Ajattelin kysäistä yleistä mielipidettä yhteen asiaan, jota olen pohtinut. Oon kiinnostunut yhdestä miehestä, joka on 30-vuotias ja itse olen vasta 19. Ollaan kavereita oltu jo varmaan vuosi ja ajatusmaailma on tosi samantapainen. Pidän siitä, että sen kans voi keskustella älykkäästi, ollaan matkusteltu samoissa paikoissa, se tekee tosi tarkkanäköisiä huomioita ja tuntee minut hyvin, ja minä myös sen. Sen kans on helppoa ja mukavaa jutella. Luetaan samoja kirjoja ja on hienoa, kun voi keskustella kerrankin jonkun kanssa kirjoistakin. Tai vaikka jostain yhteiskunnallisesta asiasta.. Viihdytään hyvin toistemme kanssa, ollaan tavattu tosin vain kerran välimatkan takia. Luotetaan toisiimme ja se on tukenut mua tosi paljon ongelmissani. Mulla on sellainen tunne, että ollaan ihan samantasoisia, vaikka ikäeroa onkin, eikä se ole onneksi mikään isällisen holhoava, koska enhän mä siitä isää tarvitse.. Se (ja hirveän moni muukin) on sanonut mua henkisesti ikäistäni kypsemmäksi.
Vaikka itse oon vasta 19-vuotias, voisin olla jo valmis perustamaan perheenkin. Vaikka opiskeluthan minulla on tietysti ensin edessä, mutta voisin muuttaa opiskelemaan samalle paikkakunnalle kuin hän.. Kaipaan rakkautta ja kiinnostuneita tai varsinkaan minua kiinnostavia tyyppejä ei ole kovin paljon. Siksi tuntuu kurjalta heittää tilaisuus hukkaan, kun se olisi selvästi kiinnostunut enemmästäkin kuin ystävyydestä, vaikka se onkin tosi hienotunteinen ja herrasmies, ei todellakaan ehdottele esim. mulle mitään.
Se on jo töissä käyvä, yliopistotutkinnon suorittanut ja mulla opinnot vasta alkamassa..
Tekisi siis mieli antaa tunteille valta ja rakastua, mutta mitä mieltä olette? Onko ikäero mahdoton?
Vaikka itse oon vasta 19-vuotias, voisin olla jo valmis perustamaan perheenkin. Vaikka opiskeluthan minulla on tietysti ensin edessä, mutta voisin muuttaa opiskelemaan samalle paikkakunnalle kuin hän.. Kaipaan rakkautta ja kiinnostuneita tai varsinkaan minua kiinnostavia tyyppejä ei ole kovin paljon. Siksi tuntuu kurjalta heittää tilaisuus hukkaan, kun se olisi selvästi kiinnostunut enemmästäkin kuin ystävyydestä, vaikka se onkin tosi hienotunteinen ja herrasmies, ei todellakaan ehdottele esim. mulle mitään.
Se on jo töissä käyvä, yliopistotutkinnon suorittanut ja mulla opinnot vasta alkamassa..
Tekisi siis mieli antaa tunteille valta ja rakastua, mutta mitä mieltä olette? Onko ikäero mahdoton?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Teillä vaikuttaa olevan asiat hyvällä pohjalla.
Ei se ikäero nyt niin paha ole.
Kiitos vastauksesta, olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä, vaikka tietysti tällainen on ihan henkilökohtainen ratkaisu.
Olen 20-vuotias ja olen ihastunut itseäni kymmenen vuotta vanhempaan mieheen. Olemme olleet usein samassa porukassa yhteisien tuttujemme kanssa, tai sitten kahdestaan. Tämä kyseisen porukan ikähaarukka on 18-31, kuitenkin niin, että keski-ikä on päälle 25.. Entä kun hän näkee mut muiden, oman ikäisteni, kaverieni kanssa? Olen mielestäni kaikkien kanssa oma itseni, mutta totta kai seura vaikuttaa käyttäytymiseeni.. Entä jos hän alkaa pitää mua ihan kakarana?