Kuuntelin tässä eräänä aamuna Kymenlaakson radion naistoimittajabimbon lausahduksia. Aluksi hän kertoi, kuinka seuraavasta kappaleesta tulee aina niin hyvälle tuulelle. Kappale oli Katri-Helenan "Onnenonkija". Kappale, joka alkaa sanoin "Minun aurinkoni on himmennyt..." ja jatkuu yhtä synkkäsävyisenä loppuun asti. Seuraavaksi meitä ILAHDUTTI sitten Pat Boone Moody Riverillään, joka myös on synkkä kappale ja kertoo nuoren naisen itsemurhasta. Ajattelevatko nämä tämmöiset toimittajat yhtään, mitä sanovat, vai onko heille tosiaan joku perverssi nautinto kuulla toisen epätoivosta?
Sama toimittaja on toistuvasti kertonut, että seuraavaksi meille esiintyy Charles Plåggman. Näin kai se kirjoitetaan nimen ääntämisestä päätellen?
Täytynee vain todeta, että ammattitaito ei ole lähimainkaan kohdallaan...
Sama toimittaja on toistuvasti kertonut, että seuraavaksi meille esiintyy Charles Plåggman. Näin kai se kirjoitetaan nimen ääntämisestä päätellen?
Täytynee vain todeta, että ammattitaito ei ole lähimainkaan kohdallaan...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sitä se soittolistastalinismi teettää. Toimittajilla ei ole enää harmainta aavistusta soitettavasta musiikista; ne ovat vain nextejä.
kun ei tarvitse opiskella kuin muutaman biisin taustatiedot. Toimittajan ammattitaidon puutetta. Menis vaikka toimittaja-kouluun tai jtn.
kun ko. radion toimittajat sanovat aina Agentsin piisin kohdalla: "siinä oli Jorma Kääriäisen/Topi Sorsakosken kappale x".
on mc:ssä merkitty artist2 kenttään
-> MC ei näytä playerissä kuin artist1.
ratkaisu
juontajat juontavat kappaleet logilta.
Tänään yhdeksän ja kymmen välillä 11 ihanaa laulua. Kiitos Maija T.