Ikä ja sukupuoli?
Puoliso, lapsia (lukumäärä)?
Suhde Jumalaan?
Suhde Jeesukseen?
Kuinka ihminen tulee uskoon?
Mikä on uskovalle sopivaa/mikä epäsopivaa?
Voiko uskovainen käydä baareissa/yökerhoissa? Miksi voi/ei voi?
Kuinka synnit saadaan anteeksi? Keneltä pitää pyytää anteeksi, miksi?
Kuinka erottaa uskovaisen/uskonnollisen ihmisen?
Uskontohistoriasi?
Mitä uskoa/uskontoa tunnustat?
Puoliso, lapsia (lukumäärä)?
Suhde Jumalaan?
Suhde Jeesukseen?
Kuinka ihminen tulee uskoon?
Mikä on uskovalle sopivaa/mikä epäsopivaa?
Voiko uskovainen käydä baareissa/yökerhoissa? Miksi voi/ei voi?
Kuinka synnit saadaan anteeksi? Keneltä pitää pyytää anteeksi, miksi?
Kuinka erottaa uskovaisen/uskonnollisen ihmisen?
Uskontohistoriasi?
Mitä uskoa/uskontoa tunnustat?
Vastaukset 4
Vanhimmat
-33 mies
-vaimo ja 5 lasta
-Uskon Jumalaan
-Uskon Jeesukseen
-tunnustamalla syntisyytensä ja uskomalla
syntinsä anteeksi
-sopivaa kaikki jotka tehdään hyvällä omalla
tunnolla ja sopimatonta päinvastoin
-Miks ei vois, mut ei ainakaan hyvällä omalla
tunnolla
-uskomalla syntinsä anteeksi "jeesuksen nimessä
ja veressä" Toisella uskovallaa on lupa antaa
synnit anteeksi.
-uskovan ja uskonnollisen ihmisen erottaa
sillä että tunnustaako uskonsa
-vl lapsesta asti
-vl
Ja uskominen täysin omasta halustani
Nainen 20:n ja 30:n väliltä (:
Mies, ei lapsia
Suhteeni Jumalaan on se, että Jumala on kaiken luoja, alku ja loppu, Isä, jota kunnioitan suuresti. Häneen turvaudun kaikessa elämässäni.
Jeesus on veljeni ja vapahtajani, Jumalan poika, joka on sovittanut minunkin syntini. Ja minulle hyvin rakas.
Ihminen tulee uskoon Jumalan armosta, ei kenenkään ihmisen. Jumala lahjoittaa ihmiseen Pyhän hengen, jonka vaikutuksesta ihmisestä tulee uskovainen.
Uskovaiselle on sopivaa kaikki se, mikä ei vähennä /vie hänen uskoaan Jumalaan.
En sanoisi, etteikö uskovainen voisi baareissa ja yökerhoissa käydä, jos Hän omastaa mielestään katsoo sen itselleen sopivan. Toisaalta, missä tarkoituksessa ja miksi sinne mennään?
Synnit saadaan anteeksi, kun ne tunnustetaan Jumalalle. Katuva ihminen saa syntinsä anteeksi jo silloin, kun hän syntejään katuu, koska eihän ihminen, jolla omaatuntoa ei ole, edes kadu syntejään. Jumalaa vastaan rikkoessa Jumalalta, toista ihmistä vastaan toiselta, niinkuin Isä meidän- rukouksessa sanotaan. "Anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet..."
Uskovaisen ihmisen usko on sydämmessä, uskonnollisen teoissa.
Lestadiolainen teini-ikään, uskova hiljattain (vuosia kuitenkin)
Nainen, 36v.
Miesystävä, ei lapsia.
Uskon johonkin suurempaan voimaan ja rakkauteen, voisi sitä Jumalaksikin kutsua.
Uskon Jeesukseen historiallisena henkilönä, mutta en välttämättä usko Jeesuksen ylösnousemukseen.
Kun ihminen tajuaa sen, että elämässä on olemassa jotain ihmistä suurempaa.
Omatunto ja moraali sanelee sopivuuden/epäsopivuuden.
Tottakai voi käydä, jos vain haluaa. Miksei voisi? Baarissakin voi käyttäytyä hyvin tai huonosti.
Pyydän anteeksi siltä ihmiseltä, jolle olen aiheuttanut teollani pahaa mieltä. Jumalalta anteeksipyytäminen on turhaa, koska Hän kuitenkin tietää mitä on tullut tehtyä ja rakastaa meitä jokaista ehdoitta ja kaikesta huolimatta.
Uskovaista ihmistä ei erota päältäpäin (paitsi tiettyjen lahkojen kannattajat, esim. körttiläiset, hindumunkit jne.) Uskovainen kuitenkin haluaa saada mahdollisimman paljon hyvää aikaan maan päällä ja olla kaikille rakastava ja suvaitsevainen, vrt. esim. Jeesus tai Äiti Teresa.
Pienenä uskoin Jumalaan jonkinlaisena partasuisena isä-hahmona, mikä olisi edelleenkin hyvin lohdullinen ajatus. Lukioaikoina sitten aloin ajattella, ettei Jumala ole henkilö, vaan yleismaailmallinen ja rakkaudellinen henki/voima.
Olen evankelisluterilainen, vaikka uskontokäsitykseni ei käykään aivan yksiin ev.lut. kirkon kanssa.
37-vuotias
aviopuoliso, lapsia 4
Uskon Jumalan kaikkivaltiuteen ja armahtavuuteen.
Jeesus kärsi vuokseni ristin kuoleman, sovitti synnit.
Ihminen ns. tulee uskoon uskomalla omat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Sopivaa elämää on sellainen elämä, että ei tulisi huono omatunto ja häpeilevä olo, vaikka itse Jeesus olisi kanssani joka hetkessä.
Uskovainen ei voi käydä yökerhoissa. Viittaan em. asiaan. Jos kävisi ko. paikoissa, tulisi huono omatunto, koska ne paikat eivät ole siveyden esikuvia.
Synnit saa anteeksi sellaiselta ihmiseltä, jolla on Pyhä Henki.
Uskovainen ihminen on yleensä vapautunut(synnin taakasta). Nauru/hymy saattaa olla herkemmässä. Tavallisesti heillä on ihan kohtuullisen hyvät tavat. He eivät käytä alkoholia. He eivät ole luonnottoman näköisiä(meikattuja ja värjättyjä), vaan Jumalan luoman näköisiä.
Uskonnollinen ihminen monesti kehuu kirkossakäynneillään ja ehtoollisella käynneillään sekä kirkkokuoroilla yms. omaa ns. uskoaan. Mielestäni se on tapakristillisyyttä.
Olen ollut lähes koko ikäni vanhoillislestadiolainen.
Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon.