Pomot asiakasfirmoissa haluavat "hyvän ja nopeasti" -tyyppisen järjestelmän käyttöön.
Kävinpä poistattamassa puutiaisen terveyskeskuksessa:
Ajankäyttö oli suunnilleen seuraavaa.
Ilmoittautuminen ensi-apuun 5s
Jonotus ilmoittautumiseen 6min.
Ongelman kuvaus vastaanottovirkailijalle 25s.
Hoitopäätös 5s
Matka toimenpidehuoneeseen 7s.
Potilastietojen tarkistus ja työn kirjaus järjestelmään (n.6kuvaruudullista syötettäviä kenttiä) 4min.
Puutiaisen poisto 10s.
Kiitos ja näkemiin 5s.
Eli aikaa kyllä kuluu suhteellisesti paljon enemmän hallinnointiin kuin varsinaiseen hoitotyöhön.
Onko vika järjestelmän monimutkaisuudessa/järjestelmän määrityksessä/vaikeakäyttöisyydessä/henkilökunnan osaamattomuudessa/järjestelmästä vaadittujen raporttien moninaisuudessa/ohjelmiston käyttöliittymässä/palkanmaksujärjestelmässä/palkan maksajan valinnassa vai jossakin muussa, missä?
Jos tietojärjestelmän käyttäminen lisää sairaalabyrokratiaa, niin automaattisesti vastaavasti kasvavat myös yhä vanhenevan ja sairastuvan väestön hoitokustannukset suhteessa BKT:ta kasvattaviin tuottaviin vientiä harjoittaviin teollisuusyrityksiin nähden.
Kävinpä poistattamassa puutiaisen terveyskeskuksessa:
Ajankäyttö oli suunnilleen seuraavaa.
Ilmoittautuminen ensi-apuun 5s
Jonotus ilmoittautumiseen 6min.
Ongelman kuvaus vastaanottovirkailijalle 25s.
Hoitopäätös 5s
Matka toimenpidehuoneeseen 7s.
Potilastietojen tarkistus ja työn kirjaus järjestelmään (n.6kuvaruudullista syötettäviä kenttiä) 4min.
Puutiaisen poisto 10s.
Kiitos ja näkemiin 5s.
Eli aikaa kyllä kuluu suhteellisesti paljon enemmän hallinnointiin kuin varsinaiseen hoitotyöhön.
Onko vika järjestelmän monimutkaisuudessa/järjestelmän määrityksessä/vaikeakäyttöisyydessä/henkilökunnan osaamattomuudessa/järjestelmästä vaadittujen raporttien moninaisuudessa/ohjelmiston käyttöliittymässä/palkanmaksujärjestelmässä/palkan maksajan valinnassa vai jossakin muussa, missä?
Jos tietojärjestelmän käyttäminen lisää sairaalabyrokratiaa, niin automaattisesti vastaavasti kasvavat myös yhä vanhenevan ja sairastuvan väestön hoitokustannukset suhteessa BKT:ta kasvattaviin tuottaviin vientiä harjoittaviin teollisuusyrityksiin nähden.
Vastaukset 15
Vanhimmat
it alalla samaa byrokratiaa joka saa infernaaliset mittasuhteet.
Ja vaikka käytäntö on osoittanut noin 1000 kertaa, ettei näin kannata tehdä, tehdään silti koska "manuaali" sanoo niin.
mun oma homma on vähän tollasta, hemmetin ärsyttävää tehdä "ohjesäännön" mukaan kaikki, jokatapauksessa ohjesäännön mukaan tulee hitosti ylimäärästä työtä tehtyä.
Sitten käytännössä ohjesäännöt on vielä byrokraattien toimesta ristiriidassa keskenään.
Ylipäätänsä ihmetyttää miten kaikki voi olla noin perseellään IT alalla...
sitten tuo ylimääräinen byrokratiasta johtuva työ mahdottomat aikataulut, tämähän alkaa hipomaan jo täydellisyyttä, miten koko homma voi olla mahdollisimman perseellään?
noo nykyään tulee vaan naurahdettua, kun näkee visionäärien suunnittelemat "realistiset" aikataulut...
mulla on takana sentään byrokraattien armeija, jotka takovat tyhmempienkin projektipäälliköiden päähän "ohjesäännön" =)
jos projektipäälliköt alkaa riehumaan, niin se on palaverin paikka ja kilautus byrokraateille.
Vaikka pari päivää juodaan kahvia ja tutkitaan prosesseja ja todetaan 1000 kerran, et prosessi toimii paperilla, muttei käytännössä.
Loppujen lopuksi jatketaan samaan malliin kuin ennenkin, bonuksena tietty tuo kaffen ryystäminen eikä tarvi töitä tehdä pariin päivään.
joku uusi innokas heppu ketä huomaa, et kaikki on perseellään ja byrokratia haisee, niin se on palaverin paikka.
Prosesseja tutkitaan ja kahvia ryystetään niin monta kertaa kuin tarpeen, sitten kun uusi hemmo on jo niin väsynyt kinaamaan koko aiheesta, voi byrokraatit ihastella luomustaan ja todeta ompas hyvä prosessi tästä ei ketään enää valita nykyään, taisi olla muutosvastarintaa.
muutosvastarintaa, että menen sinne kahville punkin kanssa hörppimään ja kisaamaan, että kumpi herkeää ensin imuttamasta. Vaatineeko hieman voitelua vielä avuksi...
Paljon on puhuttu siitä mitä se niinsanottu toimialaosaaminen on. Sen pitäisi tarkoittaa sitä, että järjestelmiä määrittelevät ja myös niitä toteuttavat ymmärtävät käyttötilanteet ja osaavat toimia sen mukaan. Hyvin harvoin määrityksiä tehdään niin yksityiskohtaisesti että niiden pohjalta syntyisi huippuluokan käytettävyyttä. Siksi tarvitaan myös niinsanottua tervettä järkeä ihan yksittäisissäkin työvaiheissa.
Esimerkiksi se toteutetaanko käyttöliittymät noudattaen orjallisesti Micro$oftin ohjesääntöä vai tehdäänkö niin kuin käyttäjät ovat tottuneet muissa järjestelmissä vaikuttaa lopputulokseen suuresti. Myös se, että projekteissa harvoin tehdään oikeita käytettävyystutkimuksia protoille ja betoille näkyy lopputuloksissa. Harvoin ymmärretään sitäkään, että yksi yksittäinen kontrollivalinta voi alentaa käytettävyyttä suuresti. Ikkunaa piirrettäessa tuntuu yhdentekevältä tarvitaanko lomakkeen 'mies/nainen' -valintaan yksi vai kaksi klikkausta mutta tällaisilla valinnoilla on taipumus kumuloitua ja lopulta lomakkeen täyttämiseen tosiaan menee neljä minuuttia.
Toinen esimerkki toimialaosaamisesta on se, miten ikkuna ylipäätään järjestetään. Insinöörimäinen lähtökohta on se, että ikkunan kontrollit lätkitään siinä järjestyksessä kuin sarakkeet on taulussa. Kun sitten käyttäjä täyttääkin kentät siinä järjestyksessä kun ne kela-kortissa on lopputulos on jälleen kerran turhaa poukkoilua kentästä toiselle. Yksi hyvä happotesti käytettävyydelle on sekin kuinka monta kertaa käyttäjä joutuu tarttumaan hiireen siirtyäkseen kentästä toiseen. Jos käyttöliittymä on mietitty kunnolla, näin ei tarvitse tehdä kertaakaan.
rmac on kyllä ihan oikeassa, että jos käyttöliittymää ei ole suunniteltu kunnolla käytettävyyden kannalta, niin siinäpähän sairaalan henkilökunta sitten klikkailee kenttiä... ja tappaa aikaa.
Onpa lääkärien ajankäyttöä tutkittukin oikein määrärahan kanssa, eikä heillä ole normaalin liikeyrityksen tapaan vielä kunnolla prosessiosaamista... lääkäritietämystä kylläkin.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=97270
Täällä meillä polilla on KESKIMÄÄRIN 5 TUNNIN jono. Se on järjestetty tahallaan, jotta maksukykyiset potilaat työllistäisivät kaupungin yksityislääkäreitä.
Jos käy lääkärillä ajanvarauksella niin aamusta se on 15 minuuttia myöhässä ja iltapäivällä enemmänkin riippuen siitä, mitä se on joutunut tekemään.
Ei Suomessa ole byrokratiaa terveydenhoidossa. USAssa 1 lääkäri tarvitsee 4 toimistoakkaa käsittelemään yksityisiä sairausvakuutuskorvauksia. Akat käy kissan hännän vetoa 300 vakuutusyhtiön kanssa pilkun paikoista korvaushakemuksissa. Vakuutusyhtiöt eivät ole kovin halukkaita maksajia.
89% kalifornialaisista, jotka yrittivät vaihtaa vakuusta tai saada sellaisen viime vuonna, eivät onnistuneet. Joko tarjottu vakuutus oli liian kallis tai vakuutusyhtiö ei huolinut heitä asiakkaikseen.
Tietokonejärjestelmiä ei tehdä käyttäjäystävällisiksi vaan organisaatioystävällisiksi. Terveydenhuolto toimii juuri sen takia, että potilaan ilmoittautumisen ja ulosheiton väliset sekunnit ovat seurattavissa jälkikäteen tietokoneelta. Ilman seurantaa olisi saattanut käydä niin, että hoitohenkilökunta olisi lähtenyt ensin kahville ja poistanut vasta sitten sen puutiaisen, koska aiemmin mitattiin vaan suoritemääriä. Aiemmin myös se sinun potilaskansiosi kaivettiin arkistosta (jos löytyi) ja sitä juoksutettiin sinun rinnallasi. Siitä ei neljällä minuutilla selvitty. Systeemiä ei myöskään ole optimoitu puutiaisen poistoa varten.
Suuremmissa kaupungeissa järjestelmistä näkyy myös hyvin potilaiden hoitaminen väärissä paikoissa. Tavallisia potilaita siirretään kalliiseen erikoissairaanhoitoon, koska perussairaanhoito on pullonkaula.
Terveydenhoidon kustannukset paisuvat, koska hoitoalan palkat laukkaavat lähes 10% vuodessa.
Voisihan noita järjestelmiä vielä hioa, kunhan päättäjät keksivät, että lisäkustannussäästöt ovat mahdollisia. Voisihan noista systeemeistä vielä raportoida ulos ne sekunnit, kuinka kauan hoitsut ja lekurit näpyttelevät mitäkin lomaketta. Eikä pelkästään kirjata, milloin se tuli valmiiksi.
Hoitohenkilökunta ei ole näistä järjestelmistä koskaan pitänyt. Näillä on mm. jäljitetty epähygieenisiä hoitajia/lääkäreitä, joiden potilaat ovat kärsineet tavanomaista enemmän leikkauskomplikaatioista. He eivät oikein pitäneet laadunvalvonnan tuloksista.
"Onko vika järjestelmän monimutkaisuudessa/järjestelmän määrityksessä/vaikeakäyttöisyydessä/henkilökunnan osaamattomuudessa/järjestelmästä vaadittujen raporttien moninaisuudessa/ohjelmiston käyttöliittymässä/palkanmaksujärjestelmässä/palkan maksajan valinnassa vai jossakin muussa, missä?"
Jospa vika onkin potilaassa? Apteekista saa työkalun jolla punkin voi poistaa itse, ei kai sitä varten lääkäriin tarvitse mennä?
Ehkä tuotakin kannattaisi mitata keskimääräisen lääkärikäynnin pituuden perusteella, eikä sen perusteella kauanko lääkärillä menee noin triviaalin operaation suorituksessa.
saahan punkin irrotettua helposti esim voitelemalla se rasvalla, jolloin puutiainen ei saa happea ja irroittautuu itse vapaaehtoisesti - mutta milloin ja jaksaako sitä odotella vieressä toisen tukehtumista kevytleviin.
Punkkipihdeillä se lähtee pyöräyttämällä. Desinfiointi päälle takaa hygienisuuden.
Kyse olikin ehkä potilasjärjestelmien monimutkaisuuden huomioimisesta ennemminkin kuin sairaanhoitajan pätevyydellä suoritettavien hoitotoimenpiteiden saatavuudesta.
"saahan punkin irrotettua helposti esim voitelemalla se rasvalla, jolloin puutiainen ei saa happea ja irroittautuu itse vapaaehtoisesti"
En kyllä suosittele, koska punkki voi tukehtuessaan helposti oksentaa suolensisältönsä puremakohtaan, jolloin on suuri todennäköisyys saada borreliatartunta... Muutenkin punkki pitäisi poistaa mahdollisimman pian, koska tartuntariski kasvaa mitä pidempään se on ihossa kiinni. Yleensä ei siis kannata terveyskeskukseen jonottamaan sen vuoksi.
"Kyse olikin ehkä potilasjärjestelmien monimutkaisuuden huomioimisesta ennemminkin kuin sairaanhoitajan pätevyydellä suoritettavien hoitotoimenpiteiden saatavuudesta. "
Ei minusta 4 minuuttia hallinnollisiin asioihin kuulosta kovin pitkältä ajalta, jos oletetaan että keskimääräinen lääkärikäynti kestää yleensä vähintään kymmeniä minuuttia. Tottakai se tuollaiseen 10 sekunnin punkinpoistoon verrattessa on pitkä aika.
tarpeeksi kun vetkuttelee punkin poiston kanssa, saa sen borrelioositartunnan ja pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle, muuten kitkuttelee työttömänä ohjelmistosuunnittelijana eikä tule työttömyysajalta eläkekertymääkään.
Hymy voi tosin jäädä toispuoleiseksi...
Juuri tällä hetkellä erittäin suuressa osassa Suomen sairaaloita ja terveyskeskuksia on mittavat uudistukset käynnissä, kun siirrytään HL7-CDA -standardin mukaisten tietojärjestelmien käyttöön (eli käytännössä luovutaan hiljalleen paperitulosteista ja arkistoidaan sähköisesti).
Ohjelmien käyttöönotossa on ollut melkoisesti kitkaa, joten mahtaisiko nuo viiveet johtua sitten osittain siitä.
"Ohjelmien käyttöönotossa on ollut melkoisesti kitkaa, joten mahtaisiko nuo viiveet johtua sitten osittain siitä."
Iso ongelma sosiaalipuolella yleisestikin on se, että henkilörekisterilaki ja tietosuojasäännökset asettavat merkittäviä reunaehtoja arkkitehtuureille. Vaikka joku data olisi helposti saatavissa jostain toisesta kannasta, sitä ei niin vaan saakaan käydä hakemassa.
Kaikki tsekkaamani EMR-ohjelmistot ovat olleet melko sekavia käyttää. Tuntuu siltä, että insinööreiltä ja konsultoivilta lääkäreiltä puuttuu yksinkertaistamisen kyky. Lisätään soppaan vielä keskivertoihmisen atk-taidot.
Toisaalta punkin poisto on erittäin yksinkertainen ja nopea toimenpide. Tietojen kirjaamiseen menee joka tapauksessa hiukan aikaa.