Nyt olis aika vaihtaa vanha kaksoiskattila, ei varaajaa (vm-69) vähän uudempaan lämmön lähteeseen. Eli patterikiertoinen vesikeskuslämmitys on nyt talossa ja talo rak.-74. Talo ei liene kovin energia taloudellinen kun on vanha ja kaksinkertaisilla ikkunalaseilla.Neliöitä n:120. Nyt kiinnostais tollanen Thermia Biomix 20
kattila ja jos sen perään joku 1000l varaaja.
Puuta vois saada osan ilmaiseksi.
Mitenkäs toi maalämpö olis,riittääkö tämmöseen vanhaan mökkiin. Varsinkin kun on toi patteri verkosto? Jotenkin tuntus aika huolettomalta. Miten paljon tossa menee sit sähköä vielä lisäksi?
Tuota pellettiä en taida ruveta ainakaan mistään siiloista ja kuljettimilta käyttämään.
Millaiseen hintaan ko. järjestelmiä mahtas saada. Kallionen tontti on, eli porata pitäs maalämpö.
Nyt olis hyvät neuvot tervettulleita. Kiitos!!
kattila ja jos sen perään joku 1000l varaaja.
Puuta vois saada osan ilmaiseksi.
Mitenkäs toi maalämpö olis,riittääkö tämmöseen vanhaan mökkiin. Varsinkin kun on toi patteri verkosto? Jotenkin tuntus aika huolettomalta. Miten paljon tossa menee sit sähköä vielä lisäksi?
Tuota pellettiä en taida ruveta ainakaan mistään siiloista ja kuljettimilta käyttämään.
Millaiseen hintaan ko. järjestelmiä mahtas saada. Kallionen tontti on, eli porata pitäs maalämpö.
Nyt olis hyvät neuvot tervettulleita. Kiitos!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itsellänikin on sama kuvio edessä.
Meillä vm-81 2krs rinnetalo, missä ha. yläkerrassa 85m2 ja alhaalla 61m2. Vesikeskulämmitys ja lämmönlähteenä vm.-81 Arimaxin kattila ja vaaraja n.3m3, missä 2x 12kw vastukset. Yläkerrassa patterit ja alhaalla lattialämmitys/patterit. Ilmanvaihto painovoimainen. Tontti on mäntyvoittoista kangasmaastoa.
Olen miettiny:
1. kattilan uusimista ja sit jatkettas ostopuulla lämmittämistä
2. Poistoilmalämpöpumppua, mut en tiedä miten se toimis läpi vuoden
3. Sit uusimmassa Suomelassa oli mainos sellasesta ilmasta veteen lämpöpumpusta.
Jos jollakin ois kokemuksia niin ilmoitelkaa. Kustannukset ja sähkönkulutus kiinnostas sekä tarkeimpänä sen lämmönsaanti.
Pitää käydä joissakin LVI-liikkeissä vähän kyselemässä asiasta enemmälti.
Kiitokset myös täältä suunnalta.
laittavani tommosen biomix yhdistelmä kattilan ja 1000 varaajan ,jakotapa olisi lattiassa putket. n.150 neliöö ,mietin vain mitenkä tiuhaan kattilaan on lisättävä polttopuita , että mökkipysyy lämpöisenä ja lämminvesi riittää vai käykö työmäärä ylitsepääsemättömäksi.(polttopuut saisin omasta metsästä).eli montako kertaa on pannuhuoneessa käytävä lisäilemässä vai onko sinne muutettava asumaan esim. pakkasilla.?
Ihan mielenkiinnosta kävin vilkaisemassa tuota kattilaa valmistajan sivulla.Joitain huomioita. Ulkomitat melko suuret, vaatii päälle 80 cm oven, jota saa sisään, ei ihan joka taloon viedä,saattaa joutua karmin repimään irti. Puut vain 0,35 m:n pituisia eli melko luhyitä kapuloita.Laskin että 1000 litran varaajaajan jos joutuu kylmästä(45 astetta) vetämään vaikkapa 90 asteeseen, tarvitaan pannuveden ja varaajan lämmittämieen lähes 70 kWh:a. Jos on kova pakkanen, vie talo ehkä tehoa 6-7 kW:a, niin latauksen jää 14 kW:a, silloin latamiseen menee aikaa 5 tuntia, kun pannun puuteho on 20kW:a.
Ohje yleensä on, että lataavassa järjestelmässä pitäsi pannun teho olla neljä kertaa talon ottama teho eli päälle 30 kW:a.
Itselläni on 35 kW:n pannu 1000 litran varaajan viedessä. Tulipesä on 175 litrainen, joten taatusti yhdellä puulatauksella varaajat tulevat täyteen ilmalla millä hyvänsä ja kun tulen olen sytyttänyt, pannu hoitaa itse itsensä eli latauksen tullessa täyteen, sammuu pannun puhallin.Lisäksi pannuun menevät max 65 cm:n puut ja ne saavat mieluummin olla suuria eli halkomistyö aika minimaalinen. Varavoimana sähkövastus varaajassa.Talo on 60 luvulla rakennettu ja aikalailla samaa kokoa asuinpinta-alaltaan kuin alkuperäisen kysyjän.
Itse kyllä näkisin että 0.50m puut menis pesään valmistajan sivun mukaan. Pitäskö sitten laittaa biomixin rinnalle 500l varaaja.
Jos puhutaan tästä Aritermin kaksoiskattilasta biomix 20, niin kyllä aika yksiselitteisesti sanotaan, että käänteispaloperiaatteellapelaavaan puunpolttopuolenn mahtuu 350 mm pitkät puut.
Kyllä käytännön kannalta taas vähintään 1000 litran varaaja on parempi, sillä pääsee hyvin yön yli.Tärkeää on järjestelmään ppistää riittävän suuri paisuntasäiliö, ehkä 15-20% vesitilavuudesta takaa, että pääsee hyödyntämään maksimaalisen varaajan latauskapasiteetin eli voi tarvittaessa nostaa lämpötilan vaikkapa lähelle sataa astetta.Paineessa oleva vesi ei sadassa asteessa kiehu, sietää hyvinkin yli 10 asteen lämpötilan. Rajoitteena oikeastaan on latauspumppu, joka ei oiken siedä yli sadan lämpötiloja.
Itse aina suhtaudun näihin yhdistelmäkattiloihin hieman epäilevästi, tuo tehon puute niitä melkein aina vaivaa.
Joo itse katsoin tuolta thermian sivuilta tuota biomixin esitettä ja siellä taasen lukee toi 500 puun max pituus. Mitäköhän tuollainen koko pannuhuone remppa mahtas maksaa? Pitää varmaan ruveta kyseleen tarjouksia.
Maalämpöpumpun riittävyyden näet helposti, mutta vasta talvella: Seuraa muutaman kovan pakkaspäivän ajan verkostoon menevän veden lämpötilaa. Mikäli se on yli 55 astetta, pudota se siihen. Mikäli nyt tulee vilu, ei maalämpöpumppu yksin riitä.
Varaajan kerrostuneisuus saadaan pysymään parempana käyttämällä BIV-venttiiliä tavanomaisten kolmitie tai nelitieventtiilien sijaan. Niin ja tietysti aurinkokeräin lisälämmöntuottajaksi, sillä öljyalan keskusliiton koetulosten mukaan oikein mitoitettu aurinkokeräin säästää öljylämmitteisen talon öljynkulutuksessa 20-30 %.
MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Geopro SH ESIM.11 JA VARAAJA 700 LITRAA ON MAINIO PELI MEILLÄ ON OLLUT KÄYTÖSSÄ 2 VUOTTA KOKEMUS ON ÖLJY LÄMMITYSTÄ EN TAKAISIN OTTAISI.Lämmintä on riittänyt max verkoon menevän veden lämpö 65 astetta pumppu siitä selvinnyt erinomaisesti ja Ouman säätää meillä ei käytetä sähkövastusta vain maalämpöä
kuinka paljon on sähkön kulutus /vuosi ja lämpimät neliöt .koska vertailen maalämpöa ja jotain kattila lämmitystä tulevaksi lämmitys systeemiksi.
Mielenkiintoinen peli. Tuossa siis pumpun hyötysuhdetta muutetaan automaattisesti tarvittaessa. Se tietää siis sähkön suhteellisen osuuden kasvua verkostoon menevän veden lämpötilan noustessa. Mielestäni se ei kuitenkaan ole mikään ongelma, vaikka suhde todella kylmillä ilmoilla olisi 1/1 tai jopa 2/1 normaalin 1/ 2-3 sijaan, kunhan se tavallisilla ilmoilla olisi tuo viimeksimainittu. En löytänyt suhdekäyrän muutosta mistään. Vastuulliset ILP:n valmistajathan tuon käyrän jo julkaisevatkin.
Näkyy muuten olevn tuossa pelissä jo valmius aurinkokerääjäänkin.