Joka mediassa toitotetaan miten uudet autot ovat herkkiä pakkaselle elektroniikan takia. On kuulemma autoja, jotka eivät suostu käynnistymään (tai muuten toimimaan kunnolla) 20 asteen pakkasessa, koska elektroniikka ei toimi. Todella ihmeellistä.
Auto on elektroniikalle äärimmäisen vihamielinen ympäristö, joten autoelektroniikka tehdään (toivottavasti) sen mukaisesti.
Itse suunnittelen tietoliikenne-elektroniikkaa, jonka toimintalämpötila-alueeksi on speksattu vain -5C - 75C ja muutenkin vaadittavat ympäristörasitukset ovat pienempiä kuin ajoneuvokäytössä vastaan tulevat. Tämä siitä syystä, että nämä laitteet on tarkoitettuja sijoitettavaksi aina sisätiloihin. Tästä huolimatta suunnittelemme ja testaamme järjestelmämme siten, että ne toimivat vähintäänkin lämpötila-alueella -40 - 90 astetta. Myöskin henkilöturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat paljon suoremmin autokäytössä esillä, jolloin myös tämän vaatima toiminnan luotettavuus on otettava suunnittelussa huomioon. Luulisi, että suunniteltaessa autoelektroniikkaa ympäristörasitustestaukset olisivat vielä huomattavasti perusteellisempia kuin tietoliikenteessä, ja sen mukaisesti toiminta olisi varmaa tällaisissa "normaalikeleissä" kuten -25 astetta.
Näin ei kuitenkaan tunnu olevan (jos mediaan on uskominen). Mistä tämä voisi johtua? Autoelektroniikka (tai niissä käytettävät ohjelmistot) ei ole mitenkään monimutkaisempaa kuin esim. tietoliikenteessä käytettävä, joten silläkään ongelmia ei voi selittää. Ehkä ainoaksi syyksi voisi kuvitella kiireen, jonka takia tuotekehitysprojekteissa on pakko oikoa jossakin. Pitkällä (tai lyhyelläkään) tähtäimellä se ei ole kestävä ratkaisu systeemien kompleksisuuden kasvaessa kiihtyvällä vauhdilla.
Auto on elektroniikalle äärimmäisen vihamielinen ympäristö, joten autoelektroniikka tehdään (toivottavasti) sen mukaisesti.
Itse suunnittelen tietoliikenne-elektroniikkaa, jonka toimintalämpötila-alueeksi on speksattu vain -5C - 75C ja muutenkin vaadittavat ympäristörasitukset ovat pienempiä kuin ajoneuvokäytössä vastaan tulevat. Tämä siitä syystä, että nämä laitteet on tarkoitettuja sijoitettavaksi aina sisätiloihin. Tästä huolimatta suunnittelemme ja testaamme järjestelmämme siten, että ne toimivat vähintäänkin lämpötila-alueella -40 - 90 astetta. Myöskin henkilöturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat paljon suoremmin autokäytössä esillä, jolloin myös tämän vaatima toiminnan luotettavuus on otettava suunnittelussa huomioon. Luulisi, että suunniteltaessa autoelektroniikkaa ympäristörasitustestaukset olisivat vielä huomattavasti perusteellisempia kuin tietoliikenteessä, ja sen mukaisesti toiminta olisi varmaa tällaisissa "normaalikeleissä" kuten -25 astetta.
Näin ei kuitenkaan tunnu olevan (jos mediaan on uskominen). Mistä tämä voisi johtua? Autoelektroniikka (tai niissä käytettävät ohjelmistot) ei ole mitenkään monimutkaisempaa kuin esim. tietoliikenteessä käytettävä, joten silläkään ongelmia ei voi selittää. Ehkä ainoaksi syyksi voisi kuvitella kiireen, jonka takia tuotekehitysprojekteissa on pakko oikoa jossakin. Pitkällä (tai lyhyelläkään) tähtäimellä se ei ole kestävä ratkaisu systeemien kompleksisuuden kasvaessa kiihtyvällä vauhdilla.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mä veikkaisin että suurin syy on siinä että autoja ei huolleta riittävän usein. Tai jos tiivisteen välissä on roska pääsee kosteus elektroniikan kimppuun. Ite vien aina auton syksyllä ennen pakkasia huoltoon tarvitsi auto sitä tai ei. Paremmalla mielellä mä olen talvella kun tiedän että pakkasnesteet ja öljyt kestävät talven pakkaset. Hauskaa kun autoissa on jo 20 000km huoltoväli. Normaali kotiin töihin kauppaan ajolla siihen menee pääkaupunkiseudulla reilu vuosi. Sitten kans kun ihmisiet on niin uusavuttomia. En minäkään mikään mekaanikko ole mutta osaan nyt sentään jotain (käyttää kaapeleita, vaihtaa öljyt ...). Ai niin ja kun katsoo kuinka leasing autoja kohdellaan niin ei mikään ihme jos meinaavat hyytyä radalle. Tosin mulla on vaan aika suppea näkökulma noitteen firmanautojen suhteen mutta jotain on tullut nähtyä.
Jos kyse on tuollaisista ei-systemaattisesta vioista, niin sitten sen paremmin ymmärtää, mutta ei siihenkään pitäisi tyytyä. Lisäksi nuo mainitsemasi viat eivät ole suoranaisesti itse elektroniikan alunperin aiheuttamia vikoja, vaan tällöin puhutaan elektromekaniikasta, jonka pääasiallisena tehtävänä on taata elektroniikalle siedettävä toimintaympäristö. On mahdollista tehdä (lähes) idioottivarmoja tiivisteitä tai ratkaisuja, jotka eivät tukeudu pelkästään joihinkin yksittäisiin tiivistepintoihin. Tietysti kaikki maksaa ja autot jos mitkä ovat kustannuskriittisiä tuotteita, joten idioottivarmaa autoelektroniikkaa tai siihen liittyvää mekaniikkaa ei ole mahdollista kustannussyistä tehdä. Siinähän se villakoiran ydin taitaakin olla - raha ratkaisee!
Mainitsemasi viat eivät myöskään tyypillisesti aiheuta ongelmia pakkasilla, joten sikäli on kyse vähän eri asiasta kuin tämä tiedotusvälineissä esillä ollut juttu. Mutta voi tietysti olla, että media on mennyt hieman lankaan ja itse asiassa nämä ongelmat eivät olekaan puhtaasti elektroniikan aiheuttamia, vaan kyse onkin perimmiltään jostakin muusta.
Kyse on enemmänkin juuri niistä muista vioista kun puhtaasti elekroniikkaan viittaavista. Media on mun mielestä vähän liioitellut aihetta. Tottakai on yksittäistapauksia mutta se ei tarkoita että jokin automerkki on aina pakkasilla tiensä päässä. Esim meidän pihalla on kaksi Passattia joista toinen toimii ja toinen ei. Kummatkin yhtä vanhoja jopa vuoden vanhoja. Toisessa on elektoniikka vika, siis jonkinlainen koska se purkaa akun. Helposti voisi päätellä että on niin hienot systeemit että ne jäätyy vaikka loppujen lopuksi kyse on kai jostain releestä joka on jäätynyt.
Media puhuu taas potaskaa ja yleistää.
Kyllähän kaikki automerkit testataan käytännössä lapin (tai jonkun muun paikan) pakkasissa ja testilaboratorioissa, joten ei varmaankaan ole yhtäkään automallia (uutta tai vanhaa), jonka kaikki yksilöt systemaattisesti eivät toimisi esim -25 asteen lämpötilassa. Eli ongelmien ilmetessä on aina kyse enemmän tai vähemmän yksilöllisistä vioista. Otin asian esiin, kun tosiaan tuo uutisointi on antanut sen kuvan, että nimenomaan jotkut uudet autot jämähtäisivät systemaattisesti elektroniikan toimimattomuuteen jo suht pikkupakkasilla. No onneksi näinhän asia ei taida olla.
Onko vika välttämättä siinä, missä väitetään? Minulla on 900 vm 96 ja lähtee käyntiin joka aamu ekastartista ja ilman lohkolämmitintä. Mutta jos on kaksi päivää noin 25 asteen pakkasessa, niin saattaa olla että ei lähde (uudenvuoden päivänä ei lähtenyt) ja silloin tarvittiin noin 30 min apukäynnistystuokio naapurin auton kanssa. Siis missä vika?
Ja miksi piti näin pitkään ryttyyttää naapurin akun kanssa, ei lähtenyt ei millään (ehkä joku sai liikaa ja joku liian vähän). Tässä varmaankin petti ns. elektroniikka, se ei osannut toimia erikoisessa olosuhteessa.
Väitän että testeissä on liikaa vakioita ja liian vähän muuttujia! Siksi laboratotioissa saadaan hyviä tuloksia.
Niin huollot tehdään merkkiliikkeessä säännöllisesti. Ja lisäksi on jo akku vaihdettu ja polttoainesuodin ja jäähdytinneste ja muut kuten pitääkin sekä bens. lisäainetta käytän.
Ajettu vain 115 tkm ja ei kaupunkiajoa vaan sit mennään vähintään 40 km suuntaansa, paitsi kerran viikossa se pakollinen ruokakauppakäynti on tosin vain 3 km.
Mutta tuo pieni epävarmuus, että käynnistyykö varmasti aamuisin, kun on ollut pakkasta pientä nytkin, kuten tänään -35, aamulla. Tänään käynnistyi ihan moitteitta.
Jotta testit yleensä saataisiin jotenkin järkevästi tehtyä on käytettävä paljon vakioita ja muuttujia täytyy olla vain yksi tai muutama kerrallaan. Oikeassa maailmassa tilanne ei luonnollisestikaan ole tämä. Tästäkin huolimatta tekemällä oikeat tarkkaan harkitut testit on voitava kattaa tuo pahansuopa live-ympäristö tarpeeksi hyvin.
Elektroniikassa ja ohjelmoinnissa voi aina olla kaikesta testaamisesta huolimatta jotakin "käpyjä", jotka tulevat esiin satunnaisesti tai jonkun tietyn ympäristöolosuhteen vallitessa. Kuitenkin selkeästi suurempi osa vioista johtuu puhtaasti mekaniikasta. Joko mekaniikkaa sisältävä anturi reistailee (onneksi MEMS-anturit yleistyvät koko ajan) tai sitten mekaaniset tai kemialliset rasitukset ovat tehneet omia tuhojaan jossakinpäin järjestelmää.
.
Lisäätkö sie bensaan jotakin? Eihän nykyautoihin tarvii mitään litkuja laittaa, bensa riittää.
En käyttänyt pitkiin aikoihin, mutta viime keväänä auto alkoi ajossa ajoittain nyppyyttää ja nopeus hyytyi johonkin 80 seutuville, niin ajattelin että tuosta otan litran tuota ja kaadan sekaan tankatessa.
Tämän jälkeen on nyppyyttämiset hävinnyt. Mutta minulle jäi tavakseni sekoittaa ainetta lisää bensiinin siis lisäainetta. Uskon jopa että se auttaa auton kylmäkäynnistyksessä!
.
:
Suosittelisin, että testaisitte sitä tietoliikenne-elektroniikkaa enemmän huoneenlämmössä. Itselläni ei ole ollut koskaan ongelmia tietokoneen kanssa ulkona -40 asteen pakkasessa eikä saunassakaan, mutta huoneenlämmössä laitteet ei vain tahdo toimia..
ole tekemisissä kulutuselektroniikan kanssa. Me tehdään hieman järeämpiä laitteita (painoa kokoonpanosta riippuen parista sadasta aina muutamiin tuhansiin kiloihin). Meidän laitteethan toimivat täydellisesti aina ja kaikkialla (ja lehmätkin lentää:).
Kulutustavarat kuten tietokoneet ja kännyt ovat asia erikseen. Niissä ei luotettavuus ole välttämättä niin tärkeää, ja niissäkin useimmat viat johtuvat softasta.
Ihan on pakko ottaa osaa keskusteluun, kun itse suunnittelen kännyköiden elektroniikkaa. Kyllä asia on niin, että vaikka kännykkä on kulutuselektroniikkaa, niin toimintavarmuus on siinä yksi tärkeimmistä tekijöistä. Mutta se siitä...
Autojen elektroniikka tehdään commercial -spesifikaation komponenteista, joiden käyttäytyminen ei ole yhtä luotettavaa kuin militaari -speksin täyttävillä komponenteilla. Tämä on puhtaasti kustannuskysymys.
Olen työskennellyt firmassa, joka teki autojen elektroniikkaa sopimusvalmistajana, ja en enää yhtään ihmettele miksi kyseiset laitteet toimivat miten sattuu, sellaista oli työn laatu.
Suurin osa nykyautojen pakkasarkuudesta johtuu kuitenkin rajapinnasta mekaniikan ja elektroniikan välillä kuten hapettuneista liitoksista ja toimimattomista antureista.
Ja vielä semmonen näkökanta, että montako prosenttia valmistetuista autoista tulee käyttöön alueille, joilla on talvella 25 astetta pakkasta. Eipä kovin montaa, joten ei niiden ominaisuuksiin kannata paljoa vaivaa uhrata... tulee halvemmaksi korjata jälkeenpäin jos sittenkään.
Olisin kyllä näin asiaa omakohtaisesti tuntematta luullut, että autoissa käytettäisiin pääasiassa industrial-komponentteja, mutta ilmeisesti siinäkin on sitten säästettävä. Militääri-kompoista nyt ei kannata edes puhua tässä yhteydessä, jos kustannusnäkökulma pidetään mielessä.
Tosiaan sekin vielä, että vaikka systeemit suunniteltaisiin miten hyvin tahansa, niin valmistuksen tekevä alihankkija pystyy heikolla työn laadulla pilaamaan vielä paljon.
Totta kai kännynkin luotettavuuteen on satsattava. Onhan se nähty, miten iso haloo nousee, jos Nokialaisissa esiintyy vähänkään isompia/systemaattisempia vikoja. Ei millään valmistajalla ole varaa saada liikaa sellaista julkisuutta. MUTTA siltikin on varmasti oikeutettua sanoa, että esim kännykässä luotettavuus ei ole niin tärkeää kuin ajoneuvoelektroniikassa tai esim. Tetra-verkon tukiasemaohjaimessa? Tai itse asiassa känny ei ole paras mahdollinen esimerkkilaite, koska sekin edustaa tietoliikennettä (ja siis osittain samat käytettävyysvaatimukset sitäkin koskee), vaikka kulutuselektroniikkaa onkin.
Juu, kyllä löytyy tosiaan molempaa kategoriaa auton elektroniikasta. Yleensä epoksiin valettu tavara on industrialia, mutta muuten löytyy mitä sattuu... airbagin roinat on pikkusen kriitisempiä, ja nehän tulee tavarantoimittajalta valmiina paketteina, joihin ei auton valmistaja pääse käsiksi.
Vielä näistä eri alueiden painoarvoista... esimerkiksi lukkiutumattomia jarruja ei alunperin ole kehitetty Suomen liukkaille teille, vaan siksi, ettei kalliit renkaat menisi lukkojarrutuksessa pilalle kuivalla asvaltilla, sivutuotteena saatiin sitte hyvä turvaominaisuus pohjan perukoiden autoilijoille...