Matematiikka yliopistossa

Tässä rehellinen kokemukseni matematiikan laitokselta (huom! matematiikkaa opetetaan kyllä muuallakin, esim. fysiikan laitoksilla, mutta siellä keskitytään enemmänkin laskentoon eli matematiikan käytännön sovellutuksiin ja laskentoon; tämä on varsin eri asia):

Opettaja eli professori kopioi kurssikirjasta kaavoja sen verran kuin ehti siinä tunnissa tai parissa mitä "oppitunti" kestää. Yleensä ne toistivat samalla ääneen mitä olivat kirjoittamassa. Sosiaalisemmat kääntyivät joskus puhuttelemaan opiskelijoita. Se mitä professori ei ehtinyt kopioimaan, jäi "itse luettavaksi". Joskus tunnilla jäi myös aikaa parin itsestäänselvän esimerkin kopioimiseen kirjasta, mutta niistä ei ollut sinänsä apua asian ymmärtämisessä.

Kerran viikossa käytiin laskuharjoituksissa, joissa opiskelijoiden odotettiin esittävän ratkaisemiaan professorin antamia todistustehtäviä lisäpisteitä vastaan. Yleensä opiskelijat kopioivat ratkaisut toisiltaan tai muualta (minä tyhmä olin niitä harvoja joka haaskasi kallisarvoista aikaa laskujen omatoimiseen ratkaisemiseen).

Kerran meillä oli luennoitsija, joka todella selitti asiat ja esimerkit ymmärrettävästi. Vähän niinkuin peruskoulussa tai lukiossa. Niinpä ainakin tämä matematiikan osa-alue tulikin minulle selväksi. Pari vuotta myöhemmin kuitenkin kuulin, että tämä oli saanut laitokselta potkut koska ei ollut tehnyt riittävästi tutkimusta.

Opiskelen matematiikkaa nyt neljättä vuotta ja vasta nyt oon alkanu tajuamaan miten tätä kuuluu opiskella.

Käytännössä normikurssin luentoja on yleensä 2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerralla, laskuharjoituksia yksi kahden tunnin sessio viikossa ja kurssin pituus on 4-5kk. Kurssi suoritetaan joko välikokeilla tai lopputentillä, tentissä on 5 tehtävää ja 50% pitää olla oikein että pääsee läpi. Tehtävistä yleensä 2 on puhtaita todistustehtäviä, 2 laskennallisempia ja yksi siitä väliltä.

Yliopistomatematiikka on täysin teoriapainoitteista eli kurssia varten hankitaan moniste eli pruju, jossa on kurssin aihealueen teoria tiivistettynä ilman sen suurempia selityksiä. Tyyliin: Määritelmä1.1. Lause1.1. Lauseen1.1. todistus. Ja laskemisessa tarvittavat kaavat.
Luennolla luennoitsija sitten selittää prujun teoriaa ja yleensä myös kirjoittaa taululle selityksensä, jonka sitten voi kopioida vihkoon.
Laskareita varten annetaan 5-8 tehtävää, jotka suurimmalta osin ovat todistustehtäviä. Laskareissa sitten assistenssi näyttää oikeat ratkaisut ja ne voi kopioida vihkoonsa.

Yliopistossa ei ole läsnäolopakkoa, kurssin alussa luennoitsija kertoo, että teidän ei ole pakko käydä luennoilla, teidän ei ole pakko laskea laskarilaskuja tai käydä laskareissa, mutta teidän kannattaisi kuitenkin tehdä nämä kaikki jotta pääsisitte läpi.
Itse olen vihdoin ymmärtänyt, että ainoa tapa päästä kurssit läpi, on olla paikalla aina, tutustua ennen luentoa aihealueeseen, jotta luennoitsijan puheesta jotain ymmärtäisi ja jälkeenpäin vielä kerrata asia. Laskareita varten yritän tosissani saada kaikki laskut laskettua, jotta oikeista ratkaisuista näkisin, missä meni pieleen. Ja tenttiä varten tutkin edellisiä tenttejä, jotta osaan keskittyä olennaiseen.

Yliopistomatematiikassa ei saa käyttää laskinta tai MAOL-kaavakirjaa. Asioiden ulkoaopettelu ei auta paljoakaan, jos asiaa ei ymmärrä. Tentissä väite tulee todistaa aukottomasti niin, ettei tulkinnanvaraa jää.