Elämä kunnossa....Monta vuotta erosta,,,,muutamat treffit takana,ehkä en ollut vielä silloin valmis uuteen suhteeseen.Kuitenkin se polte sisällä siitä toisesta ihmisestä joka olisi aamulla vieressä ja sanoi huomenta rakas.aamukahvi yhdessä pienten lasten jalkojen töpinää,ei väkivaltaa eikä viinaongelmia vaan ihan tavallista perhe-elämää.Minä mies parhaassa iässä,vain sinä puutut,en etsi sinua odotan vain että me vielä kohtaamme,pyyhi kyyneleeni ja tuo mukanasi se onni minkä kadotin.Onko teitä ja miten sinut löytäisin loppuelämäksi.Jos luit tän niin kiitos ja hali. t.yh-isä joka on niin yksin.
yh-isän kaipuu
sinulle, lue tämä (nainen)
181327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Nyt käyt heti ostaan mulle lisää nenäliinoja!
Toivon, että kohtaat elämäsi naisen pian!
Vai annatko ymmärtää, että lasten äiti on yksin paha? Sääliäkö kerjäät, vai vasta nytkö huomaat virheesi? Myöhäistä on itkeä ja odottaa ymmärrystä, jos itse pilaa kaiken, ainakin osittain. Sori, mutta en ymmärrä ihmisiä, jotka antaa ylepyden johtaa elämää, ja sen jälkeen katuu ja kaipaa, vierittää syyn toisten niskoille kerjäten säälipisteitä. Oliskohan pitänyt ajatella entex???
kummallinen ajatus maailma sinulla joka yh-isää tuollai haukut,taidat olla katkera itse.
Saatan ollakin, sillä meillä oli juuri näin. Meidän lasten isä teki juuri tällätavalla. Häippäsi itsekkyyttä puhkuen ja suurta ihmistä esittäen omaan elämään, ja nyt kaipaa ja suree, kun emme ole vastaanottavaisia, emmekä välitä. Eikä lapsetkaan halukkaita isän seuraan, joten miehelle on kova paikka tunnustaa tappionsa, vaikka itse lähti muka voittajana!
Yksinäisen elämä on yksinäistä, mutta olisi pitänyt ajatella enstex!
aloittaja haikaillut ex-vaimonsa perään! Vaan uutta ihmissuhdetta, jota yleensä aikuinen ihminen kaipaa. Lapset eivät korvaa aikuisen kaipuuta toisen aikuisen kainaloon. Ehkä lapset vähän helpottavat oloa, mutteivät korvaa.
Miksei teillä lapsetkaan ole halukkaita tapaamaan isäänsä? Se on todella surullista, siinä eivät häviä muut kuin lapset.
tietää, että miksi aloittaja on eronnut?
Miksi itse olet? Mikä syy SINUSSA oli? Vai oliko taas niin, että mies lähti täydellisestä suhteesta??
Ehkä aloittajankin vaimo vain "lähti täydellisestä suhteesta"...
Tulimpa minäkin lukee mitä minulle olette kirjoitelleet.Sinä, eihän/tuo nimimerkki osuit oikeaan,en haikaile entisen perään vaan olisin valmis jakamaan rakkauteni toisen aikuisen kanssa joka myös olisi valmis panostamaan toimivaan parisuhteeseen jossa olisi alussa kertomani asiat mukana.Lapset ihania ja niitä rakastan niin paljon että ei sanat siihen riitä,teoillani osoitan että olen hyvä isä ja kumppani ja minä koen vaan sen tunteen niin voimakkaana että jokin puuttuu ja se olet sinä aikuinen nainen viereltäni.Meitä varmaan on monta jotka kaipaa samoin,toivon että jokainen saa tuntea että saa rakkautta tarpeeksi ja on myös itse sitä valmis antamaan.Minua et ikinä löydä savuisista kapakoista,minut löydät siellä missä kuuluu iloisia lapsien ääniä eli kivoissa harrastuksissa ja tapahtumissa,mutta yhdessä sinun kanssasi voin kulkea käsi kädessä sinne minne haluamme mennä ,jakaen rakkauden t. se yh-isä joka tän kirjoituksen aloitti
Yritin kerran virittää seurustelusuhdetta yh-isään, mutta se lopahti melko nopeasti. Hän yritti heti alkuun ottaa minuun hyvin isällisen ja dominoivan otteen, vaikka oltiin saman ikäisiäkin. Neuvoi koko ajan, että miten minun tulee elää ja miten minun pitää hoitaa lapsiani jne. vaikkei ollut edes nähnyt heitä.
Tajusin hyvin pian, että ei sovi minulle. Ja sen jälkeen olen kiertänyt kaukaa yh-isät. Sori vain, yksi kokemus pilasi kaikkien maineen minun silmissäni.
Minullakin samanlainen kokemus ja muutamalla ystävälläni myös.
Olenkin miettinyt, nouseeko näillä muutamilla yh-iseille pissi päähän kun pärjäävät arjen lasten kanssa. Luulen että liian moni ulkopuolinen hehkuttaa, kuinka käsittämättömän erinomaisia he ovat koska pärjäävät YKSINHUOLTAJINA, ja siitä syystä heidän egonsa kasvaa hiukan liian suureksi.
Tiedän saavani kitkeriä vastauksia, mutta kaiken uhallakin haluaisin keskustelua asiasta.
Eikä kyse ole nyt siitä että naisena tuntisin itseni tarpeettomaksi, koska mies osaa tehdä kotityöt, vaan se muu, paisunut erinomaisuus, joka saa miehen käyttäytymään hallitsevasti ja katkeroituu koko ajan lisää, koska kukaan nainen ei jaksa edes seurustella hänen kanssaan.
Minusta on sama onko mies vapaa vai varattu nykypäivänä. Varatuissa on hyvä puoli, että ne voi tavallaan heittää pihalle sillon kun huvittaa, ja niihin kyllästyy, eikä ne jää yksin. Yksin jäämistä kun miehet ei kestä. Silloin ei itsellekkään tule syyllinen olo, että jätti miehen, kun sillä on vaimo jonka luokse voi palata.
Vapaat miehet taas odottaa lähes aina yhteen muuttamista ja aikaista sitoutumista. Ja kun vapaisiin kyllästyy, ne jää yksin, ja jää kiinni kuin takiaiset. Niiden on vaikee ymmärtää että se on loppu. Niistä tulee taas syyllinen olo, jos mies alkaa mennä alamäkeen, että jäi yksin.
Jotkut tietysti väittää, että tämä olisi perheenrikkomista. Mutta täyytyy muistaa se, että tunteet tässä on pelissä. Kun rakkaus kolahtaa, ei se katso onko naimisissa vai ei. Rakastuminen on eri asia kuin tahto tehdä toinen osapuoli, se vaimo, onnettomaksi tahallisesti.
Minusta tuollainen,ei oikein!!!Kyllä se parisuhde pitää olla niin että kumpikin vapaa ja valmis panostamaan suhteeseen,ajattele miten voit aiheuttaa pahaa oloa toisille tuollaisella käytöksellä,minulle tuollainen mies kuin tuo yh-isä on, olisi se ihanne,pettäminen ja petetyksi tuleminen ei kivaa.....Keskustelu jatkukoon... t.Anette
ole mitään moraalia ihminen? Kyllä ihmisellä pitää jotain moraalia olla ettei ihan perheitä ala rikkoa siten ettei katso onko mies naimisissa tai ei. En kyllä enään ihmettele että nuo ukkomiehet etsivät jatkuvasti jotain päiväkahviseuraa, kun tällasia "helppoja" on olemassa sitä tarjoilemassa, alasti vuoteen kera. Hyi vaan sinulle sinä häpeämätön, aviovuoteen rikkoja. Itselleni ei ole tullut mieleenikään mennä ukkomiesten kanssa sänkyyn, ellei ole oma.
Aina on jotain periatteita ollut ja yksi oli tämä, ainakin kovasti koitin siitä kiinni pitää, yhden kerran sattui pikkanen vahinko kun otin muutaman paukun liikaa ja eksyin erään satusetän matkaan. Kyllä hävettää edes kertoa tästä. Mutta kuten sanottu, se oli vahinko, liikaa viinaa sammumispisteessä hyväksikäyttöä. Sitä se viina teettää, kaikille se ei sovi. Ja siksi olenkin nyt raivoraitis, ei tule enää töppäiltyä.
Ihmettelen vain tuollaista, että ihan ehdoin tahdoin ukkomiestenkin kanssa??? Yöks.
toinen. Anette
Jos kerran naisilla yksi huono kokemus (kaikkihan me nyt kuitenkin tiedämme, että jokainen tapaus on tapauskohtainen, ei ylestettävissä) saa naiset naukumaan yh-miehistä tällaista, niin onko se ihme että näillä palstoilla yh-äidit saavat samaa kohtelua osakseen? Miehillä, jotka yh-äitejä haukkuvat, saattaa siis oletettavasti olla huono kokemus tällaisen kanssa seurustelusta, ja silti, kun tämä arvostelee täällä yh:ia, ollaan me naiset heti parahtamassa yhteen ääneen että kuinka raukkamaista, naurettavaa, munatonta toimintaa arvostella jotain tämän siviilisäädyn takia....
tällä palstalla, vai tarkoittivatko ennen sinua kirjoittaneet tehdä parodiaa, koska palstalla on lyöty niin paljon yh-äitejä? Vai riittääkö todella yksi tapaus luomaan mielikuvan koko yh-isäjoukosta?
Millaisia yh-miehiä sinä olet tavannut?
Minun tapaamani ovat olleet kivoja ihmisiä, mukavia miehiä, mutta kumppaniksi.....
sopeutumattomia, itseriittoisia ja ehdottomia.
Koska heillä on `´näyttöä`´ siitä, että pärjäävät ilman naisen apua arjessa, todennäköisesti sen seurauksena kumpuaa jonkilainen ylivertaisuus ja paremmuus joka luikertelee suhteeseen kuin käärme.
Voi olla että yh-naisilla on samoja oireita, mutta mainitsemani piirteitä olen havainnoinut useissa yh-miehissä. En kirjoittaisi asiasta yhden tapauksen perusteella, eikä tapoihini kuulu yleistää.
eli en kovinkaan monia ole seurusteluasteella läpikäynyt. Sen minkä olen seurustellut yh-isän kanssa, olen kai sitten onnistunut valikoimaan helmen loan joukosta- aika muutenkin valikoivan makuni mukaan. Pääsääntöisesti ihan samanlainen ihminen kuin lapsetonkin mies, sillä erolla, että yh-isälle lapset tulevat aina loppupelissä ensimmäisenä, minkä äitinä ymmärrän tietenkin. Ne yh-miehet jotka tiedän muuten, ovat sinänsä ihan samanlaisia kuin ne yh-äidit jotka tunnen. Sillä erolla, että on ne pienet naisten ja miesten jutut jotka meitä erottaa.
Silti se nyt vaan on tyhmää mennä yleistämään, ihan yhtä tyhmää kuin se että täällä miesten yh:parjauksiin suhtaudutaan niin kriittisesti ja kuitenkin aloitetaan se "kiista" itse yleistämällä kaikki yh-isät yhden, kahden kokemuksen perusteella...Loan heittona tai ei. Ei ne kaikki palikat kolahda samaan pinoon muutenkaan, oli niitä lapsia tai ei.
Joskus se löytyy, kun jaksaa odottaa! Niin mun ystävät sanoo, mä oon oottanut lasten kanssa jo 5 vuotta :-) Eipä oo luottamusta miehiin kovasti enään. Mutta samalta tuntuu kuin sustakin...
-yh mamma
Jos sinulla olisi edes hitusen järkeä päässäsi ja kunnollisen naisen ITSENÄISYYTTÄ kasvattaisit lapsesi sisulla ja kärsivällisyydellä etkä haikaillen miesten perään. Kyllä olet varsinainen tolvana.