puhdistimme kaverini kanssa tänään neljän viirupöllön ja kahden helmipöllön pöntöt. kaverini on asiantuntija. hän seuloo pohjapahnat tarkkaan ja osaa sanoa tarkalleen, mitä pöllöt ovat syöneet. menipähän taas sateinen päivä talteen, eikä jonnin joutavaan.
puhdistettiin pöllön
pönttöjä
15760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ettei nyt IHAN hukkaan. X-D
liito-oravan kalloa. Ainakin Nuuksiossa, kun viirupöllöille rakennettiin pönttöjä, liito-oravia on joutunut sadoittain viirupöllöjen suihin.
taas lentää....
oli 8 hirven reisiluuta, 4 härän kalloa ja puoliksi syöty emakko porsaineen.
jos ei sadoittain ilveksien, susien, ahmojen ja karhujen jäänteitä;)
Kuinka partiolaiset uskaltavat vielä retkeillä Nuuksiossa. Koska saamme ensimmäisen ihmisuhrin?
Nuuksioon rakennetaan ihmisten toimesta pönttöjä viirupöllöille,jotka syövät liito-oravia, koska se on helpompi saalis kuin metsämyyrät tai linnut. Luonnon tarkoitus niin ihanasti toteutuu. Mutta parin kymmenen kilometrin päässä satunnaiset ja epävarmatkin näköhavainnot liito-oravasta, voivat siirtää, tai estää tärkeitä rakennushankkeita. Ja taas on viherstallarilla rinta rottingilla.
ihmisen tulisi valvoa, ettei direktiivilajit tule syödyksi petolintujen toimesta?
Vai oletko sitä mieltä, ettei pönttöjä saisi laittaa petolinnuille? Metsänhoito on kuitenkin karsinut luontaiset pesäpuut myös pöllöiltä, joten kannan hiipuminen on luonnollinen seuraus.
Ei ole taas ihmisen kontrollihalulla mitään rajaa...
jos viirupöllö kantaa tarkoitusellisesti lisätään liito-orava alueella, niin voidaanko olla läheskään varmoja, etteivät ne liito-orava havainnot,jotka aiheuttivat rakentajalle miljoona tappiot, ole päätyneet jo seuraavana päivänä viirupöllön suihin. Vai lisätäänkö viirupöllöjä sen tähden, että liito-orava kanta pysyy kurissa, ja sama pelleily rakentamisen estämisenä voi jatkua.
suojeltava. Koska luontaisia pesimäympäristöjä on todella vähän (johtuen ihmistoiminnasta) järjestetään niille vaihtoehtoisia pesimismahdollisuuksia.
Viirupöllökään ei pysty tappamaan mitään elänpopulaatiota viimeiseen yksilöön. Toki osa jää saaliiksi, mutta osa välttää sen.
Tietysti on mahdollista, että pöllö saa saaliikseen juuri sen oravayksilön, jonka papanat estivät rakennusprojektin. Kuitenkin projektin estyminen säilyttää biotoopin toisen oravayksilön/yksilöiden reviiriksi.
Mikään kanta ei ole luonnossa stabiili, vaan jatkuvassa muutoksessa. Osa yksilöistä kuolee, mutta mikäli aina hävitetään elinympäristö kuolevan yksilön myötä, ei uusille (muilta reviireiltä tuleville "nuorukaisille") yksilöille ole paikkaa reviirille.
Osan potentiaalisista reviireistä tuleekin olla välillä tyhjillään. Se mahdollistaa osapopulaatioden välisen geenivirran ja sekoittumisen. Ilman kelpoisia tyhjiä laikkuja ja niiden välisiä ekokäytäviä on eristyksiin jäänyt populaatio tuomittu tuhoon.
Mutta en vieläkään hyväsy että ihminen toiminnallaan saa aiheuttaa runsaslukuista direktiivieläimen kannan vähenemistä. Kyllä ne pöntöt voisi viedä myyräalueille, olisivat viirupöllöille haasteellisempia saaliseläimiä.
ovat limittäiset. Eli sekä viirupöllö, että liito-orava elävät mieluiten sekametsässä, jossa on kolopuita. Lisäksi levinneisyysalue Suomessa on hyvin päällekäinen; painottuu etelä- ja keski-Suomeen.
Liito-oravaa löytyy lähes jokaiselta esiintymisalueen karttalehdeltä (10x10 km), mikäli sopivia habitaatteja esiintyy. Siten viirupöllölle ei olisi olemassa metsäalueita, joihin pönttöjä voisi laittaa varmana siitä, ettei aiheuta oraville haittaa.
Viirupöllöjen pöntöjen sijoittelussa tulee myös huomioida sen aggressiivisuus pesäpuolustuksessa. Hyökkää myös ihmisen kimppuun, mikäli tuntee olonsa uhatuksi, joten ihan ulkoilurettien varrelle niitä ei tule sijoittaa.
Viirupöllöissäkin on havaittu saaliskäyttäytymisessä erikoistumista; tietyt yksilöt preferoivat lintuja, toiset myyriä. Sitä en tiedä, olisiko jonkun reviirillä niin tiheä liito-oravakanta, että olisi niihin erikoistunut...
Ei todellakaan ollut merkkejä liito, eikä tavallisestakaan oravasta. Vesimyyrän luita oli yllättävän paljon, samoin metsämyyrän. Vain yhdessä pöntössä oli linnun sulkia. Kaverini on eläkkellä oleva biologi ja hänellä on yli 30 vuoden kokemus pöllöistä. Kunhan hän seuloo pesäpurut ja jätteet, tiedämme justiin eikä melkein , mitä pöllöt ovat saaliiksi poikasille tuoneet.
Haittaakaan liene. Ihmetyttää vain kuka puhdisti pökkelöpesijöiden kolot (nyk. pöntöt) silloin kun ihmistä ei vielä ollut olemassakaan.
Tarkoitan siis, että: Täysin turhaa touhua. Mutta saattehan te "äidin kullat" sitä tehdä. Tulee varmaan hyvä mieli ja äiti antaa namia.
Eihän tuossa toiminnassa ole ollenkaan kyse siitä, että niitä pesiä "täytyisi puhdistaa". Vähentää tietysti loisongelmia, mutta perimmäinen tarkoitus on kuitenkin tiedon kerääminen.
Tuo "kullittelu" kuitenkin kertoo tietämättömyydestäsi ja hätäisyydestäsi. Et ilmeisesti lukenut loppuun, että toinen oli jo eläköitynyt tutkija. Tuskin ainakaan omalta mamiltaan sitä kiitosta odottaa...
Eipä tietysti kaikki voi kaikkea ymmärtää, eikä liene tarpeellistakaan;)
Pesäpohjia tutkimalla (pesien poikaset on kuitenkin oletettavasti rengastettu, punnittu ja kirjattu) saadaan tietoa parin saaliskäyttäytymisestä, saalislajeista ja määristä. Rengastuksen ansiosta voidaan verrata myös sukulinjojen poikastuottoa, saaliskäyttäytymisen jne. "periytymistä", reviirien valintaa ja migraatiota.
Varmaan sinulle yhdentekevää tietoa, mutta eipä varmaan kaikki sinunkaan toimintasi ole järin rationaalista ja vain välttämättömyyksiin rajautuvaa. Selviytymisen kannalta on todella turhaa notkua näilläkään palstoilla. Taidat sitä namia olla vailla itsekin?
Ei tässä nyt ihan eilesen teeren poikia olla. Reilusti päälle 60v. Itselläni ei ole rengastus lupaa, mutta em. kaveri rengastaa vuosittain jopa satoja pöllön ja haukan poikasia. Määrä tosin vaihtelee paljonkin vuosittain, johtuen ravintotilanteesta. On se kumma, jos ei ole asemiehiä, niin se joitain häiritsee.