Ketkähän Lahden viipurilaisistakin ovat tässä mukana?
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=111227
Moniko heistä on EU-lainoituskelpoinen "pätevä" maanviljelijä ja moniko heistä edes kykenisi hoitamaan tilaansa Venäjällä?
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=111227
Moniko heistä on EU-lainoituskelpoinen "pätevä" maanviljelijä ja moniko heistä edes kykenisi hoitamaan tilaansa Venäjällä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tabu homma,mikä oli se kotipaikka minkä mukaan piti luovuttaa viljelysmaata.35ha "suurtilasta"pois 15ha.Olisipa silloin jo ollut teollisuutta.
Suomi teollistui 20-30 vuotta myöhemmin. Suomen pakkoteollistaminen alkoi Neuvostoiiton määräyksellä, kun puurunkoiset proomut ja paperi eivät kelvanneet sotakorvaustuotteiksi ja kun Valtion tykkitehdas piti valvontakomission määräyksestä konvertoida.
Valmetin henkilökunta katsottiin armeijaan kuuluvaksi ja armeija piti saattaa rauhanajan kannalle.
Kun koko porukalle piti löytää töitä, alettiin valmistaa traktoreita, paperikoneita jne. Myös Tampella alkoi valmistaa paperikoneita.
Suomessa bilateraalikaupasta tuli tapa rauhoittaa äkkivääriä työllisyydellä ja samalla ulkopolitiikan silmäterä. Bilateraalikauppa oli yhtä merkittävä asia kuin Nokia nyt.
Suomi ei siis vapaaehtoisesti nopeasti teollistunut, vaan se pakkoteollistettiin melko nopeasti - hieman stalinistisessa ja valtiovetoisessa hengessä.
1949 Suomella oli pohjoismaiden modernein metalliteollisuus. 1952 loppuivat sotakorvaukset, mistä annettiin loppu anteeksi. Suomeen tuli Coca-Colaa ja olivat olympialaiset.
Lahden metalliteollistuminen jäi Upoon (oli kyllä ja on kyllä Rautetta jne.) ja 1974 öljykriisin myötä alkoivat suuret työnantajat irtisanoa. Asko ei ole enää kuin Keskon tavaramerkki ja Isku alkaa murenemaan markkinatalouden ja vapaan Aasian tuonnin paineissa. Masku murentaa rippeetkin.
Lahti ei ole vieläkäpän toipunut Neuvostoliiton ja bilateraalikaupan kuolemasta.