Mulla on kaksi kummilasta ennestään, joiden (ja heidän vanhempiensa) kanssa on kaikki mennyt aina hyvin. Siksi suostuin pyydettäessä jälleen kummiksi (vanhin kummmilapsi lähestyy jo rippikouluikää).
Kuinka ollakaan, heti alkoi kerran viikkoon tulla pyyntöjä, voiko lapsi tulla luokseni yöksi hoitoon. Kyseessä ei ole edes yksinhuoltajavanhempi, kuten on tilanne muiden kummilasteni kohdalla, jotka ovatkin satunnaisesti yökylässä/hoidossa luonani olleet.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kuinka ollakaan, heti alkoi kerran viikkoon tulla pyyntöjä, voiko lapsi tulla luokseni yöksi hoitoon. Kyseessä ei ole edes yksinhuoltajavanhempi, kuten on tilanne muiden kummilasteni kohdalla, jotka ovatkin satunnaisesti yökylässä/hoidossa luonani olleet.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 19
Vanhimmat
ja kuskattua siskon poikia, (joista toinen on kummilapseni) mielestäni enemmän kuin tarpeeksi.
Kaiken lisäksi olen varma siitä, kun perheeseemme tulee joskus lapsia, niin emme saa vastapalvelusta samassa määrin.
aloin kieltäytyä lopulta. Kerroin yleensä syyksi, ettei meille juuri nyt sovi.
Kaiken lisäksi vanhemmat eivät tulleet koskaan hakemaan lapsiaan silloin, kun olivat luvanneet.
Aloinkin soittamaan lapsen isälle aina, kun olivat reilusti myöhässä, että koskas olette tulossa, meillä on menoa, tulkaa pian.
Tämä auttoi.
kummilastasi hoitoon ottaisi, kun kerran aiemmatkin.
kyllähän avioliitossakin olevilla saattaa olla pahojakin ongelmia selvitettävänään. et voi tietää...
Aatteles, saattaisit olla apu, jottei tälle lapselle kävis niin kun aiemmille kummilapsille on käynyt.
että yh-lapsia.
Vai tykkäätkös nyt että olekin jo liian vanha?
lapselle kristillistä kasvatusta antamaan...ja avioparia auttamaan...
sitä olisi kai pitänyt miettiä ennenkun kummiksi lupautuu...lapsen syyhän se ei ole jos perheessä ei hyvin mene, ja häntähän nyt rankaiset.
Onhan se näin. Tuskin kauaa pyytävät kun vaistoavat nyrpeän asenteesi. sääli lasta.
Nollaas tilanne, ja mieti uudelleen voisitko sittenkin olla avuksi. Heillä saattaa olla sairauttakin/vastoinkäymisiä josta ei vaan ole ollut helppo puhua.
Olen ko. lasta hoitanut miltei vastasyntyneestä saakka jo useita öitä, kun vanhemmat ovat olleet ryyppäämässä (siis r y y p p ä ä m ä s s ä, eivät millään parisuhdekurssilla). Ja kun itse satun olemaan yksinhuoltaja ( käyn töissä, opiskelen), en mitenkään jaksa tai koe edes olevani velvollinen hoitamaan viikottain jonkun muun pientä vauvaa. Kun tämä "hoitosuhde" ei toimi niin, että vastavuoroisesti he hoitaisivat minun lapsiani joskus.
Niin että kiitos syyllistämisestä.
Jos heität siis otsikoksi tuollaisen yleistyksen että Kummi=lasten hoitaja....
Syyllistys oli ihan paikallaan, päähän taputtelujakos odotit?
Sitten asiaan.
Kirjoitit että pariskunta käy ryyppäämässä....?
siis viikollakin? eivät ole siis töissä..?
edelleen katson tätä tilannetta lapsen silmin.
Lapsella täytyy olla paha olo tässä kodissa.
Älä rankaise häntä!!!!!!!!!!!
Hänen vanhempiensa ongelmissa tuskin voit auttaa, mutta voisit tarjota mahdollisimman usein turvapaikkaa lapselle, joka näkisi tavallistakin menoa, ja saisi turvaa ja suojaa... Olisipa korvaamatonta.
Ja todella, jos et siis tätä halua/kautta jaksa antaa, mistä siis haluat sulkia hattuusi?
tai jotain paijauksia päähäsi.
Senkun soitat sossun tädeille ja hoidat homman.
Ja olet paska ihminen siinä missä muutkin.
Olipa pakko puuttua nyt minunkin. Kielenkäyttösi alkoi lähenee jo tarpeeksi alhaista keskiluokkaa.
Miksi aloittajan täytyisi kantaa vastuu lapsesta, jonka joku muu on päättänyt tehdä? Kummilla on tehtävänsä, mutta viikottainen lastenhoito ei tähän kuulu PISTE
Eikä aloittaja mitenkään mielestäni yleistänyt asiaa, vaan kertoi mitä häneltä vaaditaan. Jos et sisäistä mitä yleistys tarkoittaa, siitä tuskin kannattaa syyttää asianosaista.
Lapsi pitäisi huostaanottaa jos vanhemmat eivät kykene huolehtimaan. Sittenpähän lopettaisivat juomisen jos haluavat lapsensa takaisin.
Juu, vanhemmat nostaa lapsilisät ja joku syytönkö omalla kustannuksellaan tarjoo turvapaikkaa, ruokkii ym.
Kuules, sijaisperheet ja lastenkodit ovat sitä varten jos lapsella paha olla kotona! Kummin tehtävä ei ole näin rankkoihin ongelma perheisiin puuttuminen vaan viranomaiset ovat sitä varten.
Minähän tuen vanhemman tai vanhempien juomista jos hoidan lasta juoma- ajat ja juomis ongelmahan ei vähene vaan kasvaa kasvamistaan. Se riistäytyy käsistä ja kohta vanhempia ei kiinnosta koko lapsi enään ollenkaan. Näin olen nähnyt käyvän monessa tapauksessa.
Tiedän kyllä milloin on otettava yhteys viranomaisiin. Tässä tapauksessa lapsi ei ole ollut heitteillä, koska vanhemmat ovat järjestäneet juhlimisen ajaksi lapselle hoitajan=minut. Lapsen läsnäollessa he eivät siis ryypiskele.
Alunperinkin arvelutti edes vastata provoilevaan vastausviestiisi, mutta vastasinpahan kuitenkin..
Alkuperäisen viestini tarkoitus oli siis kysellä, onko muilla samankaltaista kokemusta. Että se päähän taputteluista. Tuota loppua soopaa siitten ei jaksa edes kommentoida..
Mielestäni sinulta on nyt jo vaadittu ihan liikaa.
Ei kummi todellakaan mikään jatkuva ilmainen hoitaja ole ja sinulla tuntuu itselläsikin olevan ihan tarpeeksi jaksamista. Mielestäni sinua käytetään törkeästi hyväksi.
Sano suoraan, ettet enää jaksa hoitaa lasta kaikkien muiden töiden lisäksi.
Älä välitä turhasta syyllistämisestä. Aina täällä joku ilkeilijä vastaa.
Itsekin lupauduin useita vuosia sitten pikkuisen pojan kummiksi vaikka en vanhempia tavattoman hyvin tuntenutkaan, kun he niin kauniisti pyysivät ja kummiudestahan ei perinteiden mukaan sovi kieltäytyä. Perhe vaikutti normaalilta 3 lapsiselta perheeltä ja meitä kummeja oli useita. No,jo ennen ristiäisiä sain ensimmäisen kerran pikkuisen nyytin syliini ovella ja minulle kerrottiin että ohikulkiessa tajuttiin että sinähän ootkin kotona ja että vaan kaupassa käydään. Olin kovin tykästynyt pikkuiseen ja suostuin ottamaan hänet hoitoon tosin hiukan hämmentneenä. Kauppareissu se sitten johti pubimatkaan ja sitten änkyrässä siihen oveni taakse. Isä oli sammunut taksiin ja äiti huojui haisevana pihalla, joten en suostunut vauvaa siihen tilanteeseen palauttamaan vaan vein hönet aamulla kotiin. Asiasta puhuttiin ja yhteisesti sovittiin että aina välillä on ok olla hoidossa, etukäteen sovittuna aikana jne. Totuus ei ole lupauksien kaltaista. Monta kertaa lapsi oli sovittu minulle yhdeksi yöksi mutta vasta maanantaina tultiin hakemaan ja kännyt yms yhteydet oli suljettuna koko viikonlopun visusti. Minä ostin hoitopäiviksi joka kerta lisää vaippoja ja ruokaa kun ei niitä tarpeeksi ollut mukana. Vaatteitakin jouduin joskus ostamaan, kun ei pienellä ollut talvisin tarpeeksi lämmintä päällä ulkoilua varten. Teki pahaa itseni sisällä ja usein mietin ilmoittavani asiasta sossuun, mut aina peräännyin. Sitten perhe erosi ja äiti meni ihan hunningolle, isä oli siellä ollut jo kauakn. Olin itsekin juuri eronnut, asuin pienessä asunnossa ja rahat oli tiukalla, hermoista puhumattakaan. Kerran lapsen mummo soitti minulle kotoaan (noin60km) päästä ja kertoi että hänelle oli ilmoitettu että äiti on kännissä baarin terassilla ja lapsi lojuu rattaissa vieressä..jo useita tunteja, et haksisinko sen pois, hain ja hoidin, käytin lääkärissä kuumeisen pojan ja laitoin viimeiset rahani ruokaan ja lääkkeisiin. Äiti tuli kuin lainakirjan hakemaan takaisin parin päivän päästä ja moitti minua kun en ollut käynyt kylässä. Olin kauan aikaa etäisenä, en vastannut enää puhelimeen ja hankin oveeni ovisilmän, vaihdoin kadun puolta kun näin heidän tulevan. Jouluna ja synttärillä ostin tarpeellisia lahjoja, vaatteita yms, en antanut rahaa koska epäilin niiden menevän baariin, lahjojen arvot olivat huomattvan isoja koska näin jo kaupan kassalla ohimennen ettei pojalla ole edes kunnon lämpimiä vaatteita ja aina vein lahjat itse henkilökohatisesti perille. Poika tunsi minut vaikka hoitoajoista oli kulunut jo useita kuukausia. Yksillä synttäreillä sitten sian mitan täyteen, tupa oli täynnä kännisiä aikuisia, isosisko kirkui lattialla kun hän ei saanut lahjoja ja pöydässä oli vain kahvia tarjolla, ei edes maitoa siihen. Äiti istui kaljapullo kädessä tiskipöydällä ja hymyili minulle, kun avasi pakettia josta tuli esiin ostamani kolmipyörä pojalle. Poika istui sylissäni aj hoki... kummi,kummi,minun kummi. Äitinsä siihen että paska kummi se , selkäänsä sietäisi saada!...ja riuhataisi pojan lattialle sylistä. Ei poika itseään siinä alaknut itkeä...otti äitiä jalasta kiinni ja sanoi nyyhkie: Äiti, ketään ei saa lyödä. Hetken istuin siinä hiljaa, pala oli kurkussa pojan takia ja tunsin itseni avuttomaksi. Lähdin kotiin ja soitin soskuun. Prosessi oli pitkä, mutta nyt poika on hyvässä sijoituskodissa. En enää koskaan ala kummiksi sellaiseen perheeseen josta en voi olla todella varma ja odotan nyt itse ekaa vauvaani enkä kyllä vastuuta lapsesta työnnä kummeille, se on varma.
Varmaan ihan asiaa, mutta arvaa kuinka moni luki. Oletko kuullut tekstin jaottelusta kappaleisiin. Kokeile joskus! Puuroista tekstiä kun ei viitsi vaivautua lukemaan.
Eihän tänne palstalle tulla oikeinkirjoituksella ylpeilemään tai siitä valittamaan, vaan KESKUSTELEMAAN.
Voi lapsiparat, jotka sinun oppilaiksesi päätyvät!
täyttä asiaa.
Jos todella olet joku ope, niin olet kyllä turhan ylimielinen.
Minä puolestani arvaan, ettei ainakaan sinun kaltaisesi ihminen olisi hoitanut ja auttanut kummilastaan edellisen kirjoittajan tavoin.
En voi ymmärtää miksi ihmeessä täällä aina täytyy ilkeillä, varsinkin kun kirjoittajan kertomus ei antanut siihen minkäänlaista aihetta, huolimatta siitä, ettei hän ollut tekstiä jaotellut.
Et sinä ole edellisen kirjoittajan ope, joten sinun kommenttiasi ei tarvittu.Olisit vapaasti voinut jättää lukematta, mutta ei kuitenkaan olisi tarvinnut pahoittaa kirjoittajan mieltä.
Kyllä sinusta saa opettajana erittäin tympeän kuvan. Tosin epäilen, ettet mikään opettaja olekaan, vaan joku päätään aukova kakara.
Itse olet syyllinen jos otat hoitoosi, jotenka turhaa valittaa...
Niin erilaisia murheita....hmmm... Lapseni kummit eivät ole koskaan tarjonneet edes pientä hetkeä olemaan kummilapsensa kanssa. Minä en myöskään pyydä, koska se olisi minusta noloa.
Kummilapsesi vanhemmat voivat ajatella ihan samoin, etteivät kehtaa pyytää.
Minäkään en ole pyytänyt, koska kummit eivät ole itse koskaan osoittaneet haluavansa kummilastaan hoitoon tai mihinkään kanssaan.
Ainoastaan veljeni, joka on tyttäreni kummi, on ollut molempien lasteni kanssa joka kesä pienellä retkellä, koska on itse aina ehdottanut sitä. Ja minusta se on ollut tosi mukavaa, itse en voisi pyytää, että viepäs nyt lapseni jonnekin.
olen ilkeä kummi! rakastan kummipoikaani mutta joudun olemaan erossa hänestä koska äitinsä pyytää vähän väliä että ottaisin kummipoikani ja hänen siskonsa hoitoon! paras oli se että olin edellisenä päivänä päässyt sairaalasta niin tämä jo kysyy et voisinko...? odotan itse viimeisillään ensinmäistä lasta