Onkohan tämä paniikkihäiriötä vai pelkkää esiintymisjännitystä... Eli tämä paniikkimainen jännittäminen alkoi 8 vuotta sitten ja olen siitä lähtien jännittänyt ja pelännyt esiintymistä ja muitakin sosiaalisia tilanteita. Jos esim. olen joutunut koulussa luokan edessä jotakin puhumaan, olen mennyt aina aivan lukkoon. Kaikki paikat tärisevät, pääkin tärisee/nykii, tuntuu kuin silmien eteen vedettäisiin jokin verho, sydän hakkaa, tulee paha olo henkisesti ja fyysisesti ja suusta ei tule juuri mitään ja jos tuleekin niin ääni tärisee. Koulunkäyntiä tuo on haitannut aivan liikaa. En saa kuitenkaan samankaltaisia "kohtauksia" mitenkään yhtäkkiä esim. kun olen kotona yksin ja rauhassa. Välillä kuitenkin ahdistaa jonkin verran. Ja tietysti aina pelottaa, jos on tiedossa vaikka jokin tuleva sosiaalinen tilanne, jossa on paljon ihmisiä ja huomio voisi vaikka keskittyä minuun ja joutuisin puhumaan. Olisi hienoa, jos joku voisi kommentoida jotakin rehellisesti tähän viestiin. Kiitoksia jo etukäteen.
Paniikki
esiintyessä
3455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
oireesi viittavat paniikkihäiriöön..kenties alkavaan sellaiseen. Jos huomaat pelkääväsi mahdollista kohtausta niin juuri paniikkihäiriön aiheuttava noidankehä on se kohtausten pelko ja juuri se laukaiseekin kohtauksen. Oireesi ovat tyypillisiä paniikkikohtauksille. Jos tunnet että kohtausten pelko alkaa laajentua muuallekin osa-alueelle elämää ja elämänhalu kärsii siitä niin hae ihmeessä apua esim.mielenterveystoimistosta. Sieltä saat keskusteluapua ja tarvittaessa pääset psykiatrin juttusille jne. Itse olen kokenut kaiken tuon joten tiedän mistä kirjoitan. Itsellä paniikkihäiriö meni vuosien saatossa todella pahaksi kun en uskaltanut hakea apua mutta lopulta oli pakko. Jaksamista!!
en puhuisi vielä niinkään paniikkihäiriöstä. joillakin vaan on taipumusta jännittää todella paljon, siis huomattavasti enemmän kuin tilanteeseen nähden kuuluu. vaikka nuo jotkin kuvailemasi oireet viittaavat osittain paniikkikohtaukseen, en silti vielä heittäisi kirvestä kaivoon. jos nuo jännityskohtaukset rajoittuvat vain sellaisiin tilanteisiin, missä sinä olet esillä ja missä sinun täytyisi puhua julkisesti, kyse saattaa olla vain liiallisesta jännityksestä. jos poppakonstit (syvä, rauhallinen hengitys ennen tilannetta) eivät enää auta ja tilanne käy sietämättömäksi ja vaivaa sinua todella, hae siinä vaiheessa apua. jännitystäkin voi "hoitaa" tai sitä voidaan ainakin yrittää lieventää. myös lääkkeillä voidaan lieventää jännitystä.
paniikkihäiriö on sellaista, jossa kohtauksia tulee useammin tilanteesta riippumatta. edellinen kirjoittaja mielestäni ehkä pelottelikin sinua liikaa. jos pystyt muuten elämään normaalia elämää eivätkä kohtaukset liity muihin arkirutiineihisi, ei pit'äisi olla syytä huoleen ainakaan vielä.
suinkaan pelotella vaan halusin laittaa asiat esille rehellisesti. Kellepä paniikkihäiriötä toivoisi!! Se on itsestä kiinni kuinka vaikeaksi oireensa tuntee ym. että tartteeko kenties ammattiapua vai ei. Mutta paniikkihäiriö on invalidisoiva jos se pääsee oikein pahaksi ja kellä se diagnosoidaan.