Edesmennyt sukulaismies kertoili aikanaa tarinaa joka hiukan eli matkan varrella mutta perusjuoni pysyi aina samana.
Kyseinen mies oli Lappeenrannassa sotapoliisina, mikä lienee sen ajan nimike sotilaspoliisille. Lappeenrannasta tuli sellainen sumppu, johon karkurit joutuivat. suurin osa palasi yksiköihin ja osa lähetettiin leireille muualle. Porukkaa kuulemma hävisi kuitenkin aika lailla, mikään tiivis tää sumppu ei olut ja pidätettyjäkin otti lähtöjä tämän tästä.
Mitään intoa päälliköillä ei ollut teloituksia tai muita rangaistuksia langettaa, mutta turhautuneena tilanteeseen arvelivat puskaradion vaikutukseen. Sukulaismies sai muutaman muun miehen kanssa käskyn "kadottaa" muutamia karkureita. Tarkoitus ei todellakaan ollut ketään hengiltä saattaa, mutta muutamien miesten piti vain kadota ja niin että ainakin joku todistaisi sen, että sotapoliisin kyydissä on miehet viimennä nähty.
Homma eteni 30-luvn muilutusten tapaan, karkurit vietiin matkan päähän ja kovisteltiin valmiiksi pelokkaat miehet hiljaisiksi ja vannotettiin painumaan maan alle pysyvästi. Yleensä valitiin sellaisia jotka olivat muualta kotoisin, mutta joiden uskottiin kotikonnuilleen pääsevän ja pysyvän visusti piilossa.
Mutta jossain välissä vanhempana alkoi ukko kertoa myös eräästä keikasta milloin hommat menikin päin mäntyjä. Kyyditettävällä ja eräällä kyydinantajalla olikin ollut pitkäaikaisia vihoja, alkaen aina 1918 tapahtumista, jolloin kyseisten miesten sukulaiset olivat olleet eri puolilla kapinan aikana. Hommat ei menneetkään niinkuin piti ja se porukka on kuulemma sotkettu sammaleen alle.
Se kuka tuosta keikasta oli vastuussa oli Lappeenrannassa toiminut virkamiehenä aina eläkkeelläpääsyynsä asti.
No legendoja on monenlaisia, ukkojen juttuja.
Kyseinen mies oli Lappeenrannassa sotapoliisina, mikä lienee sen ajan nimike sotilaspoliisille. Lappeenrannasta tuli sellainen sumppu, johon karkurit joutuivat. suurin osa palasi yksiköihin ja osa lähetettiin leireille muualle. Porukkaa kuulemma hävisi kuitenkin aika lailla, mikään tiivis tää sumppu ei olut ja pidätettyjäkin otti lähtöjä tämän tästä.
Mitään intoa päälliköillä ei ollut teloituksia tai muita rangaistuksia langettaa, mutta turhautuneena tilanteeseen arvelivat puskaradion vaikutukseen. Sukulaismies sai muutaman muun miehen kanssa käskyn "kadottaa" muutamia karkureita. Tarkoitus ei todellakaan ollut ketään hengiltä saattaa, mutta muutamien miesten piti vain kadota ja niin että ainakin joku todistaisi sen, että sotapoliisin kyydissä on miehet viimennä nähty.
Homma eteni 30-luvn muilutusten tapaan, karkurit vietiin matkan päähän ja kovisteltiin valmiiksi pelokkaat miehet hiljaisiksi ja vannotettiin painumaan maan alle pysyvästi. Yleensä valitiin sellaisia jotka olivat muualta kotoisin, mutta joiden uskottiin kotikonnuilleen pääsevän ja pysyvän visusti piilossa.
Mutta jossain välissä vanhempana alkoi ukko kertoa myös eräästä keikasta milloin hommat menikin päin mäntyjä. Kyyditettävällä ja eräällä kyydinantajalla olikin ollut pitkäaikaisia vihoja, alkaen aina 1918 tapahtumista, jolloin kyseisten miesten sukulaiset olivat olleet eri puolilla kapinan aikana. Hommat ei menneetkään niinkuin piti ja se porukka on kuulemma sotkettu sammaleen alle.
Se kuka tuosta keikasta oli vastuussa oli Lappeenrannassa toiminut virkamiehenä aina eläkkeelläpääsyynsä asti.
No legendoja on monenlaisia, ukkojen juttuja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uskokoon ken haluaa.
Taisi se tilanne on kuitenkin vähän totisempi, kun tykistökeskitykset helisyttelivät ikkunoita jo Lappeenrannassakin. Kun toiset taistelivat elämästä ja kuolemasta jo lähellä, niin miksi Lappeenrannassa oltaisiin noin lepsuiltu.
missä ne muut joukkohaudat sitten on? jos kerran ei lepsuiltu..
Kyllä viimeistään nyt pitäisi kaikkien asioista oikeasti tietävien puhua suunsa puhtaaksi. Rintamakarkuruudesta oikea tuomio on teloitus, raukkamaisuutta ja pelkuruutta ei voi kukaan puolustella mitenkään. Mahdolliset teloitukset olisivat olleet täysin oikeutettuja ja tarpeellisia joukkojen pitämisessä yhtenäisinä ja taistelukelpoisina. Täydellinen perikato ja romahdus ei ollut kaukana sodan loppuvaiheessa.
Asiaa kauhistelevien tulisi pitää mielessä se, että nykyinen hyvinvointivaltio ei ole itsestäänselvyys. Sitä ei vaan monet ymmärrä tai eivät osaa edes ajatella. Itse en uskalla kuvitellakaan millainen kaatopaikka Suomi nyt olisi, jos maa olisi miehitetty.
Parempi myöhää kuin ei milloinkaan?
Nykypäivänä tuo miehitys on menossa kovaa vauhtia josko olet huomannut?
Kyllähän Suomi pysyy jos muukalaisille ei anneta äänioikeutta. Sitten käy hassusti, jos muukalaiset saavat äänestää.
Taistelu Venäläisiä vastaan nostattaa aina tunteita. Huhtniemen kuvio on oma juttunsa koko touhussa: Muutamia lähihistorian juttuja tähän samaan myllyyn.
Itse Adolf Hitlerkin on käynnyt pikaisemassa Immolassa imatralla. Ilman Hitlerin apua kesällä 1944 olatisiin nyt venäjän maakunta. Chymoksen portilla on nähtävillä tänäkin päivänä yksi Hitlerin lahja Suomelle (kesä 1944): Sturm-rynnäkkötykki betonibaadelle nostettuna.
niihin huhtiniemen kaivauksiin, jotka on määrä aloittaa lokakuun alussa?
mihinkään.
Lappeenrannassa 1944 kesäkuussa oli kuumeiset paikat.
Katupartiot pidättivät karkureita kovin ottein. Osa pidätetyistä lukittiin kuorma-autoihin ja kuskeille käsky: "aja rintamalle"
Miehet itkivät kohtaloaan kuljetuksissa, ja pakenivat aina kun siihen annettiin mahdollisuus. Osaa pakenijoista ammuttiin selkään säälimättä, mm juustilassa ja tienhaarassa.
Tapanaisentalon ullakoilla oleissa salaisissa papereissa olisi ollut myös tietoa, keltussa asuneesta desantista joka ohjasi pommituksia lappeenrannassa.