Kuinka pitkä on maailman

sinun kiertosi nimi on navan ympäri ei pallon ympäri

vaikka on väärässä kirjoitti:

sinun kiertosi nimi on navan ympäri ei pallon ympäri

Eikö napaa kierretä, vaikka maapallo mennään ympäri esim. päiväntasaajan korkeudella? Maapallon voi kiertää useita reittejä joten absoluuttista pituutta ei voi sanoa. Ja purjehtiessa varsinkaan. Eikö? Kierrä sinä vain omaa napaasi, minä tyydyn muutaman viikon matkapurjehduksiin.

PaniiniPertti kirjoitti:

Eikö napaa kierretä, vaikka maapallo mennään ympäri esim. päiväntasaajan korkeudella? Maapallon voi kiertää useita reittejä joten absoluuttista pituutta ei voi sanoa. Ja purjehtiessa varsinkaan. Eikö? Kierrä sinä vain omaa napaasi, minä tyydyn muutaman viikon matkapurjehduksiin.

Lue lisää

Ai näsäviisastelija haluaa tiedon. Päiväntasaajaa mentäessä ei todella kierretä napojen ympäri vaan maankeskipisteen ympäri. Absoluuttista matkaa ei ole kysyttykään.
Parempi kun tyydyt vain muutaman viikon matkapurjehduksiin.

Joo päiväntasaajaa pitkin pikkasen pidempi kuin esim. napojen kautta kulkevaa isoympyrää. Maapallo vähän lentopallon oloinen navoilta litistynyt. Keskipakovoima levittää vyötäröä. Reittivalinnat vaikuttavat kuitenkin paljon enemmän purjehdittuun matkaan, jota kertyisi tod näk 45000-50000 km. Vertailun vuoksi,jos autolla ajaa tuon määrän vuodessa on se sama kuin istuisi ratissa yli kuukauden yötä päivää. Tahtoo sanoa, purjehdustunteja kertyy tyyliin purjehdus on elämää - elämä purjehdusta, jos ei ole useampia vuosia käytettävissä.

Topog kirjoitti:

Joo päiväntasaajaa pitkin pikkasen pidempi kuin esim. napojen kautta kulkevaa isoympyrää. Maapallo vähän lentopallon oloinen navoilta litistynyt. Keskipakovoima levittää vyötäröä. Reittivalinnat vaikuttavat kuitenkin paljon enemmän purjehdittuun matkaan, jota kertyisi tod näk 45000-50000 km. Vertailun vuoksi,jos autolla ajaa tuon määrän vuodessa on se sama kuin istuisi ratissa yli kuukauden yötä päivää. Tahtoo sanoa, purjehdustunteja kertyy tyyliin purjehdus on elämää - elämä purjehdusta, jos ei ole useampia vuosia käytettävissä.

Lue lisää

N. 2000 tuntia vuodessa.
Siinäkin ajassa pääsis melko pitkälle.

Maapallon ympäryysmitta on tasan 40000 km. Tämä taas oli aikanaan sopimuskysymys, kun alkuperäinen metrin määritelmä valittiin siten että 1 m on 1/ 40 000 000 osa maapallon ympäryysmitasta. Tästä taas seuraa se että kun tuo sama matka on 360 astetta ja 1 aste on 60 minuttia niin siitä jakamalla saadaan 1 merimaili = noin 1851,515151... metriä.
Mutta montako NM tarvitaan pallon kiertoon on silti ihan oma juttunsa.

eiks niin? kirjoitti:

Maapallon ympäryysmitta on tasan 40000 km. Tämä taas oli aikanaan sopimuskysymys, kun alkuperäinen metrin määritelmä valittiin siten että 1 m on 1/ 40 000 000 osa maapallon ympäryysmitasta. Tästä taas seuraa se että kun tuo sama matka on 360 astetta ja 1 aste on 60 minuttia niin siitä jakamalla saadaan 1 merimaili = noin 1851,515151... metriä.
Mutta montako NM tarvitaan pallon kiertoon on silti ihan oma juttunsa.

Lue lisää

Minä taas muistan että metrin virallinen pätkä on jossain Ranskassa ja se on 10 000 osa päiväntasaajalta pohjoinavalle. Jos pallomme on tarkasti pyöreä niin ympärysmitta on 40 000, mutta kun ei ole.

p.p. kirjoitti:

Minä taas muistan että metrin virallinen pätkä on jossain Ranskassa ja se on 10 000 osa päiväntasaajalta pohjoinavalle. Jos pallomme on tarkasti pyöreä niin ympärysmitta on 40 000, mutta kun ei ole.

Lue lisää

kait on määritelty vuodesta 1983 seuraavasti: "Yksi metri on se matka, jonka kulkemiseen valolta menee 1/299 792 458 sekuntia ilmatyhjössä". laserit kun on kehittyneet vakaammiksi niin tämä lienee sitten helposti (sigh) mitattavissa.

Metrin vanha proto lienee edelleen Pariisissa mutta sitä vastaan _ei_ siis _enää_ vertailla. Ensimmäinen määritelmä metrille sitten taisi olla kymmenesmiljoonasosa matkasta joka saadaan kulkemalla päiväntasaajalta pohjoisnavalle sitä meridiaania pitkin, joka kulkee Pariisin kautta. Ts määriteltiin ko matka 10 000 km:ksi, josta sitten saatiin mpk näppärästi 1 mpk = 10 000 km/ (90*60).

Nykyäänhän meripeninkulma määritellään tasan 1852 metriksi, joka on kyllä merikorttien tarkkuudet huomioiden riittävän lähellä kaariminuuttia, että voidaan elää niinkuin ennenkin.

t. mie

Nimetön kirjoitti:

kait on määritelty vuodesta 1983 seuraavasti: "Yksi metri on se matka, jonka kulkemiseen valolta menee 1/299 792 458 sekuntia ilmatyhjössä". laserit kun on kehittyneet vakaammiksi niin tämä lienee sitten helposti (sigh) mitattavissa.

Metrin vanha proto lienee edelleen Pariisissa mutta sitä vastaan _ei_ siis _enää_ vertailla. Ensimmäinen määritelmä metrille sitten taisi olla kymmenesmiljoonasosa matkasta joka saadaan kulkemalla päiväntasaajalta pohjoisnavalle sitä meridiaania pitkin, joka kulkee Pariisin kautta. Ts määriteltiin ko matka 10 000 km:ksi, josta sitten saatiin mpk näppärästi 1 mpk = 10 000 km/ (90*60).

Nykyäänhän meripeninkulma määritellään tasan 1852 metriksi, joka on kyllä merikorttien tarkkuudet huomioiden riittävän lähellä kaariminuuttia, että voidaan elää niinkuin ennenkin.

t. mie

Lue lisää

Luin lukioihin tarkoitettua Pentti Kattaisen fysiikan oppikirjaa joskus 1960-luvulla. Silloin oli vielä käytössä metrin määritelmä, joka perustui jonkin alkuaineen (krypton?) jonkin tietyn isotoopin emittoiman valon aallonpituuteen kerrottuna jollakin kertoimella, jos yhtään oikein muistan.

Valon nopeuteen perustuvaan määritelmään on siirrytty myöhemmin - luultavasti juuri 1980-luvulla. Googlaamallahan sekin voisi selvitä, jos ketä kiinnostaa.

Itse en ole päässyt veneelläni vielä koskaan Turkua, Tallinnaa ja Kotkaa edemmäs eikä paatissani ole edes rättejä (ellei sammutuspeitettä ja hantuukin naulasta roikkuvaa kankaanpalasta lasketa).

Taivaallisen merenkulkukurssin olen toistakymmentä vuotta sitten kuunnellut sujuvasti läpi, mutta kotiläksyt laskuharjoituksineen jäivät tekemättä ja tutkinnossa herui puoli pinnaa vaille tarvittava pistemäärä :o)

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Luin lukioihin tarkoitettua Pentti Kattaisen fysiikan oppikirjaa joskus 1960-luvulla. Silloin oli vielä käytössä metrin määritelmä, joka perustui jonkin alkuaineen (krypton?) jonkin tietyn isotoopin emittoiman valon aallonpituuteen kerrottuna jollakin kertoimella, jos yhtään oikein muistan.

Valon nopeuteen perustuvaan määritelmään on siirrytty myöhemmin - luultavasti juuri 1980-luvulla. Googlaamallahan sekin voisi selvitä, jos ketä kiinnostaa.

Itse en ole päässyt veneelläni vielä koskaan Turkua, Tallinnaa ja Kotkaa edemmäs eikä paatissani ole edes rättejä (ellei sammutuspeitettä ja hantuukin naulasta roikkuvaa kankaanpalasta lasketa).

Taivaallisen merenkulkukurssin olen toistakymmentä vuotta sitten kuunnellut sujuvasti läpi, mutta kotiläksyt laskuharjoituksineen jäivät tekemättä ja tutkinnossa herui puoli pinnaa vaille tarvittava pistemäärä :o)

Lue lisää

Cesium isotooppi 133?

eiks niin? kirjoitti:

Cesium isotooppi 133?

”Conférence Générale des Poids et Mesures (CGPM) muutti 1960 metrin määritelmää: metri oli 1650763,73 aallonpituutta krypton86-atomin määrättyjen energiatilojen välisen siirtymän aiheuttamaa säteilyä tyhjiössä ( /-0,000007 mm)”

Tämä määrittely oli käytössä vuoteen 1983 saakka, mistä lähtien on käytetty nykyistä, valon nopeuteen perustuvaa määritelmää

Lähtöpaikasta. Kattelen tässä just selalsta puhallettavaa maapalloa ja jos matkaan lähtisi jostain Uudesta Seelannista niin minimissäänkin taitaisi tulla noin 30 000 km ~16 000 NM. Jos taas lähtee Euroopasta niin paaaaaaljon enemmän. Pitänee huomenna ottaa lankaa mukaan niin voi mittailla ...

t. mie