Tätä en voi ymmärtää.
Lääkärit vakuuttavat kuin yhteen ääneen että nykyaikaiset psyykenlääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta.
Kaikki mielenterveysoppaat vakuuttavat ettei nykyaikaisista psyykenlääkkeistä voi tulla riippuvaiseksi.
Kuitenkin lääkkeitä käyttäneet ihmiset vakuuttavat aivan päinvastoin, että kyseisistä lääkkeistä voi tulla erittäin riippuvaiseksi.
Miten tällainen ristiriita voi olla mahdollinen.
Jompikumpi valehtelee? Lääkäri vai potilas?
Ja miksi?
Jokin on pahasti pielessä, ja itse luottaisin kyllä enemmän potilaan sanaan tässä asiassa.
Ja jos lääkäri muuntelee totuutta lääkkeiden ollessa kyseessä, niin miksi ihmeessä? Ainoa motiivi mikä tulee heti mieleen on taloudellinen hyöty, raha. Miten tällainen voi olla mahdollista.
Lääkärit vakuuttavat kuin yhteen ääneen että nykyaikaiset psyykenlääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta.
Kaikki mielenterveysoppaat vakuuttavat ettei nykyaikaisista psyykenlääkkeistä voi tulla riippuvaiseksi.
Kuitenkin lääkkeitä käyttäneet ihmiset vakuuttavat aivan päinvastoin, että kyseisistä lääkkeistä voi tulla erittäin riippuvaiseksi.
Miten tällainen ristiriita voi olla mahdollinen.
Jompikumpi valehtelee? Lääkäri vai potilas?
Ja miksi?
Jokin on pahasti pielessä, ja itse luottaisin kyllä enemmän potilaan sanaan tässä asiassa.
Ja jos lääkäri muuntelee totuutta lääkkeiden ollessa kyseessä, niin miksi ihmeessä? Ainoa motiivi mikä tulee heti mieleen on taloudellinen hyöty, raha. Miten tällainen voi olla mahdollista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
lääkäri sanoo, ettei uusista psyykelääkkeistä tule fyysisesti riippuvaiseksi, mikä siis tarkoittaa sitä, että lääkkeen voi lopettaa helposti eikä fyysisiä = elimellisiä vieroitusoireita tule; käsien tärinää, pahoinvointia, päänsärkyä ...
Potilas taas on todennut psyykelääkkeen käytössä sen, että lääkkeestä tulee psyykkisesti riippuvaiseksi eli potilas kokee, ettei pysty enää elämään ilman lääkettä vaan oireet heti palaavat = potilas ei ole vielä terve, kun lopettaa. Usein potilas joutuu aloittamaan lääkityksen uudestaan (tai kokeilemaan uutta lääkettä) ja esim. vasta kolmannella kerralla (kun aika on oikea ja sairauden oireet poistuneet) hän kykenee lopettamaan lääkityksen ilman, että sairauden oireet palaavat. Näin hän kokee olevansa psyykkisesti riippuvainen lääkkeestä.
Näin ollen kumpikaan ei valehtele vaan molemmat ovat oikeassa - omalla tavallaan - omalta kantilta katsottuna .
... näin siis olen itse lääkkeiden käytön todennut. Nyt kykenen itse elämään muutamankin kuukauden ilman lääkkeitä. Aloittamaan lääkityksen taas ja lopettaamaan sen helposti, kun siltä tuntuu. Kun/jos oireet palaavat voin käyttää taas oikeita lääkkeitä niihin (jos haluan). Ei mitään ongelmia ...
vielä toteaisin, että JUURI TUON TAKIA on sairauden syyt/aiheuttajat selvitettävä tarkasti ja tehtävä elämään tarvittavat muutokset, jotta sairauden oireet poistuisivat LUONNOLLISESTI ja näin lääkkeen käyttö voitaisiin lopettaa = ihminen paranee.
Mikään sairaus ei poistu - tai ainakin pitkittyy - jollei näihin syihin puututa. Jos sairauden syynä on "burn out = työuupumus" niin työasioita on muutettava, jos taas masennus - esim. lapsuuden traumoista/nykyelämän ongelmista johtuva - niin terapian kautta voi niistä parantua. Jos esim. väkivaltainen parisuhde tai seksiongelmat niin parisuhdetta on muutettava. Jos taas esim. kaksisuuntaisuus eli krooninen sairaus, mikä ei parane, niin lääkityksen pitää olla oikea ja sen mukana myös elintavat pitää olla "sairauden mukaisia" eli STRESSI pois ym. ...
Vain näin pääsemme eroon lääkkeestä ja parannumme. Syy on poistettava ja/tai elintavat muutettava.
Olis kiva tietää, mikä tekee masennuksen oikeesti, aivojen aineenvaihduntahäiriökö? MIkä sen? Itse en mielestäni ole masentunut, mutta lääkärin mielestä olen????
kaikki riippuvuudet eivät ole kemiallisia(tietokone,seksi yms), mutta periaatteessa kuitenkin samanlaisia, läheisriippuvaisuudesta johtuvia.
ainakin olen sitä mieltä, että masennus on tapa reagoida ongelmatilanteeseen: geeniperimän sanelemana aivoissa kuin myös se vaikuttaa, miten olemme lähi-ihmisten (vanhempien) nähneet reagoivan ongelmiin lapsuudessamme.
Se, oletko masentunut on oma tuntemuksesi ja lääkäri kerää niistä tuntemuksistasi "yhteenvedon", minkä perusteella sanoo oman mielipiteensä. Jos tuntemuksesi/masennus vaikuttaa arkielämääsi tehden sen vaikeaksi, niin siihen asiaan on silloin puututtava.
Itse siis tiedät, kykenetkö elämään normaalisti arkielämää: kotiasiat, ihmissuhteet: parisuhde/sukulaiset/ystävät, työelämä, harrastukset, uni-/valverytmi ym. ... vai et.
monet asiat vaikuttavat riippuvuuden syntyyn: ihmisen itsensä tiedostaminen riippuvuuden aiheuttajasta ja sen syyn poistaminen auttaa eroon pääsemään riippuvuudesta ...... ja muu terve elämä täyttää sen "aika"tyhjiön.
Jokaisen itse etsittävä riippuvuuden aiheuttaja - ehkä avun kanssa.
siis TERVE elämä täyttää tekemisellä ja tunteilla sen "sairaan, lamauttavan tunnetilan" eli riippuvuuden paranemisen jälkeisen tunne- ja aikatyhjiön.