Eräällä ystävälläni on tapana soittaessaan aloittaa puhelun:
- Oliskos kiirettä ?
Muistan jo nuoruudessani erään ruustinnan naureskelleen minulle:
- Sinulla ei ole koskaan kiirettä !
Kuulun harvinaiseen joukkoon, sillä tutkittu on, että kolme neljästä suomalaisesta kokee ajanpuutetta.
- Mite te selviätte kiirehtimättä kiireistänne ?
- Oliskos kiirettä ?
Muistan jo nuoruudessani erään ruustinnan naureskelleen minulle:
- Sinulla ei ole koskaan kiirettä !
Kuulun harvinaiseen joukkoon, sillä tutkittu on, että kolme neljästä suomalaisesta kokee ajanpuutetta.
- Mite te selviätte kiirehtimättä kiireistänne ?
Vastaukset 15
Vanhimmat
mä kerään viikottaiset pakolliset menot, kuten esim, pankki,apteekki, kela ym. samalle päivälle. en mä yksittäisiä asioita lähde hoitamaan, tänään hoidin monta hommaa ja seuraavaksi vasta torstaina loput, koska mulla
on silloin sotaveteraanien kerhon pitäminen. sillei se sujuu ilman kiirettä, tänäänkin kävin soneran liikkeessä valittamassa uudesta puhelimesta, mut ku mul ei ollut sen puhelimen papruja mukana, niin hoidan sen sitten torstaina huoltoon ja otan ne himskutin paprut mukaan.
kaupassakin käyn muutaman kerran viikossa. en jaksa sielläkään joka päivä ravata. ostan sen verran ruokaa, et riittää muutamaks päiväks. nyt sit voin tehdä kotitöitä ilman keskeytymistä.tulin just kaupasta,kahvi porisee tuolla, ja sit päiväunille. tää on kliffaa.
Vanha kansa sanoi kiireiselle:
"Onko sulla tuli hännän alla?"
"Ei hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi."
Nopeat syövät hitaat,
sanotaan.
Wilma Rudolf oppi kävelemään 6 vuotiaana,
mutta oli aikansa nopein pikajuoksija.
Albert Einstein oppi puhumaan kait viiden vuoden iässä. Myöhemminkin toisti usein sanomaansa kahteen kertaan.
- Onneksi maailmassa löytyi lopulta kait viisi ihmistä, jotka ymmärsivät häntä ja hänen ajatuksiaan. Nobel-palkinnon jakajat eivät ymmärtäneet... ainakaan suhteellisuusteoriaa eivät pitäneet kummoisena juttuna.
itsellee kute sil tapana o. ;DDD
näPäätoimittaja joutuu eroamaan alta aikayksikön.
Kiirettä pitää ennättää siivota pöytänsä seuraajalleen. Näin Pietilä its asiassa kuultuna sanoo:
"Ilta-Sanomien levikki- ja markkinaosuuskehitys ovat vastaavan päätoimittajan vastuulla. Koska kehitys ei ole ollut tavoitteiden mukaista, olen sopinut eroavani tehtävästäni."
Odotan jännityksellä eräällä taholla hieman kiirettä....
Mitä on ajanpuute? Muuten. En ymmärrä. Onko toisilla eri mittaiset vuorokaudet, vai? Auttaisiko, jos vuorokauteen lisättäisiin pari tuntia lisää? Normaaleilla ihmisillähän on pitkät viikonloppuvapaat ja lomat. Ja illatkin ovat useimmilla vapaa-aikaa. Mulla ei ole niitäkään... Mutta ei oikeastaan kiirettäkään. Teen vain, mitä tehdä täytyy. Vapaa-aikaakin omalla tavallaan... Niinkuin nyt. Kohta pitää taas mennä.
Joskus "normaalissa" työelämässä ollessani häiritsi, kun ne, joilla oli vähiten töitä, tuntuivat aina eniten valittavan - kai se oli yksi syy jättää se taakseni... Ei sitä jaksanut kuunnella. Enkä ole katunut. Eipähän tarvitse pohtia, millä hienoilla harrastuksilla vapaa-aikansa täyttäisi... Yksi huoli siinäkin vähemmän.
Huomaan usein, että eniten aikaansaavat ihmiset tekevät työtään vähäeleisesti.
Vanhat sanonnat pitänevät tässäkin paikkansa:
- Vie vettä meenessäs,
tuo puita tullessas ja
oo paskalla ollessas.
Joudun miettimään tuota kun meillä useimmilla on lämmitys - harva hakee puita liiteristä sytyttäen tulen takkaan.
Vesikin tulee kylmänä ja kuumana hanasta ja viemäri hoitaa, kuten vessakin jäteliemet.
Minulla ei ole koskaan ollut kiire!
Ei työ- eikä siviilielämässä.
Kyse on ainoastaan suoritusjärjestyksestä!
Jotain jää aina tekemättä.
Osaako aina asettaa asiat oikeaan järjestykseen onkin jo toinen juttu.
Parasta tekemättömissä on se että osa niistä osoittautuu vähemmän tärkeiksi joten niiden siirtäminen olikin paikallaan.
Työelämässä olen aina vilpittömästi tehnyt parhaani.
Jos se ei ole riittänyt olen tarvinnut lisää resursseja (aika on yksi), ohjeistusta, koulutusta tai siirron muihin tehtäviin.
Hupaisaa kyllä, soveltuvuustesteissä minua on luonnehdittu nopeaksi ja tehokkaaksi toteuttajaksi.
Mutta kiire? Ei sentään!
Muistan nuoruudessani erään opiskelukaverini, joka oli silminnähden veltto-virtanen.
Liikuntatunnilla oli satasen juoksu.
Hän pinkoi 11 sekunnin pintaan ja jäin toistakymmentä metriä.
Gepardikin pinkoo kuulemma varttimailin
melkoista vauhtia, mutta sitten se läähättää ja läkähtyy.
että "sitten se gebardi läähättää ja läkähtyy"?? jossai laulussako?
Se helpottaa valtavasti elämää. Osaan sekunnissa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja ossaan myös viileän rauhallisesti jättää epäoleelliset hommat tekemättä.
Teen siivoustyötä ja kyseisestä taidosta on suuri hyöty. En hosu sinnetänne, vaan etenen rauhallisesti työssäni ja siivotun näköistä on!
Siviilielämässä en harrasta epätyydyttäviä ihmissuhteita. Ne ovat pelkkää ajanhukkaa. Otan itselleni aikaa, silloin kun sitä tarvitsen....
Minusta Ahkera Liisa on akkunalla nimensä veroinen, mutta priorisoijalle sanoisin:
- Laiska töitään luettelee...
vaan tehdään kunnolla se mitä tehdään ja jätetään muu vähemmälle...
haukkuu. Kuka se on? (vastaus: ajomies)!
sinulla on usein niin kiire, ettei näppäimesi pysy ajatustesi mukana, niin paljon virheitä niin paljon virheitä ja niin paljon humalaa ja herneitä nenässäsi jotta! ;DD