprenorfiini hoitoon kuuluu myös terapiat… joissa myös kävin.) pyysin monesti uutta arviointia, mut hoitsu sanoi et viel ei oo sen aika… lopult joutusin illal hakee kadult subun, et pärjäisin aamuun asti… motivaatio alkoi väkisinkin hiipua, piikkihimo tuli ylivoimaiseks ja retkahtelin piriin… syy siihen, et retkahdin amfetamiiniin on, et kun on subutex-hoidossa eivät opiaattipohjaiset toimi.
Jäin seulois muutamaan otteeseen kiin kieletyist aineist, amfetamiinist, kannabiksest, kokaiinist… lopult lensin pihal hoidost…
Kolme kuukautta on liian lyhyt aika järjestää elämää nollapisteest uusiks ja jatkokuntoutuksest ei ollut tietoakaan… ehkä jotain ois selvinnyt jos oisin pärjännyt uudellee arviointii asti… mut näin nyt ei mun kohdal käyny… mut tosiaan toi paikka oli sellane, et jos lääkityksen saa kohdalleen, niin uskon et on suuret mahdollisuudet päästä kuivil…
Nyt tohon on jo tullu helpotusta, uudelleen arvioinnit tehdää aikasemmas vaihees (näin oon puskaradiost kuullut) ja on tullut oma-apteekki juttu, ei tarvitse lähteä toisel puolel kaupunkii hakee lääket…
Oon myös ollu hovioideuden määräämäs psykiatriselosastol hoidos… kontrolli oli kova… mut itselläni ei ollut yhtään motivaatiota… lekuri ehdotti metadoni-hoitoa, mut itse mielummin kallistun buprenorfiini-hoidon puolel… lekurist en pitänyt, saatika psykoterapiutist… kun n.½vuoden pääst pääsin ulos, ei mennyt kauan kun aloin taas käyttää pollea, china whitea jne…
Oon ollu myös vankilan päihteettömäl osastol… kärsin siel fyysiset reflat… lääkitys oli mielestäni aika tyhjän kans… siirryin sielt kuitenki aika nopeest takas normaaliin osastoon ja päihteily jatkui…
En oo koskaan kokeillut akupunktio-hoitoa… oon kuullu kyseisest hoidost niin ristiriitaisia juttuja… toiset kertoo, ettei se auttanut yhtään ja toiset taas kertoo et se vei muutamaks tunniks pois pahimmat reflat… ei kuulosta toimivalt jutult mulle…
En oo myöskään meditaatiota kokeillut… en usko et toimis…
Oon kotikonstein yrittänyt monesti ja taas kerran koitan… vaikka pidän subun avul reflat pois, niin psyykkine puoli jää hoitamat… tiedän etten yksin selviä…
Siin nyt oli jotain mun näkökulmast tai jotain…
btw: Pahottelen kirjotusvirheitä tai jotain kieliopillisia virheit...
-Lazy-